Talouspoliittisen yhteistyön kehyksenä on talous- ja rahaliitto (EMU), johon kaikki EU-maat kuuluvat. Sen puitteissa jäsenmaat päättävät yhteisistä suuntaviivoista talouden kannalta merkittävissä kysymyksissä. Yhteistyö edistää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia kaikissa maissa, ja sen avulla EU voi toimia koordinoidusti myös maailmanlaajuisissa talous- ja rahoituskysymyksissä. Lisäksi se auttaa kestämään ulkopuolelta tulevia iskuja.
EU:n ansiosta rahan lähettäminen ulkomailla opiskeleville lapsille on edullisempaa.
Yhdessä kriisin keskellä
Lokakuussa 2008 alkaneen talous- ja rahoituskriisin keskellä EU on toiminut koordinoidusti. Jäsenmaiden viranomaiset, Euroopan keskuspankki (EKP) ja komissio ovat tehneet yhteistyötä ja suojanneet kansalaisten säästöt, huolehtineet siitä, että yritykset ja kotitaloudet ovat voineet saada kohtuuhintaista luottoa, ja ottaneet käyttöön rahoitusmarkkinoiden paremman valvontajärjestelmän. Tavoitteena on palauttaa vakaus ja lisäksi luoda otolliset olosuhteet kasvun ja työllisyyden edistämiseen.
Tähän mennessä EU-maiden hallitukset ovat rahoittaneet pelastustoimia 2 biljoonalla eurolla. Ne koordinoivat myös toimia, joilla tuetaan pankkeja ja taataan lainanantoa. EU myös korotti yksityishenkilöiden pankkisäästöjen kansallisen takuun 100 000 euroon.
Lisäksi toukokuussa 2010 otettiin käyttöön EU:n vakautustoimenpiteiden paketti (nk. Euroopan vakautusmekanismi), josta annetaan rahoitustukea vaikeuksiin joutuneille EU-maille. Tavoitteena on säilyttää EU:n rahoitusmarkkinoiden vakaus tilanteessa, jossa euroalueen valtionvelkakirjamarkkinoilla esiintyy vakavia jännitteitä. Suojamekanismi koostuu Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (EFSM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV). Yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusosuuden kanssa rahoitusvakautuspaketin suuruus on 750 miljardia euroa. Euroalueen uusi pysyvä kriisimekanismi, Euroopan vakausmekanismi (EVM), otetaan käyttöön vuoden 2013 puolivälistä lähtien.
Euron käyttöönoton edut
Siitä, että suurella osalla EU-maista on yhteinen raha, on ollut paljon hyötyä talous- ja finanssikriisin aikana. EU:n on ollut helpompi reagoida maailmanlaajuiseen luottolamaan koordinoidusti ja vakauttaa tilannetta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki kykeni laskemaan koko euroalueen korkotasoa (eikä jokaisen maan tarvinnut toimia yksinään), joten pankeilla kautta EU:n on nyt samat ehdot keskinäiselle lainanannolleen.
Euroa käyttää päivittäin yli 60 prosenttia EU:n kansalaisista. Yhteinen raha hyödyttää kaikkia: matkoilla tai kaupankäynnin yhteydessä ei ole valuutanvaihtokuluja, maksuja maasta toiseen voi useimmiten suorittaa kuluitta tai huomattavasti aiempaa edullisemmin ja kuluttajat ja yritykset voivat vertailla hintoja helpommin, mikä edistää kilpailua.
Euroalueen jäsenyys pitää hinnat vakaina. Euroopan keskuspankki määrittää ohjauskorot tasolle, jolla euroalueen inflaatio voidaan keskipitkällä aikavälillä pitää kahden prosentin alapuolella. Se myös hoitaa EU:n valuuttavarantoa ja voi vaikuttaa euron kurssiin erilaisilla valuuttamarkkinainterventioilla.
Euro koko EU:hun
Kaikkien EU-maiden odotetaan siirtyvän euroon, mutta vasta kun kunkin maan taloustilanne on siihen valmis. Maat, jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004–2007 ovat näin vähitellen liittymässä euroalueeseen. Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia eivät puolestaan käytä euroa erityisten poliittisten sopimusten vuoksi. Jotta maa voi liittyä euroalueeseen, sen valuuttakurssin on pysyttävä vakaana kahden vuoden ajan. Muut liittymisehdot ovat korkojen, julkisen talouden alijäämän, inflaation ja julkisen velan pysyminen tietyissä rajoissa.
Maksut maasta toiseen edullisemmin
EKP:n tehtävänä on paitsi pitää hinnat vakaina myös huolehtia siitä, että pankit ja niiden asiakkaat voivat suorittaa euromääräisiä maksuja maasta toiseen mahdollisimman edullisesti.
EKP:n ja jäsenmaiden keskuspankkien ylläpitämällä reaaliaikaisella TARGET2-maksujärjestelmällä voidaan jo välittää suuria maksuja edullisesti. Vastaava järjestelmä otetaan tuonnempana käyttöön myös arvopaperikaupassa.
Jotta maksuja maasta toiseen voitaisiin suorittaa tehokkaammin ja edullisemmin, EKP ja komissio ovat perustaneet yhtenäisen euromaksualueen (SEPA). Tavoitteena on, että maksutavasta riippumatta kaikki euromääräiset maksut – niin pankkisiirrot, suoraveloitukset kuin korttimaksutkin – saavat saman kohtelun. Tämä koskee sekä kotimaan- että ulkomaanmaksuja. Parhaillaan EU laajentaa järjestelmää suoraveloitusmaksuihin.
artikla 
