Talous- ja raha-asiat


EU:n jäsenmaat koordinoivat talouspolitiikkaansa, jotta niiden on helpompi toimia yhdessä haastavissa tilanteissa, kuten nykyisessä talous- ja finanssikriisissä. 18 EU-maata on edennyt koordinoinnissa vielä pidemmälle ja ottanut yhteiseksi rahakseen euron.

Talous- ja rahaliitto (EMU) on EU-maiden taloudellisen yhteistyön kehys, johon kaikki EU-maat kuuluvat. Maiden yhteisenä tavoitteena on

  • edistää kestävää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • toimia koordinoidusti maailmanlaajuisissa talous- ja rahoituskysymyksissä
  • auttaa EU-maita kestämään ulkopuolelta tulevia iskuja.

EU:n ansiosta rahan lähettäminen ulkomailla opiskeleville lapsille on edullisempaa.

Koordinoidut kriisitoimet

Lokakuussa 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin keskellä EU on toiminut koordinoidusti. Jäsenmaiden hallitukset, Euroopan keskuspankki (EKP) ja komissio ovat tehneet yhteistyötä voidakseen

  • palauttaa vakauden ja luoda otolliset olosuhteet kasvun ja työllisyyden edistämiseen; ne ovat esimerkiksi koordinoineet pankkien valvontaa ja tukitoimia
  • suojata talletukset korottamalla pankkitilien talletussuojan 100 000 euroon tallettajaa ja pankkia kohti kaikissa EU-maissa
  • huolehtia siitä, että yritykset ja kotitaloudet saavat kohtuuhintaista luottoa 
  • ottaa käyttöön paremman valvontajärjestelmän EU:n rahoitusmarkkinoilla.

EU-maiden hallitukset estivät pankkijärjestelmän romahtamisen ennennäkemättömän mittavalla pelastusoperaatiolla. Vuosina 2008–2011 järjestelmään sijoitettiin 1,6 biljoonaa euroa takausten muodossa tai suorana pääomana. Summa vastaa 13 % EU:n vuotuisesta BKT:sta.  

EU on luonut vaikeuksissa oleville euroalueen jäsenvaltioille suojamekanismin eli Euroopan vakausmekanismin (EVM). Sen tarkoituksena on säilyttää EU:n rahoitusmarkkinoiden vakaus ja purkaa euroalueen valtionvelkakirjamarkkinoiden jännitteitä. EVM korvaa aiemmat tilapäiset järjestelyt ja on nyt maailman suurin kansainvälinen rahoituslaitos. EVM:n lainanantokapasiteetti on lähes 500 miljardia euroa, ja siitä on tullut erottamaton osa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi.

Lisätietoa EU:n kriisitoimista sekä euron ja EMU:n hallinnon tehostamisesta on finanssi- ja talouskriisiä käsittelevällä sivulla.

Euron käyttöönoton edut

Se, että suurella osalla EU-maista on yhteinen raha, on auttanut EU:ta reagoimaan koordinoidusti maailmanlaajuiseen luottolamaan. Se on myös olennaisesti helpottanut tilanteen yleistä vakauttamista. Euroopan keskuspankki kykenee esimerkiksi laskemaan koko euroalueen korkotasoa, eikä jokaisen maan ole tarvinnut toimia yksinään. Pankeilla on näin kaikkialla EU:ssa nyt samat ehdot keskinäiselle lainanannolleen.

Euroa käyttää yli 333 miljoonaa EU-kansalaista, ja sen hyötyjä ovat muun muassa:

  • ei valuutanvaihtoa matkoilla tai kaupankäynnin yhteydessä euroalueella, mikä säästää aikaa ja rahaa
  • maksuja maasta toiseen voi suorittaa lähes tai kokonaan kuluitta
  • kuluttajat ja yritykset voivat vertailla hintoja helpommin, mikä edistää hintojen pysymistä kurissa.

Euroalueen jäsenyys pitää hinnat vakaina. Euroopan keskuspankki määrittää ohjauskorot tasolle, jolla euroalueen inflaatio voidaan keskipitkällä aikavälillä pitää kahden prosentin alapuolella. EKP hoitaa myös EU:n valuuttavarantoa ja voi vaikuttaa euron kurssiin erilaisilla valuuttamarkkinainterventioilla.

Euroalueeseen liittyminen

Lähes kaikkien EU-maiden odotetaan siirtyvän euroon, mutta vasta kun kunkin maan taloustilanne on siihen valmis. Maat, jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004, 2007 ja 2013, ovat nyt vähitellen liittymässä euroalueeseen. Tanska ja Iso-Britannia ovat pysyneet euroalueen ulkopuolella erityisten poliittisten sopimusten nojalla.

Jotta maa voi liittyä euroalueeseen, sen valuuttakurssin on pysyttävä vakaana kahden vuoden ajan. Tiukkoja liittymisehtoja liittyy myös

  • korkotasoon
  • julkisen talouden alijäämään
  • julkisen velan määrään ja
  • inflaatioasteeseen. 

Maksut maasta toiseen edullisemmin

EKP:n tehtävänä on paitsi pitää hinnat vakaina myös huolehtia siitä, että pankit ja niiden asiakkaat voivat suorittaa euromääräisiä maksuja maasta toiseen mahdollisimman edullisesti.

Suuria maksuja voidaan välittää EKP:n ja jäsenmaiden keskuspankkien ylläpitämällä reaaliaikaisella TARGET2-maksujärjestelmällä. Heinäkuussa 2015 otetaan käyttöön TARGET2-Securities ‑järjestelmä, jossa myös arvopaperien selvitykset maiden välillä voidaan tehdä Euroopassa samassa järjestelmässä. Tämä tekee arvopaperien selvityksestä turvallisempaa ja tehokkaampaa.

Jotta maksuja maasta toiseen voitaisiin suorittaa tehokkaammin ja edullisemmin, EKP ja komissio ovat perustaneet yhtenäisen euromaksualueen (SEPA). Tavoitteena on, että maksutavasta riippumatta kaikki euromääräiset maksut – niin pankkisiirrot, suoraveloitukset kuin korttimaksutkin – saavat saman kohtelun. Tämä koskee sekä kotimaan- että ulkomaanmaksuja. Parhaillaan EU laajentaa järjestelmää tilisiirtoihin ja suoraveloitusmaksuihin.

Sivun alkuun

Talous- ja rahaliitto – euro

Julkaistu huhtikuussa 2013

Julkaisu kuuluu Valokeilassa Euroopan unionin politiikka -sarjaan


Sivun alkuun


Videot

  • Kriisistä eteenpäin entistä vahvempina – eurooppalainen visio



Pidä yhteyttä

Twitter

  • Euroopan komissio – Talous- ja rahoitusasiatEnglish (en)

Sivun alkuun

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Aiheeseen liittyvää

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.