Ulko- ja turvallisuuspolitiikka


EU harjoittaa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota on kehitetty vähitellen vuosien kuluessa. Sen ansiosta EU pystyy esiintymään ja toimimaan yhtenäisesti maailmanpolitiikassa.

Yhtenä rintamana EU:n 28 jäsenvaltiota saavat selvästi enemmän painoarvoa ja vaikutusvaltaa kuin erillisinä, omaa politiikkaansa toteuttavina valtioina.

Yhteistä politiikkaa vahvistettiin vuonna 2009 tehdyssä Lissabonin sopimuksessa, jossa perustettiin EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka. Samalla perustettiin myös Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH).

Rauha ja turvallisuus

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on edistää rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta, edistää kansainvälistä yhteistyötä sekä kehittää ja vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.

EU:n vaalitarkkailijoita äänestyspaikalla Sierra Leonessa © EU

EU:n vaalitarkkailijoita Sierra Leonessa vuonna 2012. EU edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa.

Diplomatia ja kumppanuussuhteet

EU:lla on keskeinen rooli haettaessa ratkaisuja erilaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja Lähi-idän konfliktiin. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana on diplomatia. Konfliktien ratkaisemisessa ja kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämisessä käytetään tarvittaessa myös kaupan, kehitysavun ja rauhanturvatoiminnan tarjoamia keinoja. Maailman suurimpana kehitysavun antajana EU:lla on erityisen hyvät mahdollisuudet rakentaa yhteistyösuhteita kehitysmaihin.

Jo pelkästään Euroopan unionin koko talouden, kaupan ja rahamarkkinoiden alalla tekee siitä maailmanlaajuisesti merkittävän toimijan. EU on maailman suurin kaupankävijä, ja sen valuutta euro on maailman toiseksi tärkein. EU:n merkitys kansainvälisissä asioissa on suuri, ja sen painoarvo kasvaa koko ajan, kun EU-maat tekevät yhdessä ulkopoliittisia päätöksiä.

EU ylläpitää kumppanuussuhteita uusiin ja perinteisiin suurvaltoihin, joista kullakin on omat näkemyksensä maailmantilanteesta ja omat etunsa ajettavanaan. EU pyrkii varmistamaan, että kumppanuussuhteiden perustana ovat yhteiset intressit ja edut osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia unohtamatta.

EU järjestää säännöllisesti huippukokouksia Yhdysvaltojen, Japanin, Kanadan, Venäjän, Intian ja Kiinan kanssa. Yhteistyötä tehdään monilla aloilla, esimerkiksi koulutus- ja ympäristöasioissa, turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä, rikollisuuden torjunnassa ja ihmisoikeuksien edistämisessä.

Rauhanturvaoperaatiot

EU on ollut mukana rauhanturvatehtävissä useissa maailman kriisipesäkkeissä. Esimerkiksi elokuussa 2008 EU:n avustuksella neuvoteltiin Georgian ja Venäjän välinen aselepo. Tuolloin EU myös lähetti alueelle tarkkailijoita (EU:n tarkkailuoperaatio Georgia English) ja antoi humanitaarista apua kotiseudultaan konfliktin vuoksi lähtemään joutuneille asukkaille.

EU:lla on tärkeä tehtävä myös Balkanilla, jossa se rahoittaa avustushankkeita seitsemässä maassa. Tavoitteena on auttaa vakaamman yhteiskunnan rakentamisessa. Joulukuussa 2008 EU lähetti Kosovoon 1 900 oikeus- ja poliisiviranomaisten edustajaa auttamaan lain ja järjestyksen turvaamisessa (EULEX Kosovo English).

EULEX-operaatiossa Kosovossa toimiva poliisi antaa tiedotuslehtisen autoilijalle © EU

EULEX-operaatiossa Kosovossa toimiva poliisi jakaa tietoa EU:n roolista Länsi-Balkanin jälleenrakennuksessa.

Interventiokeinot

EU:lla ei ole vakinaista armeijaa. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa (YTPP) puitteissa se käyttää tehtäväkohtaisesti eri EU-maista peräisin olevia sotilasjoukkoja, jotka osallistuvat seuraaviin tehtäviin:

  • yhteiset aseidenriisuntatoimet
  • humanitaariset toimet ja väestön evakuointi
  • neuvonta ja tuki sotilasasioissa
  • konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtävät
  • taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, kuten rauhanpalauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen.

Kaikilla näillä voidaan edistää myös terrorismin torjuntaa joko suoraan tai tukemalla kolmansia maita terrorismin vastaisissa toimissa niiden alueella.

EUPOL-poliisioperaation palveluksessa oleva asiantuntija puhuu lapselle Afganistanissa © EU

Afganistanissa EU tukee oikeusviranomaisten ja poliisien koulutusta.

Kymmenen viime vuoden aikana EU on erilaisten kriisien yhteydessä käynnistänyt yhteensä 23 siviili- ja sotilasoperaatiota kolmella mantereella. Niitä ovat olleet esimerkiksi tsunamin jälkeen käynnistetty rauhanvälitys Acehin maakunnassa Indonesiassa, pakolaisten suojelu Tšadissa ja merirosvouksen torjunta Somalian ja Afrikan sarven alueella English (en) français (fr) . EU:n rooli turvallisuuskysymyksissä kasvaa koko ajan.

