Audiovisuaaliala ja media


EU:n laajuisilla säännöillä varmistetaan, että tavarat ja palvelut voivat vapaasti liikkua sisämarkkinoilla. Näiden sääntöjen ansiosta myös audiovisuaalinen media – elokuvat, tv- ja radio-ohjelmat, videot – voivat vapaasti ja tasapuolisesti liikkua EU:ssa riippumatta niiden julkaisumuodosta (esim. perinteinen tv, tilausvideopalvelut, internet).

Audiovisuaalisen median vapaa liikkuvuus on EU:n audiovisuaali- ja mediapolitiikan English ja etenkin audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin English keskeinen tavoite. Lisäksi EU investoi noin 1,4 miljardia euroa audiovisuaali- ja kulttuurialoille Luova Eurooppa -ohjelman English (en) kautta.

Perussäännöt

Lapsi katselee tv:tä © Shutterstock

EU:n lainsäädännöllä suojellaan lapsia haitalliselta media-aineistolta.

Tavoitteet

Audiovisuaalisia mediapalveluita koskeva direktiivi edellyttää EU-mailta kansallisen lainsäädännön koordinointia siten, että

  • luodaan kehittymässä oleville audiovisuaalisille mediapalveluille samankaltaiset olot kaikissa maissa
  • suojellaan lapsia ja kuluttajia
  • turvataan tiedotusvälineiden moniarvoisuus English
  • torjutaan rotuun tai uskontoon perustuvaa vihaa
  • säilytetään kulttuurin monimuotoisuutta
  • varmistetaan kansallisten media-alan sääntelyelinten riippumattomuus.

Menetelmät

Kaikkia maita kannustetaan noudattamaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

  • Mainostaminen ja myynnin edistäminen – perussäännöt, tiettyjä tuotteita (esim. alkoholi, tupakka ja lääkkeet) koskevat erityissäännöt ja rajoitukset sekä korkeintaan 12 minuuttia mainontaa tunnissa.
  • Merkittävät tapahtumat – tiettyjen merkittävien tapahtumien, kuten olympialaisten tai jalkapallon MM-kisojen, on oltava yleisesti nähtävissä eikä pelkästään maksullisilla tv-kanavilla.
  • Lasten suojelu – väkivaltaa tai pornoa sisältävät ohjelmat sijoitetaan myöhäiseen ajankohtaan tai niiden saatavuutta rajoitetaan estolaitteilla.
  • Eurooppalaisten elokuvien ja muun audiovisuaalisen sisällön edistäminen – tv:n lähetysajasta vähintään puolet varataan eurooppalaisille elokuville ja tv-ohjelmille. Myös tilausvideopalveluissa olisi suosittava eurooppalaisia teoksia.
  • Vammaiset – mediayhtiöitä kannustetaan huolehtimaan siitä, että niiden tuottama sisältö on myös näkö- ja kuulovammaisten ulottuvilla.

Komissio on vuonna 2013 järjestetyn julkisen kuulemisen avulla myös selvittänyt perinteisen tv:n ja internetin konvergenssin English vaikutuksia Euroopassa.

Eurooppalaisen sisällöntuotannon edistäminen

Audiovisuaalisia mediapalveluita koskeva direktiivi English tukee eurooppalaisten elokuvien ja muun audiovisuaalisen sisällön tuotantoa ja jakelua ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta.

  • Direktiivi edellyttää, että televisiolähetystoiminnan harjoittajat osoittavat vähintään puolet lähetysajastaan eurooppalaisille elokuville ja ohjelmille (muille kuin uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille, tekstitelevisiopalveluille ja teleostoslähetyksille).
  • Myös tilausvideopalveluilla voidaan edistää eurooppalaista tuotantoa: EU-maat voivat varata ohjelmistotarjonnastaan tietyn osuuden eurooppalaiselle sisällölle tai muuten varmistaa, että se on hyvin esillä. Ne voivat myös vaatia tilauspohjaisten palvelujen tarjoajia osallistumaan tilauspalveluvideoiden tuotanto- ja/tai hankintakustannuksiin.

EU on liittynyt Unescon yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, ja se on neuvotellut Maailman kauppajärjestön vapaakauppasäännöistä ns. kulttuuria koskevan poikkeuksen, joka oikeuttaa EU-maat rajoittamaan kulttuurituotteiden kuten elokuvien maahantuontia.

Julkinen yleisradiotoiminta

EU-maat ovat sitoutuneet julkiseen yleisradiotoimintaan. Vuonna 1999 voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen mukaan yleisradiotoiminnan avulla vastataan sellaisiin demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, joista kaupalliset palvelut eivät vastaa, ja turvataan se, ettei yksi tai muutama suuri toimija hallitse koko alaa.

Tämän vuoksi julkisille yleisradioyhtiöille maksettavat valtiontuet on vapautettu EU:n tiukoista valtiontukisäännöistä sillä edellytyksellä, että tuki käytetään julkisen palvelun tehtävään eikä se aiheuta epäoikeudenmukaista haittaa yksityisille lähetystoiminnan harjoittajille.

Luova Eurooppa -ohjelma

Seitsenvuotisella Luova Eurooppa -ohjelmalla English (en) halutaan vahvistaa kulttuuria ja luovia aloja Euroopassa. Tuen saajina on vähintään

  • 250 000 taiteilijaa ja kulttuurialan ammattilaista
  • 2 000 elokuvateatteria
  • 800 elokuvaa
  • 4 500 käännöskirjaa.

Luova Eurooppa -ohjelmaan sisältyy myös uusi takausjärjestelmä, jonka turvin alan uudet yritykset voivat saada jopa 750 miljoonan euron arvosta pankkilainoja.

Elokuvastudio © Shutterstock

EU tukee eurooppalaisia elokuvantekijöitä.

Ohjelman tavoitteet

  • suojella ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja rikkautta
  • edistää talouskasvua
  • auttaa kulttuurialaa ja luovia aloja sopeutumaan digitaaliaikaan ja globalisaatioon
  • avata uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia ja markkinoita sekä tavoittaa uusia yleisöjä.

Elokuvaperintö

EU kannustaa jäsenmaita tekemään yhteistyötä kulttuurisesti merkittävien teosten säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Myös elokuva-ala on tässä mukana. EU on julkaissut suosituksen Euroopan elokuvaperinnön English järjestelmällisestä keräämisestä, luetteloinnista, säilyttämisestä ja restauroinnista, niin että se on tulevienkin sukupolvien käytettävissä.

Sivun alkuun

Sivun alkuun



YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.