Oikeudellinen huomautus | Evästeet | Tietoa EUROPA-sivustosta | Haku | Yhteydenotot
Lissabonin sopimusOhita kielivalikko (pikanäppäin=2)
EUROPA > Lissabonin sopimus > Kysymyksiä ja vastauksia
KotisivuKotisivu

Kysymyksiä ja vastauksia

Yhteen liitetyt kädet, joihin on maalattu sininen Euroopan kartta.Miksi Eurooppa tarvitsee Lissabonin sopimusta?

Euroopan unionia on nykyaikaistettava ja uudistettava, jotta se voisi hyödyntää kaikki mahdollisuutensa. 27 jäsenen unioni on joutunut toimimaan säännöillä, jotka suunniteltiin 15 jäsenelle. EU on viime vuosikymmenen aikana pyrkinyt löytämään keinoja, joilla se voisi parhaiten hyödyntää käytettävissään olevia välineitä ja parantaa toimintavalmiuksiaan.

EU:n tason yhteisiä toimia kaivataan entistä enemmän asioissa, jotka koskettavat meitä kaikkia, kuten ilmastonmuutos, energian toimitusvarmuus ja kansainvälinen terrorismi. Koska EU on kasvanut ja sen tehtävät ovat muuttuneet, on järkevää uudistaa myös sen toimintamenettelyjä. Lissabonin sopimus parantaa myös EU:n valmiuksia vastata nykymaailman haasteisiin.

Sopimus on tarpeen ensi sijassa kolmesta syystä: unionin päätöksentekoa on tehostettava, demokraattisuutta on lisättävä antamalla keskeisempi asema Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille ja ulkoista toimintaa on yhtenäistettävä. Näin voidaan parantaa EU:n valmiuksia edistää kansalaistensa etuja jokapäiväisessä elämässä.

Ylös
Pariskunta kävelee ihmisjoukon keskelläMitä muutoksia Lissabonin sopimus tuo kansalaisten elämään?

Lissabonin sopimuksella parannetaan EU:n toimintavalmiuksia lisäämällä ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä, laajentamalla sisäisen politiikan toiminta-aloja, tehostamalla politiikan tuloksentekoa kansalaisten kannalta ja uudistamalla toimielimiä vastaamaan 27 jäsenvaltion unionin tarpeita.

Sopimus tekee EU:sta ulkoisesti vahvemman ja yhtenäisemmän, kun ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävät yhdistetään komission varapuheenjohtajan tehtäviin ja viranhoidon tueksi perustetaan uusi Euroopan ulkosuhdehallinto. Sopimuksella parannetaan myös kansalaisten mahdollisuuksia saada diplomaattista ja konsuliapua EU:n ulkopuolisissa maissa. 

Lissabonin sopimuksella EU vastaa kansalaisten esittämiin huolenaiheisiin. Siinä ilmaistaan selvästi poliittinen sitoumus pyrkiä ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan haasteet. Sopimukseen sisältyy aiemmista perussopimuksista poiketen energia-alaa koskeva osio, jossa EU:n energiapolitiikan tavoitteeksi asetetaan energiamarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistaminen, erityisesti energiantoimitusten turvaaminen ja energiatehokkuuden ja energiansäästön edistäminen, sekä uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen.

Sopimus antaa EU:lle myös paremmat mahdollisuudet puuttua valtioiden rajat ylittäviin ongelmiin kansanterveyden ja pelastuspalvelun alalla sekä tukea urheiluun ja liikuntaan liittyviä kansainvälisiä toimia. Vapaus, turvallisuus ja oikeus ovat keskeisellä sijalla Lissabonin sopimuksessa. Se parantaa EU:n mahdollisuuksia torjua ihmiskauppaa harjoittavia rikollisliigoja, tukea rikosten ehkäisyä sekä torjua terrorismia mm. varoja jäädyttämällä. Sopimuksella vahvistetaan EU:n sitoumus yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen. Sopimukseen sisältyy myös nk. yhteisvastuulauseke, jolla korostetaan EU:n ja jäsenvaltioiden velvollisuutta toimia yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jokin jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnonmullistuksen tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.

