Maatalous

Avainasemassa tuotannon laatu

EU:n maatalouspolitiikan painopisteet ovat muuttuneet vuosien varrella toimintaympäristön muuttuessa. Tätä nykyä tavoitteina on

• auttaa viljelijöitä tuottamaan eurooppalaisille kuluttajille riittävästi turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeita (viljaa, lihaa, maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia), edistää maaseudun elinkeinoelämän monipuolistumista sekä huolehtia ympäristön ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista tiukkojen vaatimusten mukaisesti.
• edistää vapaaehtoisten laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Laatumerkinnöillä voidaan osoittaa tuotteen maantieteellinen alkuperä tai perinteisten tai luonnonmukaisten ainesten ja valmistusmenetelmien käyttö. Ne parantavat myös EU:n maataloustuotteiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.
• tukea innovatiivista maataloutta ja elintarvikkeiden jalostusta, joita edistetään myös EU:n tutkimushankkeissa. Näin pyritään parantamaan tuottavuutta ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi viljelykasvien sivutuotteita ja jätteitä on alettu hyödyntää energiantuotannossa.
• suosia kehitysmaita kauppasuhteissa vähentämällä EU:n maataloustuotteiden vientitukia. Näin kehitysmaiden mahdollisuudet myydä omia maataloustuotteitaan paranevat.

Tulevat haasteet

Yksi suurimmista haasteista tulevaisuudessa aiheutuu tarpeesta kaksinkertaistaa maailman elintarviketuotanto vuoteen 2050 mennessä, koska väestö kasvaa ja hyväosaisemmat kuluttajat syövät entistä enemmän lihaa. Haasteellisuutta lisää se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä (luonnon monimuotoisuus vähenee ja maaperän ja veden laatu heikentyy).

Vuonna 2014 alkavalla kaudella EU:n maatalouspolitiikassa painopistettä siirretään näiden haasteiden ja kansalaisten toiveiden mukaisesti seuraaville alueille:

• kestävät viljelymenetelmät
• innovointi, tutkimus ja tietämyksen levittäminen
• oikeudenmukaisempi tukijärjestelmä.

Miksi maataloustuen osuus EU:n talousarviosta on niin suuri?

Maatalouspolitiikkaa hallinnoidaan keskitetysti EU:n tasolla suuremmalta osin kuin muita politiikan aloja. Näin ollen varoja, jotka EU-maat käyttäisivät joka tapauksessa oman maataloutensa tukemiseen, hallinnoi EU kansallisten viranomaisten sijasta.

Maatalousmenojen osuus EU:n budjetista on kuitenkin selvästi pienentynyt: 1970-luvulla se oli 70 %, kun se nykyisin on noin 40 %. Tämä heijastaa sitä, että EU:n muut vastuut ovat laajentuneet, ja osoittaa, että uudistuksilla on saatu aikaan kustannussäästöjä. Maatalouden määrärahat eivät ole kasvaneet, vaikka EU:hun on vuonna 2004 ja sen jälkeen liittynyt 12 uutta valtiota.

Sivun alkuun

EU:n toimielimet ja muut elimet

• Euroopan komissio
  • Maatalous ja maaseudun kehittäminen
• Euroopan parlamentti
  • Maatalous ja maaseudun kehittäminen
• Euroopan unionin neuvosto
  • Maatalous ja kalastus
• Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
  • Maatalous, maaseudun kehittäminen ja ympäristö
• Alueiden komitea
  • Luonnonvarat (NAT)
• EU:n virastot
  • Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
  • Yhteisön kasvilajikevirasto
  • Euroopan ympäristökeskus (EYK)

Rahoitusmahdollisuudet

• Avustukset
• Tarjouspyynnöt (julkiset hankinnat)

Julkaisut, uutispalvelut ja tilastot

• Julkaisut
• Uutispalvelut
• Tilastot

Lainsäädäntö

• Tiivistelmät EU:n maatalouslainsäädännöstä
• Voimassa oleva maatalouslainsäädäntö
• Sopimus Euroopan unionin toiminnasta – 38–44 artikla (maatalous ja kalastus)