Tammikuusta 2007 EU:lla on ollut valmiudet toteuttaa nopean toiminnan operaatioita käyttäen kahta taisteluosastoa, joista kummankin vahvuus on 1 500 sotilasta. Tarvittaessa taisteluosastot voidaan lähettää operaatioihin lähes yhtä aikaa. Asiasta päättävät EU-maiden ministerit EU:n neuvostossa.

Idänsuhteet

EU pyrkii vahvistamaan suhteitaan paitsi Venäjään myös Georgiaan, Armeniaan, Azerbaidžaniin, Moldovaan, Ukrainaan ja Valko-Venäjään. Elokuussa 2008 käyty Venäjän ja Georgian välinen sota, joka päättyi EU:n välityksellä tehtyyn tulitaukosopimukseen, herätti huolta alueen vakaudesta. Sodan jälkeen EU käynnisti Georgiassa tarkkailuoperaation. EU tarjoaa alueen maille rahoitusta ja mahdollisuuden vapaakauppasopimuksiin, jos ne toteuttavat demokratiaa vahvistavia uudistuksia politiikan ja talouden alalla.

Välimeren alue ja Lähi-itä

Arabimaiden kevään 2011 kansannousujen jälkeen Euroopan naapuruuspolitiikkaa Deutsch (de) English (en) español (es) français (fr) hrvatski (hr) uudistettiin solidaarisuuden osoituksena demokratiapyrkimyksille. Naapuruuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa EU:n suhteita sen itäisiin ja eteläisiin naapurimaihin. Välineinä käytetään poliittisia assosiaatiosopimuksia, taloudellista yhdentymistä ja liikkuvuuden lisäämistä. EU tarjoaa nyt aiempaa enemmän tukea ja yhteistyömahdollisuuksia maille, jotka ryhtyvät poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin.

Tunisian demokratia- ja talouskehityksen edistämiseen tarkoitettua EU:n ja muiden maiden tukea koordinoi erityinen EU–Tunisia-työryhmä. Marraskuussa 2012 perustettiin vastaavanlainen EU–Egypti-työryhmä.

EU on mukana myös kansainvälisissä rauhanponnisteluissa Lähi-idässä. EU, YK, Yhdysvallat ja Venäjä muodostavat ns. Lähi-idän kvartetin, joka pyrkii yhdessä saamaan konfliktin osapuolet sopimukseen. EU:n tavoitteena on kahden valtion ratkaisu, jossa Palestiinan valtio elää rinnan Israelin kanssa.

EU:lla on aktiivinen rooli myös Iranin kysymyksessä, sillä se johtaa neuvotteluja, joilla pyritään saaman Iran supistamaan ydinohjelmaansa.

Aasia ja Latinalainen Amerikka

EU on tiivistämässä suhteitaan alueellisiin ryhmiin eri puolilla maailmaa, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Se on siirtynyt nopeasti kehittyvien Aasian maiden kanssa ns. vahvistettuun kumppanuuteen, jossa suhteiden taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset osatekijät pyritään tasapainottamaan.

Tulevat EU-maat Balkanilla

Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsenmaa heinäkuussa 2013. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia on hyväksytty virallisesti EU:n jäsenehdokkaiksi. Albania ja Bosnia ja Hertsegovina ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä.

Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008, mutta sen asemasta ei ole vielä päästy kansainväliseen yhteisymmärrykseen. EU pyrkii aktiivisesti saamaan aikaan diplomaattisen ratkaisun. Se johtaa Pristinan ja Belgradin välistä vuoropuhelua ja antaa myös käytännön apua.

EU:n ulkopoliittinen päätöksenteko

EU:n ylin päättävä elin on Eurooppa-neuvosto, jossa kokoontuvat unionin kaikkien 28 jäsenmaan valtion- tai hallitusten päämiehet. Se pitää vuosittain neljä säännöllistä kokousta, joissa määritellään EU:n yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet.

EU:n ulkoasiainedustaja Catherine Ashton ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon © EU

Monenvälistä yhteistyötä rauhan edistämiseksi – EU:n ulkoasiainedustaja Catherine Ashton ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävänä on varmistaa EU:n ulkopolitiikan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus. Ulkoasiainedustajana toimii Catherine Ashton. Hän johtaa puhetta kuukausittain pidettävissä ulkoasiainneuvoston kokouksissa, joihin osallistuvat EU-maiden ulkoministerit. Hän osallistuu myös Eurooppa-neuvoston kokouksiin ja raportoi niissä ulkopolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

Useimmissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksissä edellytetään yksimielisyyttä, eli päätöksille on saatava kaikkien EU-maiden hyväksyntä.

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tehtävänä on avustaa ulkoasiainedustajaa. Sen organisaatioon kuuluu eri puolilla maailmaa yli 140 edustustoa tai toimistoa, jotka harjoittavat diplomatiaa ja ajavat EU:n etuja.

Sivun alkuun

Sivun alkuun



Pidä yhteyttä

Facebook

  • ENPI-tietopalvelu – tietoa EU:n naapuruuspolitiikastaEnglish (en)

Twitter

  • ENPI-tietopalvelu – tietoa EU:n naapuruuspolitiikastaEnglish (en)

Sivun alkuun

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Aiheeseen liittyvää

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.