Näiden uudistusten ansiosta EU pystyy paremmin toteuttamaan toimintapolitiikkojaan, joiden tavoitteena on vahvistaa talouskasvua ja kilpailukykyä, kohentaa työllisyyttä ja yhteiskunnallisia oloja, lisätä sekä yksilöiden että yhteiskunnan turvallisuutta, edistää ympäristönsuojelua ja terveyttä, tukea EU-maiden yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta sekä tieteen ja teknologian alan kehitystä ja parantaa EU:n valmiuksia kansainväliseen toimintaan.

Lissabonin sopimuksella parannetaan toimielinjärjestelmän vakautta, minkä ansiosta päätökset voidaan tehdä entistä nopeammin ja avoimemmin ja niiden valvonta on demokraattisempaa. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota myös siihen, että päätökset tehdään oikealla tasolla. Kansalaisten on helpompi ymmärtää, mikä taho asioista on vastuussa ja miksi EU kulloinkin toimii.

Kansalaiset voivat nyt ensi kertaa suoraan pyytää komissiota toimimaan heille tärkeissä asioissa, mikäli asia kuuluu komission toimivaltaan. Tällaisen kansalaisaloitteen tekemiseen tarvitaan yhteensä miljoona allekirjoittajaa eri EU-maista.

Ylös
Euroopan parlamentin täysistunto.Onko kansallisilla parlamenteilla nyt enemmän sananvaltaa EU:ssa?

Kyllä. Kansallisten parlamenttien asema EU:n tason demokraattisessa järjestelmässä tunnustetaan nyt selkeästi ensimmäistä kertaa. Sopimukseen sisältyy järjestelyjä, joilla helpotetaan kansallisten parlamenttien osallistumista EU:n toimintaan.

Kansalliset parlamentit toimivat erityisesti toissijaisuusperiaatteen valvojina. (Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että jatkuvien tarkastusten avulla selvitetään, onko EU:n tason toiminta perusteltua verrattuna kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tarjolla oleviin vaihtoehtoihin.) Kansalliset parlamentit voivat ilmaista kantansa hyvin varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat toimintaehdotuksia lähemmin.

Ylös
Mies ja nainen käyttävät säilykepurkeista ja narusta tehtyä puhelinta.Voivatko kansalaiset tehdä aloitteita EU:n toimielimille?

Kyllä. Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön uusi osallistuvan demokratian väline, kansalaisaloite. Vähintään miljoona EU-kansalaista, joiden on edustettava useaa jäsenvaltiota, voivat tehdä aloitteen, jossa komissiota kehotetaan tekemään toimenpide-ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan EU:n säädöstä Lissabonin sopimuksen soveltamiseksi. Menettelyn yksityiskohdista säädetään erikseen.

Ylös
Nuoret naiset huutavat megafoneihin.Tekeekö Lissabonin sopimus päätöksentekomenettelystä demokraattisemman?

Kyllä. Lissabonin sopimuksella lisätään niiden lainsäädäntöalojen määrää, joilla välittömillä vaaleilla valittu Euroopan parlamentti hyväksyy EU-säädökset yhdessä jäsenvaltioiden ministereistä muodostuvan neuvoston kanssa. Tätä menettelyä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi.

Lissabonin sopimus vahvistaa EU:n demokraattista valvontaa, kun sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien asema vahvistuu.

Sopimuksella selkeytetään EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallan jakoa. Näin kansalaisten on myös helpompi ymmärtää niiden välistä tehtävänjakoa.

Ylös
Kokoussali, jonka pyöreän pöydän keskellä EU-lippu ja jäsenvaltioiden lippuja.Millainen on neuvoston uusi äänestysmenettely?

