Navigointipolku

Maatalous


EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on

  • auttaa maanviljelijöitä tuottamaan riittävästi elintarvikkeita EU:n tarpeisiin
  • varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus (esimerkiksi niiden jäljitettävyyden avulla)
  • suojella maanviljelijöitä hintojen epävakaudelta ja markkinakriiseiltä
  • auttaa maanviljelijöitä investoimaan tilojensa nykyaikaistamiseen
  • tukea maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta monipuolistamalla niiden elinkeinoelämää
  • luoda ja säilyttää elintarviketeollisuuden työpaikkoja
  • suojella ympäristöä ja eläinten hyvinvointia.

Maatalouspolitiikan muutokset

EU:n maatalouspolitiikka on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Viljelijöitä on haluttu auttaa selviämään aikamme haasteista, ja toisaalta on haluttu ottaa huomioon muutokset yleisessä mielipiteessä. Maatalouspolitiikan uudistusten ansiosta viljelijät voivat nyt perustaa tuotantopäätöksensä markkinoiden kysyntään eikä EU:n tukipolitiikan linjauksiin.

Viimeisimpien uudistusten myötä vuonna 2013 painopiste siirrettiin seuraaville alueille:

  • ympäristöystävällisemmät viljelymenetelmät
  • tutkimus ja osaamisen lisääminen
  • oikeudenmukaisempi tukijärjestelmä
  • viljelijöiden aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa.

Tärkeitä tavoitteita ovat myös seuraavat:

  • EU edistää laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Laatumerkinnöillä voidaan osoittaa tuotteen maantieteellinen alkuperä ja perinteisten tai luonnonmukaisten ainesten ja valmistusmenetelmien käyttö. Merkinnät parantavat myös EU:n maataloustuotteiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.
  • EU tukee innovatiivista maataloutta ja elintarvikkeiden jalostusta, joita edistetään myös EU:n tutkimushankkeissa. Näin pyritään parantamaan tuottavuutta ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi viljelykasvien sivutuotteita ja jätteitä on alettu hyödyntää energiantuotannossa.
  • Kehitysmaita suositaan kauppasuhteissa rajoittamalla EU:n maataloustuotteiden vientitukia. Näin kehitysmaiden mahdollisuudet viedä omia maataloustuotteitaan EU:hun paranevat.

Tulevaisuuden haasteet

Maailman elintarviketuotanto on kaksinkertaistettava vuoteen 2050 mennessä, koska väestö kasvaa ja hyväosaiset kuluttajat syövät entistä enemmän eläintuotteita. Haasteellisuutta lisää se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä (luonnon monimuotoisuus vähenee ja maaperän ja veden laatu heikentyy).

Osana maatalouspolitiikkaa viljelijöille annetaan investointeihin ja innovointiin liittyvää neuvontaa, jotta heillä on paremmat valmiudet ottaa nämä haasteet huomioon.

Maatalouden rahoitus

Maatalous on politiikan ala, jolla EU-maat ovat sopineet täysimääräisestä vastuun jakamisesta. Tämä koskee myös julkista rahoitusta. Sen sijaan, että kukin EU-maa vastaisi omista maataloustuistaan ja alan toimintapolitiikasta, niistä vastaa EU kokonaisuutena.

Maatalousmenojen osuus EU:n budjetista on selvästi pienentynyt: enimmillään se oli 1970-luvulla 70 %, kun se nykyisin on noin 38 %. Tämä heijastaa sitä, että EU:n muut vastuut ovat laajentuneet, ja osoittaa, että uudistuksilla on saatu aikaan kustannussäästöjä. Esimerkkinä voidaan todeta, että maatalouden määrärahat eivät ole kasvaneet, vaikka EU:hun on vuonna 2004 ja sen jälkeen liittynyt 13 uutta valtiota.

Sivun alkuun

Maatalous

Teksti on päivitetty marraskuu 2014

Julkaisu kuuluu Valokeilassa Euroopan unionin politiikka -sarjaan


Sivun alkuun



Pidä yhteyttä

Facebook

  • Euroopan komissio – MaatalousEnglish (en)

Sivun alkuun

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.