Uutiset

Euroopan parlamentti antoi 23.3. tukensa EU:n perussopimuksen muutokselle, jolla mahdollistetaan Euroopan vakausmekanismin perustaminen. Parlamentti oli tyytyväinen jäsenmaiden antamiin "positiivisiin signaaleihin" siitä, että tämä hallitustenvälinen mekanismi tuodaan lähemmäksi EU:n rakenteita.

Komiteamenettelylle uudet säännöt

Uudet komiteamenettelysäännöt tulivat voimaan 1.3.2011. Niissä määritetään periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä. Uuden asetuksen mukaan voidaan soveltaa kahta menettelyä, jotka ovat neuvoa-antava menettely ja tarkastelumenettely.

Eurooppalainen kansalaisaloite otetaan käyttöön

Neuvosto hyväksyi 16.2.2011 asetuksen, jonka perusteella EU-kansalaiset voivat vuodesta 2012 alkaen pyytää komissiota tekemään säädösehdotuksia. Kullakin aloitteella on oltava vähintään seitsemästä EU-maasta yhteensä vähintään miljoona allekirjoittajaa.

Euroopan komissio hyväksyi vähäisen muutoksen EU:n perussopimukseen

Euroopan komissio antoi 15.1. puoltavan lausunnon Eurooppa-neuvoston päätöksestä muuttaa Lissabonin sopimusta ennen vuotta 2013. Muutos mahdollistaa Euroopan vakausmekanismin perustamisen, millä voidaan turvata euroalueen rahoitusvakaus.     

Towards a permanent stability mechanism

On December 17, the heads of state and government of the 27 EU countries agreed on a limited amendment to the Treaty on the establishment of a future permanent mechanism to safeguard the financial stability of the euro area as a whole. This amendment should enter into force on 1 January 2013.

EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät 28.10. perustaa pysyvän kriisinhallintamekanismin euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy kuulee jäsenmaiden näkökantoja kriisinhallintamekanismin edellyttämästä rajoitetusta muutoksesta perussopimukseen. Lopullinen päätös on määrä tehdä Eurooppa-neuvoston seuraavassa kokouksessa 16.–17.12. Näin muutosten ratifiointi voidaan saada päätökseen viimeistään vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

Belgia seuraa Espanjaa EU:n neuvoston johdossa heinäkuun alusta. Puoli vuotta kestävän kauden asialistalla korostuvat Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano sekä talouskriisin tuomat haasteet.

EP:n 18 lisäjäsentä askeleen lähempänä töiden aloittamista

Lissabonin sopimuksen muutoksen hyväksyntä, jolla Euroopan parlamenttiin tulee 18 uutta jäsentä, on loppuvaiheessa. Sekä EP että jäsenvaltioiden edustajat, jotka osallistuivat hallitustenväliseen konferenssiin 23.6, ovat näyttäneet muutoksen hyväksymiselle vihreää valoa. Viime parlamenttivaaleissa voitiin valita vain 736 jäsentä, koska Lissabonin sopimus ei vielä silloin ollut voimassa. Seuraavaksi jokaisen jäsenvaltion pitäisi ratifioida sopimusmuutos.

Ulkoasiainministerit pääsivät 26. huhtikuuta poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevasta ehdotuksesta. Ulkosuhdehallinto käsittää myös unionin edustustot kolmansissa maissa.

Eurooppalainen kansalaisaloite on yksi Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulevista uudistuksista EU:ssa. Sen tarkoituksena on lisätä demokratian toteutumista unionissa antamalla EU-kansalaisille suora mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Euroopan parlamentti hyväksyi José Manuel Barroson toisen komission äänestyksessä tiistaina.

Espanja aloittaa puoli vuotta kestävän EU-puheenjohtajakautensa, jonka keskeisiä teemoja ovat talouden elvytys, EU:n kansainvälinen asema sekä kansalaisten oikeudet.

Lissabonin sopimus antaa Euroopan parlamentille lisää lainsäädäntövaltaa ja siten aiempaa enemmän valtaa päättää EU:n asioista. Parlamentti on nyt samanarvoinen neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyssä, jota sovelletaan nyt myös esimerkiksi maahanmuuttoasioita, EU:n talousarviota ja energia-alaa koskevissa päätöksissä. Tavoitteena on lisätä EU:n vastuuta kansalaisille.

EU:n toimintaa uudistava sopimus tuli voimaan 1.12.2009.

