Talous- ja raha-asiat

Kaikki EU-maat kuuluvat talous- ja rahaliittoon (EMU), joka on niiden taloudellisen yhteistyön kehys. Yhteisenä tavoitteena on

• edistää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia kaikissa maissa
• toimia koordinoidusti maailmanlaajuisissa talous- ja rahoituskysymyksissä
• auttaa EU-maita kestämään ulkopuolelta tulevia iskuja.

Koordinoidut kriisitoimet

Lokakuussa 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin keskellä EU on toiminut koordinoidusti. Jäsenmaiden viranomaiset, Euroopan keskuspankki (EKP) ja komissio ovat tehneet yhteistyötä pyrkimyksenään

• palauttaa vakaus ja luoda otolliset olosuhteet kasvun ja työllisyyden edistämiseen; ne ovat esimerkiksi koordinoineet pankkien tukitoimia
• suojata talletukset korottamalla pankkitilien talletussuojan 100 000 euroon tallettajaa ja pankkia kohti kaikissa EU-maissa
• huolehtia siitä, että yritykset ja kotitaloudet ovat voineet saada kohtuuhintaista luottoa
• ottaa käyttöön parempi rahoitusmarkkinoiden valvontajärjestelmä.

Tähän mennessä EU-maiden hallitukset ovat rahoittaneet pelastustoimia 1 600 miljardilla eurolla.

Säilyttääkseen EU:n rahoitusmarkkinoiden vakauden ja purkaakseen euroalueen valtionvelkakirjamarkkinoiden jännitteitä EU on on luonut suojamekanismin vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden tueksi. Aiemmat tilapäiset järjestelyt korvaava Euroopan vakausmekanismi (EVM) on maailman suurin kansainvälinen rahoituslaitos. Yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusosuuden kanssa rahoitusvakautuskapasiteetin suuruus on 750 miljardia euroa. Mekanismista on tullut pysyvä ja olennainen osa EU:n kattavaa strategiaa, jolla huolehditaan euroalueen rahoitusvakaudesta.

Euron käyttöönoton edut

Siitä, että suurella osalla EU-maista on yhteinen raha, on ollut paljon hyötyä talous- ja finanssikriisin aikana. EU:n on ollut helpompi reagoida maailmanlaajuiseen luottolamaan koordinoidusti ja vakauttaa tilannetta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki kykenee laskemaan koko euroalueen korkotasoa (eikä jokaisen maan ole tarvinnut toimia yksinään), joten pankeilla kautta EU:n on nyt samat ehdot keskinäiselle lainanannolleen.

Euroa käyttää päivittäin yli 60 prosenttia EU:n kansalaisista. Yhteinen raha hyödyttää kaikkia:

• matkoilla tai kaupankäynnin yhteydessä ei euroalueella ole valuutanvaihtokuluja, ja myös aikaa säästyy
• maksuja maasta toiseen voi useimmiten suorittaa kuluitta tai huomattavasti aiempaa edullisemmin
• kuluttajat ja yritykset voivat vertailla hintoja helpommin, mikä edistää hintojen pysymistä kurissa.

Euroalueen jäsenyys pitää hinnat vakaina. Euroopan keskuspankki määrittää ohjauskorot tasolle, jolla euroalueen inflaatio voidaan keskipitkällä aikavälillä pitää kahden prosentin alapuolella. Se myös hoitaa EU:n valuuttavarantoa ja voi vaikuttaa euron kurssiin erilaisilla valuuttamarkkinainterventioilla.

Euro koko EU:hun

Lähes kaikkien EU-maiden odotetaan siirtyvän euroon, mutta vasta kun kunkin maan taloustilanne on siihen valmis. Maat, jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004–2007, ovat vähitellen liittymässä euroalueeseen. Tanska ja Iso-Britannia ovat pysyneet euroalueen ulkopuolella erityisten poliittisten sopimusten nojalla.

Jotta maa voi liittyä euroalueeseen, sen valuuttakurssin on pysyttävä vakaana kahden vuoden ajan. Muut liittymisehdot ovat korkojen, julkisen talouden alijäämän, inflaation ja julkisen velan pysyminen tietyissä rajoissa.

Maksut maasta toiseen edullisemmin

EKP:n tehtävänä on paitsi pitää hinnat vakaina myös huolehtia siitä, että pankit ja niiden asiakkaat voivat suorittaa euromääräisiä maksuja maasta toiseen mahdollisimman edullisesti.

Suuria maksuja voidaan välittää EKP:n ja jäsenmaiden keskuspankkien ylläpitämällä reaaliaikaisella TARGET2-maksujärjestelmällä. Vastaava järjestelmä otetaan tuonnempana käyttöön myös arvopaperikaupassa.

Jotta maksuja maasta toiseen voitaisiin suorittaa tehokkaammin ja edullisemmin, EKP ja komissio ovat perustaneet yhtenäisen euromaksualueen (SEPA). Tavoitteena on, että maksutavasta riippumatta kaikki euromääräiset maksut – niin pankkisiirrot, suoraveloitukset kuin korttimaksutkin – saavat saman kohtelun. Tämä koskee sekä kotimaan- että ulkomaanmaksuja. Parhaillaan EU laajentaa järjestelmää suoraveloitusmaksuihin.

Sivun alkuun

EU:n toimielimet ja muut elimet

• Euroopan komissio
  • Talous- ja rahoitusasiat
  • Talousarviouudistus
  • Perustietoa eurosta
• Euroopan parlamentti
  • Talous- ja raha-asioiden valiokunta
• Euroopan unionin neuvosto
  • Talous- ja rahoitusasiat
• Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
  • Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
• Alueiden komitea
  • Talous- ja sosiaalipolitiikka (ECOS)
• Euroopan keskuspankki
  • Euroopan keskuspankki

Rahoitusmahdollisuudet

• Avustukset
• Tarjouspyynnöt (julkiset hankinnat)

Julkaisut, uutispalvelut ja tilastot

• Julkaisut
• Uutispalvelut
• Tilastot

Lainsäädäntö

• Tiivistelmät talous- ja raha-asioita koskevasta EU-lainsäädännöstä
• Voimassa oleva talous- ja raha-asioita koskeva lainsäädäntö
• Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus – 119–144 artikla (talous- ja rahapolitiikka)