Ulkosuhteet


Jo pelkästään EU:n koko tekee siitä maailmanluokan toimijan talouden, kaupan ja rahoitusmarkkinoiden alalla. Se on suurin toimija maailmankaupassa, ja sen valuutta on maailman toiseksi merkittävin. Lisäksi se käyttää yli seitsemän miljardia euroa vuodessa kehitysmaiden auttamiseen. EU:n kauppa- ja kumppanuussopimukset kattavat useimmat maailman maat ja alueet.

EU-kansalaisia on melkein puoli miljardia, mikä tekee unionista taloudellisen voimatekijän. EU:n merkitys kansainvälisissä asioissa onkin suuri, ja sen painoarvo kasvaa koko ajan, kun EU-maat tekevät ulkopoliittisia päätöksiä yhtenäisesti.

Poikia Keski-Aasiassa © EuropeAid

EU luo suhteita Keski-Aasian tasavaltoihin.

EU järjestää säännöllisesti huippukokouksia Yhdysvaltojen, Japanin, Kanadan sekä viime aikoina myös Venäjän, Intian ja Kiinan kanssa. Sen ulkosuhteiden hoitoon kuuluu yhteistyötä monilla aloilla, esimerkiksi koulutus- ja ympäristöalalla, rikollisuuden torjunnassa ja ihmisoikeuksien edistämisessä.

Suurin kauppakumppani: Yhdysvallat

EU on sitoutunut tehokkaaseen ja tasapainoiseen kumppanuuteen tärkeimmän kauppakumppaninsa Yhdysvaltojen kanssa. EU ja Yhdysvallat perustivat vuonna 2007 transatlanttisen talousneuvoston, joka on taloussuhteiden vahvistamista valvova poliittinen elin. Lisäksi EU ja Yhdysvallat laativat äskettäin suunnitelman entistä tiiviimmästä yhteistyöstä kriisinhallinnassa ja konfliktien estossa. EU aikoo myös työskennellä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä talouskriisin horjuttaman pankkijärjestelmän kehittämiseksi.

Öljy ja kaasu: Venäjä

EU ja Venäjä neuvottelevat parhaillaan suhteidensa uudenlaisesta sopimuspohjasta. Neuvottelut aloitettiin heinäkuussa 2008, mutta ne keskeytettiin useiksi kuukausiksi Venäjän ja Georgian välisen konfliktin puhkeamisen jälkeen. Suhteiden vahvistuessa sekä EU että Venäjä pyrkivät tiivistämään yhteistyötä kaikilla aloilla. EU haluaa lisätä yhteistyötä Venäjän kanssa erityisesti siksi, että se voisi varmistaa energian katkeamattoman toimituksen. Venäjä tuottaa suuren osan Euroopassa käytetystä öljystä ja kaasusta, mutta toimitukset on keskeytetty useita kertoja Venäjän ja energian kauttakuljetusmaiden, lähinnä Ukrainan, välisten kiistojen takia.

Mies äänestää © ECHO

EU tukee ihmisoikeuksia ja lähettää vaalitarkkailijoita eri puolille maailmaa.

Idänsuhteet

Venäjän lisäksi EU pyrkii vahvistamaan idänsuhteitaan kuuden muun maan kanssa: Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Maille myönnetään lisää rahoitusta ja tarjotaan mahdollisuus vapaakauppasopimuksiin, jos ne ryhtyvät poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Tästä itäisestä kumppanuudesta hyötyisivät öljyn ja kaasun kauttakuljetusmaat. Kaikilla mailla on kuitenkin merkittäviä ongelmia demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden toteuttamisessa. EU on myös ollut huolissaan alueen vakaudesta sen jälkeen, kun Venäjän ja Georgian välille puhkesi sota elokuussa 2008. Konflikti päättyi EU:n välittämään tulitaukosopimukseen.

Tiiviimmät suhteet: Välimeren alue ja Lähi-itä

Heinäkuussa 2008 perustettiin Välimeren unioni, jonka tarkoituksena on tiivistää EU:n ja Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan maiden välisiä suhteita. Uusi yhteistyöfoorumi kattaa lähes 800 miljoonaa ihmistä ja tuo yhteen EU:n 27 jäsenmaata sekä 16 muuta maata, kuten Israelin, Turkin ja Syyrian. Välimeren unionin jäsenet ryhtyvät yhteisiin hankkeisiin Välimeren elvyttämiseksi. Hankkeissa muun muassa puhdistetaan ympäristöä saasteista, korjataan satamia, parannetaan merenkulkua ja kehitetään aurinkoenergian käyttöä. Arabiliitto ja palestiinalaishallinto ovat edustettuina Välimeren unionissa.

Alueelliset suhteet: Aasia ja Latinalainen Amerikka

Kahdenvälisten suhteidensa lisäksi EU tiivistää suhteitaan alueellisiin ryhmiin eri puolilla maailmaa, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Se on siirtynyt nopeasti kehittyvien Aasian maiden kanssa niin sanottuun vahvistettuun kumppanuuteen, jossa suhteiden taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset osatekijät ovat paremmin tasapainossa.

Tulevaisuuden EU-maat: Balkan

Seitsemän maata Balkanin alueelta pyrkii EU-jäseniksi. Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on hyväksytty virallisesti EU:n ehdokasmaiksi. Lisäksi viisi muuta Länsi-Balkanin maata ovat EU:n mahdollisia ehdokasmaita: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro ja Serbia. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008, mutta kaikki maat eivät ole vielä tunnustaneet sen itsenäisyyttä. EU pyrkii aktiivisesti saamaan aikaan diplomaattisen ratkaisun ja tarjoaa samalla käytännön apua. Se onkin lähettänyt paikan päälle yhteensä noin 1900 oikeusalan ammattilaista ja poliisia, jotka valvovat oikeusvaltion periaatteiden toteutumista.

Sivun alkuun

Sivun alkuun

Sivun alkuun



YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.