Esteettömyyttä edistävät työkalut
Sivuston työkalut
Kielivalikko
Navigointipolku
Audiovisuaalialaan liittyy toisaalta suuria kaupallisia intressejä ja toisaalta kulttuurin monimuotoisuuteen, julkisiin palveluihin ja yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Kullakin EU-maalla on oma audiovisuaalialan politiikkansa. EU:n tehtävänä on laatia perussääntöjä ja -suuntaviivoja, joilla suojellaan yhteistä etua, kuten EU:n avoimia sisämarkkinoita ja reilua kilpailua.
EU on hyvin tuloksin säännellyt rajat ylittävää televisiolähetystoimintaa vuodesta 1989 lähtien. Sittemmin sen on täytynyt päivittää lähetystoimintaa koskevia sääntöjä, jotta ne kattaisivat tv-palvelujen tarjonnan laajentumisen, kuten tilauspalvelut ja ohjelmien katsomisen matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden välityksellä (katso audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi).

EU:n lainsäädännöllä suojellaan lapsia haitalliselta media-aineistolta.
Direktiivi edellyttää EU-mailta kansallisen lainsäädännön koordinointia siten, että

EU tukee eurooppalaisia elokuvantekijöitä.
EU-maat ovat sitoutuneet julkiseen yleisradiotoimintaan. Vuonna 1999 voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen mukaan yleisradiotoiminnan avulla vastataan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuuriisin tarpeisiin ja turvataan se, ettei yksi tai muutama suuri toimija hallitse koko alaa.
EU-maat voivat rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, kunhan rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi eikä se vaikuta kauppa- tai kilpailuolosuhteisiin lähetystoiminnan harjoittajien välillä.
Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin vaatimus eurooppalaisten ohjelmien vähimmäisosuudesta johtuu siitä, että amerikkalaisen tuotannon pelätään muuten voivan vallata leijonanosan Euroopan markkinoista. Vaikka EU-maissa tehdään enemmän elokuvia kuin Yhdysvalloissa, 75 % eurooppalaisten elokuvateattereiden tuloista tulee amerikkalaisista elokuvista.
EU on liittynyt Unescon yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä. EU on myös suojannut omaa kulttuurista monimuotoisuuttaan ja edistänyt audiovisuaalialan paikallista tuotantoa esimerkiksi hankkimalla oikeuden poiketa Maailman kauppajärjestön vapaakauppasäännöistä. Tämä ns. kulttuuripoikkeus oikeuttaa EU-maat rajoittamaan kulttuurituotteiden kuten elokuvien maahantuontia.
Media-ohjelman kautta rahoitetaan eurooppalaisia laatuelokuvia ja -televisio-ohjelmia. Tavoitteena on tehostaa niiden tuotantoa ja levitystä Euroopassa sekä edistää eurooppalaista elokuvaa, muita audiovisuaaliteoksia sekä uutta digitaalitekniikkaa.
Uuden Media Mundus -ohjelman (2011–2013) ![]()
![]()
budjetti on 15 miljoonaa euroa, ja sillä edistetään audiovisuaalialan kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että kuluttajien valinnanvara lisääntyy, kun markkinoilla on tarjolla monipuolisesti eri kulttuureista peräisin olevia teoksia. Samalla luodaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan ammattilaisille niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.