Televisio ja tilauspalvelut
EU on hyvin tuloksin säännellyt rajat ylittävää televisiolähetystoimintaa vuodesta 1989 lähtien. Sittemmin sen on täytynyt päivittää lähetystoimintaa koskevia sääntöjä, jotta ne kattaisivat tv-palvelujen tarjonnan laajentumisen, kuten tilauspalvelut ja ohjelmien katsomisen matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden välityksellä (katso audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi).
EU:n lainsäädännöllä suojellaan lapsia haitalliselta media-aineistolta.
Direktiivi edellyttää EU-mailta kansallisen lainsäädännön koordinointia siten, että
- televisio-ohjelmia ja tilausvideopalveluita voidaan myydä vapaasti EU:n markkinoilla
- televisiokanavat varaavat mahdollisuuksien mukaan vähintään puolet lähetysajastaan eurooppalaisille elokuville ja ohjelmille; myös tilauspalveluissa olisi suosittava eurooppalaisia teoksia
- kulttuurin monimuotoisuus ja muut yleisen edun kannalta tärkeät tavoitteet turvataan
- merkittävät tapahtumat, kuten olympialaiset tai jalkapallon MM-kisat, ovat yleisesti nähtävissä eivätkä pelkästään maksullisilla tv-kanavilla
- lapsia ja nuoria suojellaan väkivaltaa tai pornoa sisältäviltä ohjelmilta siten, että niiden lähetys sijoitetaan myöhäiseen ajankohtaan ja/tai niiden saatavuutta rajoitetaan estolaitteella
- henkilöillä, joista on esitetty virheellisiä väitteitä televisio-ohjelmassa, on oikeus antaa asiasta vastine
- kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa noudatetaan tiettyjä perussääntöjä (ihmisarvon kunnioitus, alkoholi-, tupakka- ja lääkemainonnan rajoittaminen jne.)
- kanavat lähettävät mainontaa korkeintaan 12 minuuttia tunnissa.
EU tukee eurooppalaisia elokuvantekijöitä.
Julkisen palvelun yleisradiotoiminta
EU-maat ovat sitoutuneet julkiseen yleisradiotoimintaan. Vuonna 1999 voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen mukaan yleisradiotoiminnan avulla vastataan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuuriisin tarpeisiin ja turvataan se, ettei yksi tai muutama suuri toimija hallitse koko alaa.
EU-maat voivat rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, kunhan rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi eikä se vaikuta kauppa- tai kilpailuolosuhteisiin lähetystoiminnan harjoittajien välillä.
Eurooppalaisia ohjelmia (kulttuuripoikkeuksen periaate)
Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin vaatimus eurooppalaisten ohjelmien vähimmäisosuudesta johtuu siitä, että amerikkalaisen tuotannon pelätään muuten voivan vallata leijonanosan Euroopan markkinoista. Vaikka EU-maissa tehdään enemmän elokuvia kuin Yhdysvalloissa, 75 % eurooppalaisten elokuvateattereiden tuloista tulee amerikkalaisista elokuvista.
EU on liittynyt Unescon yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä. EU on myös suojannut omaa kulttuurista monimuotoisuuttaan ja edistänyt audiovisuaalialan paikallista tuotantoa esimerkiksi hankkimalla oikeuden poiketa Maailman kauppajärjestön vapaakauppasäännöistä. Tämä ns. kulttuuripoikkeus oikeuttaa EU-maat rajoittamaan kulttuurituotteiden kuten elokuvien maahantuontia.
Media-ohjelma 2007–2013
Media-ohjelman kautta rahoitetaan eurooppalaisia laatuelokuvia ja -televisio-ohjelmia. Tavoitteena on tehostaa niiden tuotantoa ja levitystä Euroopassa sekä edistää eurooppalaista elokuvaa, muita audiovisuaaliteoksia sekä uutta digitaalitekniikkaa.
Uuden Media Mundus -ohjelman (2011–2013) 
budjetti on 15 miljoonaa euroa, ja sillä edistetään audiovisuaalialan kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että kuluttajien valinnanvara lisääntyy, kun markkinoilla on tarjolla monipuolisesti eri kulttuureista peräisin olevia teoksia. Samalla luodaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan ammattilaisille niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.