Neuvosto tekee useimmat päätöksensä määräenemmistöllä. Määräenemmistön laskenta perustuu jäsenvaltioiden ja väestön kaksoisenemmistöön. Neuvoston päätösten takana on oltava vähintään 55 % jäsenvaltioista (nykyisellään 15 maata 27:stä), ja kyseisten jäsenvaltioiden väestömäärän on oltava vähintään 65 % EU:n väestöstä. Jotta väkiluvultaan suurimmat EU-maat eivät pienellä joukolla voisi estää päätöksentekoa, määrävähemmistössä on oltava vähintään neljä EU-maata. Muussa tapauksessa katsotaan, että määräenemmistö on saavutettu, vaikka väestömääräperuste ei täyttyisikään.

Eurooppa-neuvoston sopimuksen mukaisesti uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2014. Ensimmäisenä kolmena vuonna eli vuoteen 2017 asti jäsenvaltiot voivat pyytää, että tietyn säädöksen hyväksymiseen sovelletaan nykyisessä Nizzan sopimuksessa määriteltyä määräenemmistömenettelyä.

Ylös
Äänestystaulu.Lisääntyykö määräenemmistöllä tehtävien päätösten määrä?

Kyllä. Lissabonin sopimuksella laajennetaan määräenemmistöpäätösmenettely koskemaan uusia politiikanaloja. On EU:n edun mukaista, että päätöksentekoa sujuvoitetaan mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan, energian toimitusvarmuuteen ja kansainvälisen humanitaarisen kriisiavun antamiseen liittyvissä asioissa. Muutokset koskevat myös kansalaisaloitteita, diplomaatti- ja konsulisuojaa ja menettelykysymyksiä. Verotukseen, ulkopolitiikkaan, puolustukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä päätöksissä edellytetään edelleen yksimielisyyttä.

Ylös
EU-lippua esittävä palapeli.Miten sopimus muuttaa toimielinrakennetta?

Lissabonin sopimuksen mukaan on mahdollista, että kustakin jäsenmaasta on komissiossa yksi komissaari.

Euroopan parlamentissa on enintään 751 jäsentä. Näitä kansalaisten edustajia voi parlamentissa olla jäsenvaltiota kohden enintään 96 ja vähintään 6.

Sopimuksella perustetaan uusi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimi. Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. Tämä lisää Eurooppa-neuvoston toiminnan jatkuvuutta ja vakautta.

Sopimuksella perustetaan myös ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävä. Korkea edustaja on samalla yksi komission varapuheenjohtajista ja johtaa ulkosuhteiden neuvoston kokouksia. Näin lisätään EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuutta, nostetaan unionin profiilia maailmassa ja annetaan sille "kasvot".

Ylös
Kynttilä, jonka taustalla EU-lippu.Miten perusoikeuskirja parantaa EU:n kansalaisten oikeuksia?

Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan perusoikeuskirjassa luetellut oikeudet, jotka kuuluvat kaikille unionin kansalaisille ja jotka on otettava huomioon sen eri toimielinten toiminnassa ja taattava EU-lainsäädännössä. Perusoikeuskirjan kuudessa luvussa käsitellään seuraavia oikeuksia: ihmisarvoon perustuvat yksilön oikeudet, vapaudet, tasa-arvo, solidaarisuus sekä kansalaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät oikeudet. Nämä oikeudet perustuvat olennaiselta osaltaan muihin kansainvälisiin asiakirjoihin, kuten Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen, ja niiden oikeusvaikutus vahvistetaan Lissabonin sopimuksella.

Unionin toimielinten on kunnioitettava perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia. Samat velvoitteet koskevat myös jäsenvaltioita näiden pannessa täytäntöön unionin lainsäädäntöä. Unionin tuomioistuin valvoo perusoikeuskirjan noudattamista.Perusoikeuskirjan sisällyttäminen sopimukseen ei muuta EU:n toimivaltaa mutta vahvistaa kansalaisten oikeuksia ja antaa heille lisää vapautta.

