Politiikkaa diplomatian keinoin
EU antaa teknistä apua Ukrainan ja Moldovan välisen rajan valvontaan.
EU:lla on keskeinen rooli haettaessa ratkaisuja erilaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, kuten ilmaston lämpenemiseen ja Lähi-idän konfliktiin. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) perustana on diplomatia. Konfliktien ratkaisemisessa ja kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämisessä käytetään tarvittaessa myös kaupan, kehitysavun ja rauhanturvatoiminnan tarjoamia keinoja.
Tavoitteena vakauttaminen ja rauhan turvaaminen
EU on ollut mukana rauhanturvatehtävissä useissa maailman kriisipesäkkeissä. Esimerkiksi elokuussa 2008 EU:n johdolla neuvoteltiin Georgian ja Venäjän välinen aselepo. Tuolloin EU myös lähetti alueelle tarkkailijoita (EU:n tarkkailuoperaatio Georgia 
) ja antoi humanitaarista apua kotiseudultaan konfliktin vuoksi lähtemään joutuneille asukkaille.
EU:lla on tärkeä tehtävä myös Balkanilla, jossa se rahoittaa avustushankkeita seitsemässä maassa. Tavoitteena on auttaa vakaamman yhteiskunnan rakentamisessa. Joulukuussa 2008 EU lähetti Kosovoon 1 900 oikeus- ja poliisiviranomaisten edustajaa auttamaan lain ja järjestyksen turvaamisessa (EULEX KOSOVO ).
Interventiokeinot
EU:n rauhanturvaajat saapuvat Tšadiin.
EU:lla ei ole vakinaista armeijaa. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa (YTPP) puitteissa se käyttää tehtäväkohtaisesti eri EU-maista peräisin olevia sotilasjoukkoja, jotka osallistuvat seuraaviin tehtäviin:
- yhteiset aseidenriisuntatoimet
- humanitaariset toimet ja väestön evakuointi
- neuvonta ja tuki sotilasasioissa
- konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtävät
- tehtävät kriisinhallinnassa, mukaan luettuina rauhanpalauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen.
Kaikilla näillä tehtävillä voidaan edistää terrorismin torjuntaa, ja lisäksi voidaan antaa tukea kolmansille maille terrorismin vastaisiin toimiin niiden alueella.
Kymmenen viime vuoden aikana EU on erilaisten kriisien yhteydessä käynnistänyt 23 siviili- ja sotilasoperaatiota kolmella mantereella. Niitä ovat olleet esimerkiksi tsunamin jälkeen käynnistetyt rauhanvälitystoimet Acehin maakunnassa Indonesiassa, pakolaisten suojelu Tšadissa ja merirosvojen toiminnan ehkäiseminen ja torjunta. Myös EU:n rooli turvallisuuskysymyksissä kasvaa koko ajan.
Tammikuusta 2007 EU:lla on ollut valmiudet toteuttaa nopeaa toimintaa edellyttäviä operaatioita neuvoston päätöksellä käyttäen kahta taisteluosastoa, joista kummankin vahvuus on 1 500 sotilasta. Tarvittaessa kaksi operaatiota voidaan käynnistää lähes yhtä aikaa.
Päätäntävalta jäsenvaltioilla
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimivalta on edelleen pääasiassa EU:n jäsenmailla, vaikka Euroopan ulkosuhdehallinnolla ja vähäisemmässä määrin myös Euroopan komissiolla ja Euroopan parlamentilla on oma roolinsa. Tärkeimmät päätökset tehdään yksimielisesti.
Äänestysmenettelyjen joustavuutta alan päätöksenteossa on lisätty, mutta yksimielisyyttä edellytetään edelleen päätöksissä, joihin liittyy sotilaallisia tai puolustusnäkökohtia.
Ulkosuhteet
Maailmanlaajuinen tehtävä
Jo pelkästään Euroopan unionin suuruus talouden, kaupan ja rahamarkkinoiden alalla tekee siitä maailmanlaajuisesti merkittävän toimijan. EU on maailmankaupan suurin toimija, ja sen valuutta euro on maailman toiseksi tärkein kansainvälinen valuutta. EU:lla on kauppa- ja kumppanuussopimuksia kaikkialla maailmassa, ja se käyttää vuosittain yli 7 miljardia euroa kehitysmaiden auttamiseen.
EU:n merkitys kansainvälisissä asioissa on suuri, ja sen painoarvo kasvaa koko ajan, kun EU-maat tekevät ulkopoliittisia päätöksiä yhtenäisesti.
EU luo suhteita Keski-Aasian tasavaltoihin.
