Kalakantoja ja merta kannattaa suojella
EU:n kalatalousala on neljänneksi suurin maailmassa, ja se tuottaa noin 6,4 miljoonaa tonnia kalaa vuodessa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät yli 350 000 ihmistä.
EU:n kalastuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa kalastuksen kestävyys: nykyaikaisen kalatalouden tarpeet olisi kyettävä täyttämään vaarantamatta tulevien sukupolvien kalavaroja.
Kalastuspolitiikan muita tavoitteita ovat terveiden ekosysteemien pitäminen kunnossa ja sen varmistaminen, että kalatalous takaa siitä riippuvaisille ihmisille kohtuullisen elintason. Myös kuluttajien edut on otettava huomioon.
Euroopan kalatalousrahaston määrärahat kaudella 2007–2013 ovat 4,3 miljardia euroa. Niillä tuetaan kalatalousalan rakenneuudistusta ja autetaan EU-maita panemaan täytäntöön vuonna 2002 käynnistetty EU:n kalastuspolitiikan uudistus. Tukea voidaan osoittaa kalatalouden kestävään kehitykseen, vesiviljelyyn, jalostukseen ja kauppaan sekä kalastusyhdyskuntien elinkeinorakenteen monipuolistamiseen.
Kalakantojen säilyttäminen on yksi EU:n kalastuspolitiikan päätavoitteista.
Kansainvälinen yhteistyö ja apu
EU tekee kalastussopimuksia unionin ulkopuolisten maiden kanssa ja käy neuvotteluja alueellisten ja kansainvälisten kalastusjärjestöjen kanssa, jotta liikakalastus saataisiin kuriin kaikkialla maailmassa ja kalastusvesien hallinnointi tapahtuisi säännellysti, avoimesti ja kestävästi.
Sopimusten ansiosta eurooppalaiset kalastajat pääsevät kalastamaan myös kaukaisille merialueille ja varmistamaan näin toimitukset EU:n markkinoille. Kalastusoikeuksien vastineena on taloudellinen korvaus, jonka ansiosta EU:n ulkopuoliset maat – jotka ovat usein kehitysmaita – kykenevät investoimaan oman kalastuselinkeinonsa tukemiseen ja kalakannan ylläpitoon.
Öljyteollisuus on tärkeä työnantaja meritalouden kannalta.
Vesiviljelyn kehittäminen
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on kasvussa, mikä on avannut merkittävät markkinat myös EU:n vesiviljelyalalle. Tätä nykyä EU:n kalatalouden tuotannosta jo neljännes on peräisin kalanviljelylaitoksista ja muusta vesiviljelystä. Tuotantomäärällä mitattuna tärkeimpiä vesiviljelytuotteita ovat sinisimpukka, kirjolohi ja lohi. Myös ostereita, hammasahventa, karppia, simpukoita ja meribassia viljellään paljon.
Vesiviljely on maailmanlaajuisesti tärkeä elintarviketeollisuuden ala, joka kasvaa vuosittain keskimäärin yli 5 prosenttia (vuosina 2006–2008). Koko EU:ssa vesiviljelyalan tilanne on kuitenkin sangen muuttumaton. Tämän vuoksi Euroopan komissio tukee tätä elintarviketeollisuuden alaa ja pyrkii edistämään sen kehitystä.
Merien monitahoinen merkitys
EU:lla on maailman laajin merialue (1 200 satamaa) ja maailman suurin kauppalaivasto. Sen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia ja sisäisestä kaupasta noin 40 prosenttia hoidetaan meritse.
EU:n kalastuspolitiikassa on aina otettu ympäristönäkökohdat huomioon. Viime vuosina meripolitiikkaan on kuitenkin alettu soveltaa laajempaa lähestymistapaa ja sen puitteissa tarkastellaankin nyt kaikkea merialueiden käyttöä. Meripolitiikan perustana aiotaan hyödyntää merentutkimuksen, meritekniikan ja alan innovoinnin eurooppalaista huippuosaamista ja perinteitä. Samalla edistetään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumista.
Integroituun meripolitiikkaan kuuluvat meriliikenne, merialan yritysten kilpailukyky, työllisyys, tutkimus, kalastus ja meriympäristön suojelu. Yleistavoitteena on varmistaa talouskehitys ja edistää samalla ympäristön kestävyyttä.
Osoituksena merien tärkeydestä yhteiskunnan ja talouden keskeisenä osana EU on nimennyt toukokuun 20. päivän Euroopan meripäiväksi.
artikla