Ylös
Lämpötilan säädin maapallon kyljessä.Säilyykö Lissabonin sopimuksen myötä se, mitä EU on saanut aikaan ympäristöasioissa? Entä ilmastonmuutos?

Kyllä. Lissabonin sopimuksessa todetaan, että yksi EU:n tavoitteista on toimia kestävän kehityksen hyväksi Euroopassa ennen kaikkea suojelemalla tehokkaasti ympäristöä ja parantamalla sen laatua. Vaikka kestävän kehityksen tavoite on otettu huomioon aiemmissakin perussopimuksissa, Lissabonin sopimuksessa sitä vahvistetaan ja se määritellään paremmin. Kestävä kehitys on yksi EU:n perustavoitteista sen suhteissa muuhun maailmaan.

Ympäristöasiat kuuluvat EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Ympäristötoimissa EU:lla on oltava selkeät tavoitteet: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön edistäminen sekä sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin.

Ilmastonmuutos on nykyisin ihmiskunnan suurimpia ympäristöön liittyviä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita. Lissabonin sopimuksen myötä ilmastonmuutoksen torjumisesta tulee EU:n ympäristöpolitiikan kansainvälinen tavoite. Sopimuksessa tuki kansainvälisille ilmastonmuutoksen torjuntatoimille on otettu EU:n tason ympäristöpolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Siten Lissabonin sopimus ilmaisee selkeästi, että EU:lla on keskeinen rooli alan kansainvälisessä toiminnassa.

Ylös
Sormenjälkien ottoa.Mitä parannuksia on tehty oikeus- ja sisäasioiden alalla?

Oikeus-, vapaus ja turvallisuusasioissa Lissabonin sopimus helpottaa toimintaa EU:n tasolla siten, että lähes kaikissa tilanteissa voidaan käyttää nk. yhteisömenetelmää eli määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekoa komission ehdotusten pohjalta. Euroopan parlamentin asema vahvistuu, kansallisten parlamenttien osallistumismahdollisuudet lisääntyvät ja EU:n tuomioistuimelle annetaan valvojan tehtävä. Tanskaan, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavia erityisjärjestelyjä jatketaan.

Ylös
Maapallo ja tyylitelty Euroopan kartta.Kuuluuko EU:n ääni maailmassa paremmin Lissabonin sopimuksen ansiosta?

Kyllä. Lissabonin sopimus on yksi EU:n tärkeimmistä saavutuksista. Sopimuksessa määritellään unionin ulkoisen toiminnan yleiset periaatteet ja tavoitteet: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen sekä tasa-arvo ja yhteisvastuu.

Useimmat aiemmissa sopimuksissa olevat ulkosuhteita koskevat määräykset on Lissabonin sopimuksessa koottu yhteen osastoon. Tämä parantaa niiden luettavuutta ja edistää samalla EU:n toimien johdonmukaisuutta.

Entinen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) korkean edustajan tehtävä yhdistetään komission yhden varapuheenjohtajan tehtävään. Tämä uusi institutionaalinen toimija hoitaa nyt siis sekä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan että komission varapuheenjohtajan tehtäviä. Tämä lisää EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuutta ja nostaa sen profiilia maailmassa. Unioni saa "kasvot" ja Euroopan yhteisen edun edistäminen helpottuu.

Korkeaa edustajaa/varapuheenjohtajaa avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto, joka koostuu neuvoston ja komission virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstöstä.

Lissabonin sopimuksessa myös vahvistetaan oikeusperusta humanitaariselle avulle. Siinä korostetaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamista. Sopimukseen sisältyy myös määräys Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta.

Ylös
Lapsi pitelee karttapalloa.Mikä on sopimuksen merkitys Afrikalle tai maille, jotka tarvitsevat kehitys- tai humanitaarista apua?

Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan ensimmäistä kertaa oikeusperusta humanitaariselle avulle. Siinä painotetaan humanitaarisen avun toimien erityisluonnetta sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden, erityisesti puolueettomuuden ja syrjimättömyyden, noudattamista.

