Esteettömyyttä edistävät työkalut
Sivuston työkalut
Kielivalikko
Navigointipolku
Energiansaanti on yksi Euroopan suurimmista haasteista. Energian hintojen nousu ja kasvava riippuvuus tuonnista vähentävät energian huoltovarmuutta ja vaarantavat EU:n koko talouden. EU:n on lähivuosina tehtävä päästöjen leikkauksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia tärkeitä päätöksiä. Tulevina vuosina tarvitaan valtavia investointeja, jotta Euroopan energiainfrastruktuuri vastaisi tulevaisuuden tarpeita.
EU:n energiapolitiikan tavoitteena on turvallinen, luotettava ja kestävä energiansaanti kohtuullisin hinnoin. Politiikan ytimessä ovat nk. 20–20–20-tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä:
EU-johtajat ovat myös luvanneet vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 30 %, jos muut merkittävät suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat (niin kehittyneet maat kuin kehitysmaatkin) sitoutuvat omiin leikkauksiinsa.
EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 %:iin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä niin, että toimitusvarmuus ja kilpailukyky säilyvät.

Aurinkopaneelit yleistyvät.
Energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista vuoteen 2020 mennessä. Se on avain EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kustannustehokkain tapa, jolla voidaan
EU pyrkii parantamaan energiatehokkuutta panostamalla joukkoliikenteeseen ja rakennusalaan, joissa energiansäästömahdollisuuksia on eniten. Lisäksi älymittarijärjestelmät ja energiamerkinnät ![]()
![]()
kodinkoneissa auttavat kuluttajia tarkkailemaan energiankulutustaan.
Sähköä ja kaasua siirretään verkostoissa ja putkistoissa, jotka usein ylittävät maiden rajoja. Yhden maan tekemät energiapoliittiset päätökset vaikuttavat näin väistämättä muihinkin maihin.
Energian vapaasta liikkuvuudesta EU:n markkinoilla koituu monia etuja:

Energiatehokkuusmerkinnät auttavat kuluttajia tuotteiden valinnassa
Toimivat ja riittävään siirto- ja varastoinfrastruktuuriin perustuvat sisämarkkinat ![]()
![]()
ovat paras tae toimitusvarmuudelle, kun energia virtaa markkinoiden kysynnän mukaisesti sinne, missä sitä tarvitaan. EU:n tavoitteena on, että jäsenmaiden kansalliset energiamarkkinat ovat täysin yhdentyneet vuoteen 2014 mennessä.
Ilman teknologiasiirtymää EU ei saavuta vuodelle 2050 asettamiaan tavoitteita sähköntuotannon ja liikenteen hiili-intensiivisyyden vähentämisestä. Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET) ![]()
määritellään keskipitkän aikavälin strategia kaikille sektoreille.
Strategian avulla pyritään nopeuttamaan tärkeimpien teknologioiden kehitys- ja demonstrointihankkeita, joiden kohteena ovat muun muassa toisen sukupolven biopolttoaineet ja älykkäät sähköverkot. EU:n tutkijoiden ja yritysten on lisättävä ponnistelujaan pysyäkseen nopeasti kasvavien kansainvälisten energiateknologiamarkkinoiden eturintamassa. Niiden on myös lisättävä yhteistyötään yksittäisissä teknologioissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Euroopan energiamarkkinat muodostavat maailman suurimman alueellisen markkinan (yli 500 miljoonaa kuluttajaa) ja Eurooppa on suurin energian tuoja. Useat EU:n haasteista – ilmastonmuutos, öljyn ja kaasun saatavuus, teknologian kehitys, energiatehokkuus – ovat yhteisiä useimmille maille ja edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä.
Kansainvälisessä energiapolitiikassa on pyrittävä toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn ja kestävään kehitykseen liittyviin yhteisiin tavoitteisiin. Suhteet tuottaja- ja kauttakulkumaihin ovat keskeisiä, mutta myös suhteet suuriin energiankuluttajamaihin ja etenkin nousevan talouden maihin ja kehitysmaihin ovat käymässä yhä tärkeämmiksi.
Kestävää, luotettavaa ja kohtuuhintaista energiaa eurooppalaisille ![]()
Julkaistu helmikuu 2013
Julkaisu kuuluu Valokeilassa Euroopan unionin politiikka -sarjaan