EU ylläpitää kumppanuussuhteita uusiin ja perinteisiin suurvaltoihin, joista kullakin on omat näkemyksensä maailman tilanteesta ja omat etunsa ajettavanaan. EU pyrkii varmistamaan, että sen kumppanuussuhteiden perustana ovat yhteiset intressit ja edut sekä kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet. EU järjestää säännöllisesti huippukokouksia Yhdysvaltojen, Japanin, Kanadan, Venäjän, Intian ja Kiinan kanssa. Sen ulkosuhteiden hoitoon kuuluu yhteistyötä monilla aloilla, esimerkiksi koulutus- ja ympäristöasioissa, turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä, rikollisuuden torjunnassa ja ihmisoikeuksien edistämisessä.
Yhdysvallat
EU on sitoutunut tehokkaaseen ja tasapainoiseen kumppanuuteen tärkeimmän kauppakumppaninsa Yhdysvaltojen kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa seuraavin keinoin:
-
transatlanttinen talousneuvosto
valvoo taloussuhteiden vahvistamista
- tiiviimpää kriisinhallintayhteistyötä koskeva puitesopimus on mahdollistanut EU:n ja Yhdysvaltojen yhteiset toimet muun muassa Kosovossa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja sitä sovelletaan tulevissa EU:n operaatioissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla
- EU haluaa tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä kansainvälisen pankkijärjestelmän kehittämiseksi.
Venäjä
EU ja Venäjä ovat yhä vahvemmin sidoksissa toisiinsa, ja yhteistyötä pyritään lisäämään muun muassa seuraavilla aloilla:
- energiantoimitukset
- investoinnit ja innovointi
- turvallisuuskysymykset, muun muassa pitkään jatkuneiden konfliktien ratkaiseminen sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
- ympäristökysymykset, muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta.
EU on kehittämässä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa puitteissa erityissuhteita Venäjään. EU:n ja Venäjän yhteisessä turvallisuutta koskevassa etenemissuunnitelmassa määritetään käytännön toimia yhteistyön tiivistämiseksi. Vuodesta 2003 Venäjä on myös ollut mukana joissakin EU-operaatioissa, esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinassa ja Tšadissa.
EU tukee ihmisoikeuksia ja lähettää vaalitarkkailijoita eri puolille maailmaa.
Idänsuhteet
Venäjän lisäksi EU pyrkii vahvistamaan suhteitaan Georgiaan, Armeniaan, Azerbaidžaniin, Moldovaan, Ukrainaan ja Valko-Venäjään. EU on kantanut huolta alueen vakaudesta sen jälkeen, kun Venäjän ja Georgian välille puhkesi sota elokuussa 2008. Konflikti päättyi EU:n välityksellä tehtyyn tulitaukosopimukseen, jonka jälkeen EU käynnisti tarkkailuoperaation Georgiassa. EU tarjoaa näille maille rahoitusta ja mahdollisuuden vapaakauppasopimuksiin, jos ne ryhtyvät poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin demokratian vahvistamiseksi.
Välimeren alue ja Lähi-itä
Välimeren unioni 
on yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on tiivistää EU:n ja Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan maiden välisiä suhteita. Siihen kuuluvat EU:n 27 jäsenmaata ja 16 muuta maata (mm. Israel, Turkki ja Syyria), joissa on yhteensä lähes 800 miljoonaa asukasta. Unionin puitteissa on määrä toteuttaa yhteisiä Välimeren aluetta elvyttäviä hankkeita, kuten saastuneen ympäristön puhdistustöitä, satamien korjaustöitä sekä merenkulun ja aurinkoenergian kehityshankkeita. Arabiliiton ja palestiinalaishallinnon on myös määrä tulla mukaan yhteistoimintaan.
Aasia ja Latinalainen Amerikka
EU on tiivistämässä suhteitaan alueellisiin ryhmiin eri puolilla maailmaa, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Se on siirtynyt nopeasti kehittyvien Aasian maiden kanssa ns. vahvistettuun kumppanuuteen, jossa suhteiden taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset osatekijät ovat paremmin tasapainossa.
Tulevat EU-maat Balkanilla
Kroatia ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on hyväksytty virallisesti EU:n jäsenehdokkaiksi. Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Serbia ovat EU:n mahdollisia ehdokasmaita.
Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008, mutta kaikki maat eivät ole vielä tunnustaneet sen itsenäisyyttä. EU pyrkii aktiivisesti saamaan aikaan diplomaattisen ratkaisun ja antaa myös käytännön apua.
