Talousarvio


EU:n vuotuinen talousarvio on 145 miljardia euroa (v. 2015). Vaikka summa on suuri, se on kuitenkin vain noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Talousarvion rajat asetetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä DeutschEnglishfrançais, jossa vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät, jotka EU voi käyttää politiikan eri aloilla tiettynä aikana (yleensä 7 vuotta).

EU:n talousarviota käytetään aloilla, joilla kannattaa yhdistää resursseja koko EU:n yhteiseksi eduksi. Näitä ovat esimerkiksi

  • EU-maiden välisten liikenne-, energia- ja viestintäyhteyksien parantaminen
  • ympäristönsuojelu EU:n laajuisesti
  • EU:n talouden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen
  • eurooppalaisten tutkijoiden keskinäisen yhteistyön edistäminen.

EU:n talousarvio lukuina DeutschEnglishfrançais

Kuka päättää varojen käytöstä?

Vuotuisesta talousarviosta, jolle on monivuotisessa rahoituskehyksessä DeutschEnglishfrançais asetettu yläraja, päätetään demokraattisesti:

  • Euroopan komissio tekee talousarvioehdotuksen.
  • EU-maiden hallitukset (joiden edustajat kokoontuvat EU:n neuvostossa) ja Euroopan parlamentin jäsenet päättävät ehdotuksen hyväksymisestä. Niiden hyväksymästä ehdotuksesta tulee seuraavan vuoden talousarvio.

Mitä tapahtuu budjettikauden jälkeen?

Mihin varat käytetään?

Suurin osa EU:n talousarviosta käytetään kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Huomattava osuus käytetään myös EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämiseen.

Tärkeimmät menoerät (v. 2015)

46 %älykäs ja osallistava kasvu EU:ssa:

  • 34 % – EU:n alikehittyneiden alueiden ja muita heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien auttaminen
  • 12 % – eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn tehostaminen.

41 % – turvallisten elintarvikkeiden tuotanto, innovatiivinen maataloustuotanto sekä tehokas ja kestävä maan ja metsien käyttö.

Miten EU:n talousarvio jakautuu budjettikohdittain? (vuoden 2015 luvut)

EU:n alueella

Esimerkkejä ohjelmista ja niiden budjeteista vuonna 2015:

  • Horisontti 2020 English – tutkimus- ja innovointiohjelma (10 miljardia euroa)
  • Nuorisotyöllisyysaloite (1,4 miljardia euroa)
  • COSME ελληνικά (el) English (en) español (es) français (fr) italiano (it) – pk-yritysohjelma (0,3 miljardia euroa)
  • Verkkojen Eurooppa English – liikenne-, energia- ja digitaaliverkot (3,4 miljardia euroa)
  • Erasmus+ – koulutus, nuoriso ja urheilu (1,6 miljardia euroa)
  • Life English – ympäristöohjelma (0,4 miljardia euroa)
Kaavio EU:n vuoden 2015 talousarviovarojen käytöstä menoalueittain - © EU

EU:n vuoden 2015 talousarvio rahoituskehyksen otsakkeiden mukaisesti

EU:n ulkopuolella

Koska EU on keskeinen kansainvälinen toimija, sillä on tiettyjä velvoitteita muita kohtaan. Sen tehtävänä on

  • sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen
  • rauhan turvaaminen
  • katastrofien ja konfliktien uhrien auttaminen.

EU:n talousarviosta EU:n ulkopuolisille maille annettavassa tuessa on kolme pääryhmää:

  • sellaiset kehitysmaat, joihin joillakin EU-mailla on vahvat historialliset siteet (erityisesti Afrikassa ja Karibian ja Tyynenmeren alueella)
  • naapurimaat – Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä
  • EU:hun liittymistä valmistelevat maat (ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat Deutsch (de) English (en) français (fr) ).

Esimerkkejä ohjelmista vuonna 2015:

  • Kehitysyhteistyön rahoitusväline English (2,4 miljardia euroa)
  • Euroopan naapuruusväline English (en) (2 miljardia euroa)
  • Liittymistä valmisteleva tukiväline Deutsch (de) English (en) français (fr) (1,6 miljardia euroa)

Kuka hyötyy EU:n talousarviosta?

Noin 94 % talousarviovaroista käytetään EU-maissa tai muualla maailmassa toteutettavien konkreettisten toimien rahoittamiseen. Kaikki 508 miljoonaa EU-kansalaista hyötyvät EU:n talousarviosta jollain tavalla. Siitä tuetaan miljoonia opiskelijoita, tuhansia tutkijoita, monia kaupunkeja, alueita ja kansalaisjärjestöjä.

Mikä on juoksevien kulujen osuus?

Noin 6 % talousarviosta käytetään erilaisiin juokseviin menoihin. Niitä ovat EU-toimielinten (kuten Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston) hallinnolliset menot, kuten kääntäjien ja tulkkien palkkaus, jotta tietoa on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Euroopan komissio, joka on suurin toimielin, vähentää henkilöstöään 1 % vuosittain. Samalla työaikaa on lisätty. Lopullisena tavoitteena on henkilöstön vähentäminen 5 %:lla.

Sivun alkuun

Talousarvio

Teksti on päivitetty marraskuussa 2014

Julkaisu kuuluu Valokeilassa Euroopan unionin politiikka -sarjaan


Sivun alkuun



Pidä yhteyttä

Twitter

  • EU:n talousarvioEnglish (en)

Sivun alkuun

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.