Belgian pääministeri Herman Van Rompuy valittiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi ja EU:n brittikomissaari Catherine Ashton EU:n ulkoasiainedustajaksi.

Lissabonin sopimus tulee voimaan

Lissabonin sopimuksen voimaantulolle ei enää ole esteitä, kun Tšekki talletti ratifioimiskirjansa Roomaan. Sopimuksen on määrä tulla voimaan 1.12.2009. Sopimuksen mukaisesti EU:lle perustetaan kaksi uutta johtajan virkaa: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, eli ns. presidentti, ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, eli ns. ulkoministeri. Virkanimityksistä keskustellaan 19.11. järjestettävässä ylimääräisessä epävirallisessa huippukokouksessa.

EU-kansalaiset voivat pian vedota suoraan komissioon ja pyytää, että se toimisi heitä koskevissa asioissa. Mutta miten uusi kansalaisaloite toimii käytännössä?

Lissabonin sopimuksen voimaantuloa valmistellaan

Tšekin presidentin Vaclav Klausin allekirjoituksen jälkeen kaikki EU-maat ovat nyt hyväksyneet Lissabonin sopimuksen. Tšekin ratifioimiskirjat siirretään Italiaan, jossa ne talletetaan muiden ratifioimiskirjojen tavoin. Jos tämä tapahtuu marraskuussa, Lissabonin sopimus tulee voimaan 1. joulukuuta. EU:n puheenjohtajamaana toimiva Ruotsi voi vielä kutsua Eurooppa-neuvoston koolle valmistelemaan sopimuksen täytäntöönpanoa.

Lissabonin sopimus loppusuoralla

EU-maiden johtajat sopivat Brysselissä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa siitä, että Tšekki saa poiketa EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta samalla tavoin kuin Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tšekin perustuslakituomioistuin totesi Lissabonin sopimuksen Tšekin perustuslain mukaiseksi, minkä jälkeen presidentti Vaclav Klaus allekirjoitti sopimuksen. Näin sopimus voi tulla voimaan jo joulukuussa.

Lissabonin sopimus jälleen askeleen lähempänä

Puolan presidentti Lech Kaczyński ratifioi Lissabonin sopimuksen Varsovassa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa olivat läsnä myös EU:n neuvoston puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Jerzy Buzek. Sopimuksen voimaantulo edellyttää enää Tšekin presidentin allekirjoitusta.

Irlantilaiset ovat äänestäneet Lissabonin sopimuksen puolesta. Toisessa kansanäänestyksessä enemmistö äänestäjistä kannatti Lissabonin sopimusta. Sopimuksen ratifiointi edellyttää vielä presidentti Mary McAleesen allekirjoitusta. Muut jäsenmaat ovat jo hyväksyneet Lissabonin sopimuksen, ja niistä 24 on saanut ratifiointiprosessin päätökseen.

Irlannin presidentti Mary McAleese on allekirjoittanut Lissabonin sopimuksen. Allekirjoitustilaisuus järjestettiin 16. lokakuuta eli kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sopimus oli hyväksytty maan kansanäänestyksessä. Irlanti on tallettanut ratifioimiskirjansa Roomaan, ja ratifiointiprosessi on nyt sen osalta päättynyt. Lissabonin sopimus tulee voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat sen ratifioineet. Sopimus on nyt hyväksytty 26 jäsenvaltiossa, ja ratifiointiprosessi on kesken enää Tšekissä.

Irlannissa järjestetään 2. lokakuuta uusi kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Kansanäänestyksen tuloksia voi seurata ääntenlaskennan virallisilta verkkosivuilta.

Saksan ratifiointiprosessi saatiin päätökseen

Saksa on ratifioinut Lissabonin sopimuksen. Prosessin päätteeksi liittopresidentti Horst Köhler hyväksyi vaadittavat lakimuutokset ja allekirjoitti sopimuksen ratifioimiskirjan. Tällä hetkellä 26 jäsenvaltiota on hyväksynyt sopimuksen ja 24 on tallettanut ratifioimiskirjansa Roomaan.

Saksan parlamentin ylähuone, liittoneuvosto, on hyväksynyt yksimielisesti lainsäädäntöuudistukset, joiden ansiosta Saksa voi ratifioida Lissabonin sopimuksen. Ratifiointiprosessin päätteeksi liittopresidentti Horst Köhlerin on vielä allekirjoitettava sopimuksen ratifiointiasiakirja.

Saksan liittopäivät on hyväksynyt neljä lakiehdotusta kansallisen parlamentin valvontaoikeuksista EU-asioissa. Liittopäiväedustajista 446 äänesti uudistusten puolesta, 46 äänesti vastaan ja kaksi pidättyi äänestämästä. Seuraavaksi ehdotuksista äänestää parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto 18. syyskuuta. Ratifiointiprosessin päätteeksi tarvitaan vielä liittopresidentti Horst Köhlerin hyväksyntä.

Komissio on julkaissut suurelle yleisölle tarkoitetun julkaisun ”Tietoa Lissabonin sopimuksesta”. Kirjasessa kuvataan sopimuksen tärkeimmät kohdat ja selitetään, miten sopimus muuttaa EU:n toimintaa, muun muassa päätöksentekomenettelyä, toimielinten rooleja ja EU:n toimintamallia kansainvälisissä yhteyksissä.

Irlannin pääministeri Brian Cowen on ilmoittanut, että uusi kansanäänestys Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä järjestetään 2. lokakuuta. Lisäksi Irlannin hallitus on julkaissut ns. valkoisen kirjan, jossa selitetään, miten Lissabonin sopimus muuttaa EU:n toimintaa ja päätöksentekojärjestelmää. Asiakirjassa esitellään myös Irlannin EU:lta saamat oikeudellisesti sitovat takeet. Hallitus toivoo, että nämä toimet tekevät Lissabonin sopimuksen määräyksistä selkeämpiä ja helpompia ymmärtää.

Ruotsi aloitti puolivuotisen EU-puheenjohtajakautensa, jonka keskeisiä teemoja ovat Lissabonin sopimuksen ratifiointi, talouden elvyttäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Saksan perustuslakituomioistuin on vahvistanut, että Lissabonin sopimus on maan perustuslain mukainen. Tuomioistuin totesi kuitenkin, että sopimuksen ratifiointimenettelyn viime vaihetta on lykättävä, kunnes maan parlamentin osallistumisoikeutta koskevaa kansallista lainsääntöä on mukautettu. Lakimuutoksista keskustellaan ja äänestetään liittopäivillä ja liittoneuvostossa syksyllä.

Kesäkuun huippukokouksessa EU-johtajat antoivat Irlannille oikeudelliset takeet siitä, ettei Lissabonin sopimus muuta kansallista itsemääräämisoikeutta verotuksen, sotilaallisen puolueettomuuden ja abortin suhteen. Irlannin on nyt määrä järjestää uusi kansanäänestys sopimuksesta ensi syksynä.

Rahoitus- ja talouskriisi sekä ilmastonmuutos ovat uusien meppien asialistan kärjessä.

Lissabonin sopimus hyväksyttiin Tšekin senaatissa

Tšekin parlamentin ylähuoneessa Lissabonin sopimuksesta äänesti 79 senaattoria, joista 54 antoi jaa-äänen. Ratifiointimenettely edellyttää vielä presidentti Václav Klausin allekirjoitusta. Lissabonin sopimuksen on tähän mennessä hyväksynyt 26 EU:n jäsenmaata.

Tšekin parlamentin alahuone hyväksyy sopimuksen

Tšekin parlamentin alahuone on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Puolesta äänesti 125 edustajaa ja vastaan 61. Ratifiointimenettely saadaan päätökseen vasta sen jälkeen, kun myös parlamentin ylähuone on hyväksynyt sopimuksen ja presidentti Václav Klaus on allekirjoittanut sen. Ylähuoneen on määrä käsitellä sopimuksen ratifiointia huhtikuussa.

Tšekki toimii EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona seuraavien kuuden kuukauden ajan. Tšekki on ainoa EU-maa, jonka on vielä päätettävä Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä. Päätös on tarkoitus tehdä lähikuukausina. 23 EU-maata on jo saanut sopimuksen ratifiointimenettelyn päätökseen.

EU-maiden ministerit keskustelivat Brysselin huippukokouksessa uudesta etenemissuunnitelmasta Lissabonin sopimuksen voimaansaattamiseksi. Kokouksessa sovittiin, että sopimuksen tullessa voimaan tehdään päätös, jonka mukaan kaikki EU-maat voivat nimetä oman komissaarinsa. Irlanti lupasi järjestää uuden kansanäänestyksen ennen ensi marraskuuta. Vastineeksi se edellytti tiettyjä takuita muilta EU-mailta.

Tšekin perustuslakituomioistuin on antanut myönteisen päätöksen Lissabonin sopimuksen yhteensopivuudesta Tšekin perustuslain kanssa. Ratifiointimenettelyä voidaan näin jatkaa. Tšekki toimii EU:n neuvoston seuraavana puheenjohtajavaltiona 1. tammikuuta 2009 alkaen.

Ruotsi on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Ennen valtiopäivien tekemää virallista päätöstä kuultiin kansallisia viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä. Ruotsi toimii vuorollaan EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2009 jälkipuoliskon ajan. Lissabonin sopimus on nyt hyväksytty 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa.

Eurooppa-neuvosto jatkaa Lissabonin sopimuksen käsittelyä joulukuussa

Irlannin pääministeri esitti Eurooppa-neuvoston kokouksessa analyysinsa Irlannin kansanäänestyksestä. Neuvosto päätti jatkaa sopimuksen käsittelyä joulukuussa. Tavoitteina on löytää ratkaisu tilanteeseen ja yhteinen strategia vuodeksi 2009.

Nicolas Sarkozy ja Brian Cowen tapasivat

Irlannin pääministeri Brian Cowen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Nicolas Sarkozy tapasivat keskustellakseen Lissabonin sopimuksesta. Cowen kertoi aikovansa seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa esitellä Irlannin hallituksen tilaaman kyselytutkimuksen, joka pureutuu Irlannin kansanäänestyksen tuloksiin, sekä omat päätelmänsä tilanteesta.

Myös Italian parlamentti on äänestänyt Lissabonin sopimuksen puolesta. Yli viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1957, Roomassa allekirjoitettiin toinen merkittävä sopimus eli Rooman sopimus, josta EU sai alkunsa. 

Sarkozy vieraili Irlannissa

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja Irlannin pääministeri Brian Cowen keskustelivat Lissabonin sopimuksesta ja Irlannissa hiljattain pidetyn kansanäänestyksen tuloksesta.

Espanja on liittynyt Lissabonin sopimuksen hyväksyneiden maiden joukkoon. Maan parlamentti hyväksyi sopimuksen ylivoimaisella enemmistöllä äänin 322 puolesta ja 6 vastaan. Myös parlamentin ylähuone on nyt antanut hyväksyntänsä sopimukselle.

Eurobarometri-tutkimuksessa selvitettiin Irlannin ei-tuloksen syitä

Lissabonin sopimuksesta 12.6. Irlannissa järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen on tehty Eurobarometri-kysely, jossa tarkastellaan kyllä- ja ei-äänten sekä äänestämättä jättämisen syitä. Vastaavia tutkimuksia on tehty aikaisemminkin muissa EU-maissa.

Belgia, yksi EU:n kuudesta perustajavaltiosta, on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin jälkeen. Sopimuksen on nyt hyväksynyt 22 EU-maata.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puhuu Euroopan parlamentin istunnossa Strasbourgissa.

Alankomaiden parlamentin molemmat kamarit ovat hyväksyneet Lissabonin sopimuksen. Alankomaat, joka toimi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen allekirjoitustilaisuuden isäntänä Maastrichtissa vuonna 1992, on näin jälleen vahvistanut sitoutumisensa EU:n kehitykseen.

Kypros – yksi kymmenestä EU:hun vuonna 2004 liittyneestä maasta – on antanut hyväksyntänsä Lissabonin sopimukselle. "Laajentunut ja uudistunut EU saa tämän sopimuksen myötä uuden taloudellisen, poliittisen ja strategisen ulottuvuuden,  joka tekee jokaisen jäsenvaltion entistä vahvemmaksi", totesi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso hiljattain.

Lissabonin sopimuksen hylkääminen Irlannin kansanäänestyksessä asettaa Ranskan puolivuotisen EU-puheenjohtajuuden uuden haasteen eteen.

Lissabonin sopimusta käsitellään uudelleen lokakuussa – sopimuksen ratifiointi jatkuu

Eurooppa-neuvoston kesäkuisessa kokouksessa keskusteltiin laajasti Irlannin kansanäänestyksestä, jossa Lissabonin sopimus hylättiin. EU-johtajat päättivät jatkaa sopimuksen ratifiointia niissä maissa, joissa sitä ei vielä ole hyväksytty, ja jatkaa asian käsittelyä lokakuun huippukokouksessa. Tähän mennessä Lissabonin sopimuksen on hyväksynyt 19 EU-maata.

Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone on nyt virallisesti hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Kaksikamarisen parlamentin alahuone hyväksyi tekstin jo maaliskuussa järjestämässään äänestyksessä.

Euroopan parlamentin puhemiehen Hans-Gert Pötteringin lausunto
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Janez Janšan lausunto [EN]
Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson lausunto [EN]

Viro äänesti Lissabonin sopimuksen puolesta

Viron parlamentti on äänestyksessä ilmaissut tukensa Lissabonin sopimukselle. Viron ulkoasiainministeri Urmas Paet kertoi hiljattain, miten Lissabonin sopimus lisää EU:n päätöksentekoprosessin tehokkuutta. Hänen mielestään sopimus lisää myös EU:n yhtenäisyyttä ja tuo sitä lähemmäs kansalaisia.

Kreikan parlamentti hyväksyi sopimuksen

Kreikka on vahvistanut tukensa Lissabonin sopimukselle. Maan yksikamarinen parlamentti on hyväksynyt sopimustekstin. EU on hyvää vauhtia matkalla kohti tavoitettaan saattaa uusi sopimus voimaan vuoden 2009 alussa.

Suomi antoi hyväksyntänsä Lissabonin sopimukselle

Suomen eduskunta on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan sopimusteksti sisältää lähes kaikki uudistukset, joita Suomi pitää tärkeinä. Hän toteaa, että sen avulla EU pystyy saamaan paremmat mahdollisuudet toimia kansainvälisesti ja tehdä päätöksiä tehokkaammin.

Luxemburg ratifioi Lissabonin sopimuksen

Luxemburgin parlamentti ratifioi EU:n uudistussopimuksen. Luxemburgin Eurooppa-suuntautuneisuudella on pitkät perinteet. Se oli EU:n perustajajäsen yhdessä Alankomaiden, Belgian, Italian, Ranskan ja Saksan kanssa.

Saksa näytti vihreää valoa Lissabonin sopimukselle

Yksi suurimmista EU-maista on antanut tukensa Lissabonin sopimukselle Saksan liittopäivien hyväksyttyä sopimustekstin. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan sopimus on hyväksi Euroopalle ja samalla voitto Saksalle. Liittokansleri Merkel sai hiljattain Charlemagne-palkinnon tunnustuksena merkittävästä panoksestaan EU:n kriisin ratkaisemisessa. Hän oli viime vuonna Saksan puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana keskeisessä asemassa ja taivutteli EU-johtajat hyväksymään sopimusluonnoksen.

EU:n kahden tärkeimmän perussopimuksen – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jonka uusi nimi on Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) – konsolidoidut toisinnot ovat nyt saatavilla painettuina Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liettuan parlamentti ratifioi Lissabonin sopimuksen

Liettuan parlamentin päätös ratifioida Lissabonin sopimus on tuonut sopimuksen lopullisen hyväksymisen jälleen askelta lähemmäs. Liettuasta tuli hiljattain myös Schengen-alueen täysjäsen yhdessä Latvian, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kanssa. Kaikkien Schengenin sopimuksen allekirjoittaneiden maiden kansalaiset voivat liikkua alueella vapaasti ja ilman sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia.

Latvia hyväksyi Lissabonin sopimuksen

EU:n uusi perussopimus on hyväksytty jälleen yhdessä EU-maassa Latvian parlamentin äänestettyä sopimuksen puolesta. Latvian ulkoministeri Maris Riekstins totesi parlamentin jäsenille pitämässään puheessa, että sopimus tehostaa EU:n toimielinten toimintaa ja että kansalaiset voivat nyt ensimmäistä kertaa EU:n historiassa pyytää komissiota tekemään uusia lainsäädäntöaloitteita.

Irlanti on osaltaan käynnistänyt Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin parlamentin äänestettyä uuden sopimuksen puolesta. Nyt vuoro siirtyy Irlannin kansalle, joka päättää sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä 12.6. järjestettävässä kansanäänestyksessä.

Itävalta näytti vihreää valoa Lissabonin sopimukselle

Itävallan parlamentin ala- ja ylähuoneessa on äänestetty Lissabonin sopimuksesta, ja suurin osa parlamentin jäsenistä kannatti sopimusta. Itävalta antaa siten tukensa sopimukselle, joka parantaa EU:n toimintaa ja lisää demokratiaa.

Myös Tanska hyväksyi sopimuksen

Tanska on näyttänyt vihreää valoa Lissabonin sopimukselle. Tekstin hyväksyneitä maita on nyt jo 10. Tanska liittyi EU:n jäseneksi sen ensimmäisessä laajentumisessa vuonna 1973 yhdessä Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Portugali hyväksyi Lissabonin sopimuksen

Portugali, joka isännöi Lissabonin sopimuksen allekirjoitustilaisuutta 13.12., on nyt virallisesti ilmoittanut hyväksyvänsä sopimusasiakirjan. EU:n uudistamiseen tähtäävän sopimuksen aikaansaaminen oli Portugalin keskeisiä tavoitteita, kun se heinäkuussa 2007 aloitti kautensa EU:n puheenjohtajamaana.

Kolme syytä miksi EU tarvitsee Lissabonin sopimusta

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso mainitsi Irlannin vierailullaan kansallisen Eurooppa-foorumin tilaisuudessa kolme syytä siihen, miksi Eurooppa tarvitsee Lissabonin sopimusta: EU:n päätöksentekoa on tehostettava, sen demokraattisuutta ja avoimuutta on lisättävä ja unionin on saatava äänensä paremmin kuuluviin maailmassa.

EU:n kahden tärkeimmän perussopimuksen – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jonka nimi on muutettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyksi sopimukseksi) – konsolidoidut toisinnot ovat nyt saatavilla verkossa. Toisintoihin sisältyvät Lissabonin sopimuksella niihin tehdyt muutokset. Konsolidoidut toisinnot julkaistaan painettuina Euroopan unionin virallisessa lehdessä 9.5.

Myös Slovakia sanoi sopimukselle "kyllä"

Lissabonin sopimuksen ratifiointi EU-maissa etenee. Slovakian parlamentti hyväksyi sopimustekstin tänään. EU:hun yhdeksän muun maan kanssa vuonna 2004 liittyneen Slovakian yksikamarisessa parlamentissa on 150 jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta.

EP:n puhemies Hans-Gert Pöttering puhui kaksipäiväisellä Dublinin vierailullaan "kyllä" -linjan puolesta tulevassa kansanäänestyksessä EU:n uudistussopimuksesta. "Kyse on päätöksestä, jonka vain irlantilaiset äänestäjät voivat tehdä", hän kuitenkin korosti Irlannin senaatille. Pöttering kiitti Irlantia sen panoksesta Euroopan yhtenäisyydelle. Hän tapasi vierailullaan myös lähtevän pääministerin, Taoiseach Bertie Ahernin, presidentti Mary McAleesen sekä tasavallan pääpuolueiden johtajat.

Euroopan unionin kansainvälinen asema kehittyy

Bruggen College of Europe -oppilaitoksen opiskelijoille puhunut EU:n ulkosuhteista vastaava komissaari Benita Ferrero-Waldner esitteli lähikuukausien päätavoitteitaan. Yhtenä tärkeimmistä haasteista on valmistautuminen Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoon ja sen tuomiin muutoksiin EU:n ulkosuhteissa.

Kansanäänestys faktojen ja tiedon pohjalta

Irlannin Eurooppa-instituutissa puhunut komission varapuheenjohtaja Margot Wallström kehotti irlantilaisia perustamaan äänestyspäätöksensä faktoihin ja tietoon, kun kesäkuussa järjestetään kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta.

Puolan parlamentti äänesti sopimuksen puolesta

Puola – EU:hun tällä vuosikymmenellä liittyneistä maista suurin – on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. ”Tämä on ensimmäinen perussopimus unionin vuonna 2004 tapahtuneen laajentumisen jälkeen. Ensi kertaa maat, joka Euroopan kahtiajaon aikaan kuuluivat eri leireihin, vahvistavat yhtenä rintamana yhdessä neuvottelemansa ja allekirjoittamansa sopimuksen”, totesi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso hiljattain.

Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaiset ovat yhä tietoisempia ympäristönsuojelun tärkeydestä. Suurin osa on sitä mieltä, että ympäristöä koskevat päätökset olisi tehtävä yhdessä EU:n tasolla. Lissabonin sopimus vastaa näihin EU-kansalaisten odotuksiin ja varmistaa tiukkojen ympäristövaatimusten noudattamisen EU:ssa ja sen ulkopuolella. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys määritellään sopimuksessa EU:n keskeisiksi tavoitteiksi.

Bulgaria hyväksyi Lissabonin sopimuksen

EU on siirtynyt askeleen kohti Lissabonin sopimuksen nopeaa ratifiointia Bulgarian parlamentin äänestettyä sopimuksen puolesta. Bulgaria liittyi unioniin tammikuussa 2007 yhtä aikaa kuin Romania, joka hyväksyi sopimustekstin 4. helmikuuta 2008.

Euroopan parlamentti 50 vuotta

Euroopan parlamentin ensimmäinen täysistunto pidettiin Strasbourgissa 19.3.1958. Parlamentin valtuuksia on vähitellen lisätty jokaisen uuden EU-perussopimuksen myötä. Lissabonin sopimus antoi parlamentille lisää valtaa lainsäädännön, talousarvion ja kansainvälisten sopimusten suhteen.

Kaksitoista syytä hyväksyä Lissabonin sopimus

Komission varapuheenjohtaja Margot Wallström puhui irlantilaisyleisölle Dublinissa pidetyssä konferenssissa ”The Treaty of Lisbon: Giving More Power to the People” (Lissabonin sopimus lisää kansanvaltaa). Puheessaan Wallström esitti kaksitoista syytä, miksi Lissabonin sopimus kannattaa hyväksyä.

Brysselissä järjestettävään "Regions for Economic Change – Sharing Excellence" -konferenssiin kokoontuu yli 600 EU:n eri alueiden edustajaa vaihtamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan kestävästä kehityksestä ja kilpailukyvystä. Lissabonin sopimuksen mukaisesti EU:n keskeisenä tavoitteena on edistää "taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta" ja näin vahvistaa EU:n aluepolitiikkaa.

Euroopan parlamentin mukaan Lissabonin sopimus vahvistaa Euroopan demokraattista vastuuta, lisää kansalaisten oikeuksia ja parantaa EU:n toimielinten toimintaa. Parlamentti toivoo kaikkien unionin jäsenvaltioiden voivan varmistaa sopimuksen ratifioinnin tämän vuoden loppuun mennessä, hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaaleja. Parlamentti ilmaisi myös huolenaiheita, kuten tietyille jäsenvaltioille myönnetyt poikkeukset.
Mietintö Lissabonin sopimuksesta

Komission toiminnan painopisteet vuonna 2009

Talousuudistus, uusien työpaikkojen luominen, ilmastonmuutoksen torjunta, energiahuollon turvaaminen, yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja EU-kansalaisten turvallisuuden lisääminen ovat keskeisellä sijalla Euroopan komission ensi vuoden toimintastrategiassa. “Vuosi 2009 on merkittävä vuosi EU:lle. Sen lisäksi, että Lissabonin sopimuksen odotetaan tulevan voimaan, järjestetään Euroopan parlamentin vaalit ja nimitetään uusi EU-komissio", totesi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Ranskan parlamentti hyväksyi Lissabonin sopimuksen

Ranskan parlamentin molemmat kamarit ovat hyväksyneet EU:n uudistussopimuksen. Senaatti vahvisti sopimuksen päivä sen jälkeen, kun se oli ensin hyväksytty kansalliskokouksessa.
Ranska seuraa heinäkuussa Sloveniaa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Maat ovat yhteisin toimin pyrkineet varmistamaan, että Lissabonin sopimus tulisi voimaan tammikuuhun 2009 mennessä.
Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson lausunto
Otteita komission puheenjohtajan José Manuel Barroson lehdistötilaisuudesta (.rm-tiedosto)

Uudistetulla Debate Europe ‑verkkosivustolla voit käydä online-keskustelua komissaarien kanssa ja antaa palautetta EU-asioista.

Slovenian parlamentti vahvisti uudistussopimuksen

Slovenian parlamentti vahvisti Lissabonin sopimuksen. Sloveniasta tuli EU:n neuvoston puheenjohtajamaa vuoden alussa. Se on unioniin vuonna 2004 liittyneistä jäsenvaltioista ensimmäinen, joka hoitaa tätä tehtävää.

Malta hyväksyi sopimuksen

Malta, joka liittyi EU:hun yhdeksän muun maan kanssa vuonna 2004, on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen. Malta liittyi vuoden alussa euroalueeseen samanaikaisesti Kyproksen kanssa. Euroa käytetään maksuvälineenä nyt 15 maassa.

Lissabonin sopimuksessa asetetaan tavoitteita, jotka koskevat mm. ilmastonmuutoksen torjuntaa, energiansäästöä ja energiatehokkuutta sekä uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Näin sopimus parantaa EU:n kykyä toimia useilla kansalaisille tärkeillä politiikan aloilla. Euroopan komissio onkin julkistanut uuden strategian mukaisen energia- ja ilmastopaketin, jonka avulla pyritään saavuttamaan EU:n kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet.

Lissabonin sopimus ja perusoikeuskirja ovat nyt saatavilla EU bookshopista. Tilaa oma kappaleesi tai lataa tekstit maksutta pdf-muodossa. Sopimuksen konsolidoitu versio julkaistaan sen voimaantulon jälkeen.

EU:n neuvoston puheenjohtajana toimiva Slovenian pääministeri Janez Janša esitteli Euroopan parlamentille maansa EU:n puheenjohtajakauden tavoitteet ja totesi, että yksi sen päätavoitteista on Lissabonin sopimuksen voimaansaattaminen 1.1.2009.
Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson puhe

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso: Lissabonin sopimus edistää Euroopan yhdentymistä, Brugge

Lissabonin sopimus auttaa EU:ta vastaamaan globalisaation haasteisiin ja vähentämään sosiaalisia epäkohtia, totesi Parman European Collegessa vieraillut Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Slovenia ja Ranska toivovat ratifiointia kuluvan vuoden aikana

Slovenia, josta tuli EU:n neuvoston puheenjohtajamaa vuoden alussa, toivoo, että Lissabonin sopimus saataisiin ratifioitua ennen vuoden 2008 loppua. Samaa toivoo Ranska, joka vastaa puheenjohtajuudesta vuoden loppupuoliskolla. Slovenia ja Ranska hyväksynevät sopimuksen helmikuussa ja suunnittelevat yhteisiä toimia nopeuttaakseen ratifiointia myös muissa maissa.

Unkarista tuli ensimmäinen EU-maa, joka ratifioi Lissabonin sopimuksen. Unkarin parlamentti hyväksyi sopimuksen maanantaina 17.12. vain muutama päivä sen jälkeen, kun EU-maiden johtajat olivat allekirjoittaneet sen Lissabonissa.

Euroopan parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering allekirjoitti EU:n vuoden 2008 budjetin tämän vuoden viimeisessä täysistunnossa. Euroopan parlamentin jäsenet olivat kokoontuneet keskustelemaan vuoden lopussa päättyvän Portugalin puheenjohtajakauden tuloksista. Portugalin kauden päätavoitteena oli EU:n uudistussopimuksen allekirjoittaminen Lissabonissa.
Speech by Commission President José Manuel Barroso

Allekirjoitettuaan EU:lle uuden sopimuksen Lissabonissa EU-maiden johtajat kiirehtivät Brysseliin vuoden 2007 viimeiseen Eurooppa-neuvoston kokoukseen 14.12.

27 allekirjoitusta EU:n uudistussopimukseen

EU:n 27 jäsenvaltion johtajat kokoontuvat 13. joulukuuta Portugalin pääkaupunkiin allekirjoittamaan Lissabonin sopimuksen, joka hyväksyttiin 18.-19. lokakuuta pidetyssä huippukokouksessa. Sopimuksen avulla EU pystyy paremmin vastaamaan 2000-luvun haasteisiin. Allekirjoittamisen jälkeen kunkin jäsenvaltion on vielä ratifioitava sopimus. Suora lähetys allekirjoitustilaisuudesta

EU:n tärkeimpien toimielinten puheenjohtajat antoivat 12. joulukuuta – päivää ennen Lissabonin sopimuksen allekirjoittamista – julistuksen EU:n perustana olevista arvoista, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Perusoikeuskirjaan on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi kaikki EU:n kansalaisten henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Lissabonin sopimuksella perusoikeuskirja muutetaan oikeudellisesti sitovaksi. Se saa näin saman aseman kuin EU:n perussopimukset.

EU-maiden kansanedustajia ja Euroopan parlamentin jäseniä osallistui Brysselissä 3.-4.12. järjestettyyn parlamenttien yhteiskokoukseen, jossa keskusteltiin Euroopan tulevaisuudesta ja Lissabonin sopimuksesta. Pääaiheet asialistalla olivat uudistussopimus kansalaisten odotusten kannalta ja parlamenttien aseman vahvistaminen EU:ssa.