Lissabonin sopimuksessa todetaan yksiselitteisesti, että köyhyyden vähentäminen ja sen poistaminen on EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite. Tämä tavoite on otettava huomioon, kun toteutetaan toimia, joilla voi olla vaikutusta kehitysmaihin. Tämä merkitsee myös sitä, että kehitysyhteistyöpolitiikka on itsenäinen politiikan ala eikä yleisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osa-alue.

Jos tarvitaan pikaisesti taloudellista apua, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää avusta komission ehdotuksen pohjalta. Näin avun saanti tulevaisuudessa nopeutuu.

Lissabonin sopimuksessa kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu luokitellaan jaetun, rinnakkaisen toimivallan piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että EU harjoittaa itsenäistä politiikkaa, joka ei kuitenkaan estä jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa.

Ylös
EU-lippu ja jäsenmaiden lippuja.Heikentääkö sopimus jäsenvaltioiden mahdollisuuksia harjoittaa itsenäistä ulkopolitiikkaa?

Ei. EU:n toimia käytetään silloin, kun kansainvälisissä yhteyksissä tarvitaan unionin yhtenäistä toimintaa. Ulkopoliittisia kysymyksiä voidaan yleensä käsitellä parhaiten jäsenvaltioiden toimiessa yhdessä.

Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi ei luo uutta toimivaltaa vaan yksinkertaistaa EU:n ulkoista toimintaa, jolloin vältetään päällekkäisyyksiä ja sekaannuksia. Edustajan tehtäviin kuuluvat ulkoasiat ja hän toimii EU:n 27 jäsenvaltion yksimielisesti tekemien päätösten mukaisesti. Hän voi tukea jäsenvaltioiden ulkopolitiikkaa tai diplomaattisia toimia mutta ei korvata niitä.

Ylös
EU:n sotilasjoukkoja työssään.Luodaanko sopimuksella EU:n armeija?

Ei. Sotilaalliset voimavarat pysyvät jäsenvaltioiden hallinnassa. Sopimuksen mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa unionin käyttöön siviili- ja sotilasvoimavaroja, jotta se voi toteuttaa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvia operaatioita. Jäsenvaltiolla on kuitenkin oikeus vastustaa tällaisia toimia, ja niihin osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Jäsenvaltiot, jotka haluavat ja joilla on tarvittavat resurssit, voivat osallistua aseidenriisuntaoperaatioihin, humanitaarisiin ja pelastustehtäviin, neuvontatehtäviin sotilasasioissa sekä rauhanturvaoperaatioihin. Mitään jäsenvaltiota ei kuitenkaan voi pakottaa osallistumaan niihin.

Ylös
Joukko työntekijöitä.Heikentääkö Lissabonin sopimus EU:n sosiaalisia saavutuksia?

Ei lainkaan. Lissabonin sopimuksen perusteella EU:n sosiaaliset saavutukset säilyvät ja niiden parantamista voidaan jatkaa kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden oikeuksia.

EU:n tavoitteisiin kuuluvat erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, täystyöllisyys ja sosiaalinen edistys. EU:n toimivaltaan kuuluu jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan koordinointi, mikä antaa mahdollisuuden tarvittaessa koordinoida myös jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa.

Lissabonin sopimukseen kuuluu nk. sosiaalilauseke, jonka mukaan sosiaaliasiat (pyrkimys korkeaan työllisyystasoon, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen jne.) on otettava huomioon kaikkien politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa.

Sopimuksessa tunnustetaan myös perusoikeudet siten, että siihen sisällytetään oikeudellisesti sitova viittaus perusoikeuskirjaan. Perusoikeuskirjassa on yhteisvastuuta koskeva osio, jossa luetellaan lukuisia sosiaalialaan liittyviä oikeuksia ja periaatteita kuten oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksissä, oikeus neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa yhteistoimiin. Perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin kuuluvat myös oikeus työhönsijoituspalveluihin ja suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä sekä oikeus sosiaaliturvaetuuksiin jne.

Ylös
Postilaatikoita eri EU-maista.Vaarantaako Lissabonin sopimus julkiset palvelut?

Ei. Lissabonin sopimuksen mukaan julkiset palvelut ovat välttämättömiä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Sopimukseen kuuluu pöytäkirja, jossa määritellään toimet julkisten palvelujen tehostamiseksi. Nämä palvelut varmistavat EU:n tuleville toimille oikeanlaisen perustan.

Perusoikeuskirjan mukaan EU tunnustaa kansalaisten oikeuden saada kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja sekä kunnioittaa tätä oikeutta EU:n sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.

Julkisten palvelujen tärkeyden vuoksi Lissabonin sopimuksessa kehotetaan unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kyseiset palvelut toimivat sellaisten periaatteiden pohjalta ja sellaisin, erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin, edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä.

Ylös
Laatikoita, joissa on EU-lippu ja jäsenvaltioiden lippuja.Lisääkö Lissabonin sopimus Brysselissä tehtävien päätösten määrää?

Ei. Sopimuksen pohjalta EU:n politiikkaa voidaan toteuttaa hajautetummin ja avoimemmin, jolloin päätökset voidaan tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista. Se tuo EU:n oikeudelliseen kehykseen paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden ja siinä vahvistetaan, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta. Sopimuksessa selkeytetään EU:n ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa ja eritellään niiden tehtävät. Toisin sanoen sekaannuksia ja epävarmuutta esiintyy entistä harvemmilla toimialoilla.

Ylös
Nainen piirtää Euroopan karttaa.Luodaanko Lissabonin sopimuksella eurooppalainen supervaltio?

Ei. Lissabonin sopimus on sellaisten täysivaltaisten jäsenvaltioiden tekemä ja ratifioima kansainvälinen sopimus, jotka haluavat varata osan suvereniteetistaan ylikansalliseen yhteistyöhön. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan, että unioni heijastaa jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten tahtoa ja että sen toimivalta tulee näiltä valtioilta.

Sopimus ei muuta EU:n perusluonnetta, mutta se sisältää muutaman tärkeän uudistuksen toimielinjärjestelmään. Niiden ansiosta EU:sta tulee vahvempi ja tehokkaampi. Tämä ei heikennä jäsenvaltioiden asemaa, vaan vahvistaa sitä, sillä EU täydentää jäsenvaltioiden toimia silloin, kun ne eivät pysty saavuttamaan tavoitteitaan yksin.

Ylös
Lapsi lukee isoa kirjaa.Miksi Lissabonin sopimusta on vaikea lukea?

Muutokset EU:n perussopimuksiin tehdään aiempiin sopimuksiin tehtävillä tarkistuksilla. Näin toimittiin myös Euroopan yhtenäisasiakirjan sekä Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimusten yhteydessä. Lissabonin sopimuksessa käytetään samaa tekniikkaa. EU:n kaksi tärkeintä perussopimusta nimetään uudelleen: toinen on Sopimus Euroopan unionista ja toinen Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus. Nämä kaksi sopimusta ovat keskenään samanarvoiset.

Saatavana on myös kahden keskeisen perussopimuksen konsolidoidut toisinnot, joissa otetaan huomioon Lissabonin sopimukseen sisältyvät muutokset.

Ylös
Nuori nainen puhaltaa höyhenen kaltaista EU-lippua.Miten ja milloin Lissabonin sopimus tuli voimaan?

Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksen voimaantulo edellytti, että kaikki 27 jäsenvaltiota ratifioivat sen. Kukin jäsenvaltio saattoi oman perustuslakinsa määräysten mukaisesti päättää, ratifioitiinko sopimus kansanäänestyksellä vaiko parlamentin äänestyksellä.

Ylös
Oikeudellinen huomautus | Evästeet | Tietoa EUROPA-sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun