Oikeudellinen huomautus | Evästeet | Tietoa EUROPA-sivustosta | Haku | Yhteydenotot
Lissabonin sopimusOhita kielivalikko (pikanäppäin=2)
EUROPA > Lissabonin sopimus > Perustietoa sopimuksesta > Tehokkaat ja ajanmukaiset toimielimet
KotisivuKotisivu

Tehokkaat ja ajanmukaiset toimielimet

Lissabonin sopimus ei olennaisesti muuta EU:n toimielinrakennetta, joka edelleen perustuu kolmeen toimielimeen: parlamentti, neuvosto ja komissio. Sopimukseen sisältyy kuitenkin tiettyjä uudistuksia, jotka lisäävät toimielinten toiminnan tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta, jotta ne voivat paremmin palvella EU:n kansalaisia.

EU:n toimielimiä on vastedes seitsemän: Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin. Seuraavassa tarkastellaan tärkeimpiä muutoksia.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti edustaa jäsenvaltioiden kansalaisia. Sopimus lisää parlamentin lainsäädäntö- ja budjettivaltaa sekä valtaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia. Sopimuksella muutetaan myös parlamentin kokoonpanoa: edustajien määrä voi olla enintään 751 (750 + puhemies), ja paikkajako perustuu alenevan suhteellisuuden periaatteeseen. Tämä periaate tarkoittaa sitä, että väkiluvultaan suurien maiden edustajat edustavat suurempaa määrää kansalaisia kuin väkiluvultaan pienien maiden edustajat. Sopimuksessa määrätään myös, että jäsenvaltioilla voi olla vähintään 6 ja enintään 96 paikkaa.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvostosta, joka on EU:n politiikan liikkeellepaneva voima, tulee EU:n toimielin ilman, että sille tulisi uusia tehtäviä. Sen sijaan perustetaan uusi toimi: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. Puheenjohtajan päätehtävänä on valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia, huolehtia sen toiminnan jatkuvuudesta sekä edistää yhteisymmärrystä ja sopua. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei saa samanaikaisesti hoitaa kansallisia tehtäviä.

Neuvosto

Neuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Sen tehtävä pysyy pääosiltaan entisenä. Neuvosto käyttää vastaisuudessakin lainsäädäntö- ja budjettivaltaa Euroopan parlamentin kanssa ja säilyttää keskeisen aseman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) johtajana ja talouspolitiikan koordinoijana.

Suurin Lissabonin sopimuksen tuoma muutos koskee päätöksentekomenettelyä. Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä, ellei perussopimuksessa määrätä esimerkiksi, että päätöksen on oltava yksimielinen. Käytännössä määräenemmistöpäätöksiä tehdään vastedes useammilla aloilla (esim. maahanmuutto ja kulttuuri).

Vuodesta 2014 otetaan käyttöön kaksoisenemmistöön perustuvat päätökset, joihin vaaditaan 55 % EU:n jäsenvaltioista ja 65 % väestöstä ja jotka näin heijastavat unionin kaksoislegitiimiyttä. Tämä järjestelmä lisää sekä unionin avoimuutta että sen tehokkuutta. Uutta laskentatapaa täydentää mekanismi, jonka avulla pienikin määrä jäsenvaltioita (lähes määrävähemmistö) voi esittää vastalauseensa päätökseen. Neuvoston on sen jälkeen tehtävä voitavansa, jotta näiden osapuolten välillä saadaan aikaan tyydyttävä ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

Euroopan komissio

Euroopan komission päätehtävänä on edistää Euroopan yleistä etua. Lissabonin sopimuksen mukaan kaikkien jäsenmaiden komissaariehdokkaista voi tulla komission jäseniä, kun aiemmissa sopimuksissa on edellytetty, että komissaarien määrää olisi vähennettävä jäsenmaiden lukumäärää pienemmäksi.

Toinen tärkeä uudistus on se, että Euroopan parlamentin vaalitulos on otettava huomioon komission puheenjohtajan valinnassa.

Lisäksi komission puheenjohtajan asema vahvistuu, sillä hän voi velvoittaa komission jäsenen eroamaan tehtävästään.

Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja

Yksi Lissabonin sopimuksen tärkeimmistä uudistuksista toimielinrakenteeseen on ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi, jolla halutaan lisätä EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuutta.

Korkea edustaja toimii kahdessa tehtävässä: hän hoitaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) neuvoston valtuuttamana ja ulkosuhteita komission varapuheenjohtajana. Yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan hoitajana hän toimii myös EU:n jäsenvaltioiden ulkoasiainministerien kokousten puheenjohtajana ja osallistuu ehdotuksillaan politiikan valmisteluun. Lisäksi hän edustaa unionia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevilla kansainvälisillä foorumeilla. Ulkoisissa toimissa häntä avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto, joka koostuu neuvoston ja komission virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstöstä.

Muut toimielimet

Euroopan keskuspankkia (EKP) ja tilintarkastustuomioistuinta koskevat nykyiset sopimusmääräykset säilyvät pääsääntöisesti ennallaan. Lissabonin sopimuksella kuitenkin laajennetaan EU:n tuomioistuimen toimivaltaa etenkin rikosoikeuden ja poliisiyhteistyön alalla ja tehdään joitakin muutoksia menettelytapoihin.

Jäsenvaltioiden parlamentit

Jäsenmaiden parlamentit eivät ole osa EU:n toimielinjärjestelmää, mutta niillä on keskeinen rooli EU:n toiminnassa. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan kansallisten parlamenttien asema ja vahvistetaan sitä. Jos esimerkiksi riittävä määrä kansallisia parlamentteja on sitä mieltä, että tietty lainsäädäntöaloite olisi parempi tehdä paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, komission on joko peruttava se tai esitettävä selkeät perustelut, miksi se uskoo, että aloite ei loukkaa toissijaisuusperiaatetta.

Oikeudellinen huomautus | Evästeet | Tietoa EUROPA-sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun