RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Liettua

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2007 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1998) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1999) 507 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2000) 707 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1204 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio katsoi, että Liettua pystyisi todennäköisesti yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä suurimmaksi osaksi yhteisön liikennesäännöstöä keskipitkällä aikavälillä. Liittymisen ei siis pitäisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia tällä alalla, jos liittymistä edeltävän jakson aikana kiinnitettäisiin asianmukaista huomiota turvallisuuden (etenkin meriliikenteessä) parantamiseen, liikenteen ympäristöstandardien yhdenmukaistamiseen (ilmansaasteet, melu) sekä yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tie- ja rautatieliikenteen tavarakuljetuksissa. Komissio toivoikin, että Liettuan hallintorakenteita, mukaan luettuina valvontaelimet esimerkiksi turvallisuuden alalla, vahvistettaisiin nopeasti.
Marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa todettiin, että alalla oli edistytty, etenkin yhteisön säännöstön hyväksymisen ja täytäntöönpanon osalta, mutta siinä korostettiin tarvetta vahvistaa meri- ja lentoliikenteen turvallisuutta.
Vuonna 1999 komissio arvioi, että Liettuan oli jatkettava merenkulku-, rautatie- ja ilmailuhallintojensa uudistamista. Uudistus oli sen edellytys, että lainsäädännön yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa voitaisiin jatkaa.
Marraskuussa 2000 annetussa kertomuksessa todettiin, että Liettua oli edistynyt huomattavasti etenkin tieliikenteen turvallisuudessa, lentoliikenteessä ja meriturvallisuudessa. Suuri määrä lainsäädännöllisiä teknisiä yksityiskohtia oli kuitenkin vielä pantava täytäntöön ministeriön laatiman seuraavan asiakirjan pohjalta: "Liikenne- ja viestintäalojen strateginen suunnitelma ja tavoitteet vuoteen 2010 mennessä".
Marraskuun 2001 kertomuksessa korostettiin, että Liettua oli jatkanut lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista etenkin tieliikenteen turvallisuuden, rautateiden uudelleenjärjestelyjen ja siviili-ilmailun osalta, mukaan luettuna kyseisten hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen.
Lokakuussa 2002 annetussa kertomuksessa todetaan, että lainsäädäntö on yhdenmukaistettu yhteisön säännöstöön ja uusia hankkeita on toteutettu etenkin tieliikenteessä ja meriliikenteessä sekä näiden alojen hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa.
Vuonna 2003 annetussa kertomuksessa korostetaan, että Liettua noudattaa pääosin sitoumuksiaan liikenteen alalla, mutta sen on saatettava päätökseen yhteisön säännöstön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä rautatieliikenteen alalla erityisesti yhteentoimivuuden osalta. Maantie- ja meriliikenteen osalta Liettuan on hyväksyttävä soveltamista koskeva lainsäädäntö ja vahvistettava hallinnollisia valmiuksiaan. Lentoliikenteen osalta Liettuan on myös lisättävä hallinnollisia valmiuksiaan, ja sen on pyrittävä pääsemään jäseneksi Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimeen.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Yhteinen liikennepolitiikka muodostuu kolmesta laajasta toimintalinjasta.

Eurooppa-sopimuksessa määrätään Liettuan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta yhteisön säännöstön kanssa, yhteistyöstä liikenteen rakenteen uudistamiseksi, liikennealan markkinoille pääsyn parantamisesta, kauttakulkuliikenteen helpottamisesta sekä käyttöstandardien nostamisesta Euroopan yhteisön tasolle. Valkoisessa kirjassa korostetaan etenkin kilpailua sekä lainsäädäntöjen ja standardien yhdenmukaistamista koskevia toimenpiteitä liikennealan sisämarkkinoiden luomiseksi.

ARVIOINTI

Monialaisissa kysymyksissä lisäpainoa on annettu liikenteen infrastruktuurien pääkäytävien uudistamiselle noin 50 miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla. Liettua on hyväksynyt lokakuussa 1999 annetun lopullisen kertomuksen, jossa arvioidaan liikenteen infrastruktuuritarpeita ja jota on käytettävä perustana Euroopan laajuisten verkkojen ulottamiseksi maahan.
Vaarallisten aineiden kuljetuksen osalta Liettua on edistynyt merkittävästi hyväksymällä lain vaarallisten aineiden maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksista sekä vastaavia soveltamissäännöksiä.

Maantieliikenteen alalla olennaisin saavutettu edistys koskee vaarallisten aineiden maantiekuljetuksia, pääsyä markkinoille sekä sosiaali- ja turvallisuuslainsäädäntöä. Ministeriön antamia soveltamismääräyksiä on hyväksytty kuljettajien koulutustasosta, vaarallisia aineita kuljettavien kuljettajien koulutusmenettelyistä, tieliikenneajoneuvojen teknisistä vaatimuksista sekä ajopiirtureiden käytöstä. Hallitus on muun muassa hyväksynyt vaarallisten aineiden maantiekuljetuksia sekä moottoriajoneuvojen käyttölupien ja ajokorttien muotojen ja mallien kuvausta koskevat täytäntöönpanosäännöt.
Liettua vahvisti syyskuussa 2001 linja-autoilla harjoitettavaa satunnaista matkustajaliikennettä koskevan eurooppalaisen INTERBUS-yleissopimuksen.
Vuonna 2001 tieliikennealalla edistyttiin sosiaalisten sääntöjen, teknologian ja turvallisuuden osalta. Hallinnollisia valmiuksia sen sijaan pitäisi vahvistaa, erityisesti henkilöstön erikoiskoulutuksen, sosiaalisten sääntöjen (etenkin ajo- ja lepoaikoja koskevien) sekä ajoneuvoverotuksen avulla.
Vuonna 2002 lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa edistyi hyvin. Lisäponnisteluja tarvitaan sen sijaan sosiaalisten sääntöjen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanossa.
Vuonna 2003 kehyslainsäädäntö saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sosiaalilainsäädännön soveltamisen osalta voidaan kuitenkin todeta, että valvonnan määrää on lisättävä yhteisön säännöstön vaatimusten mukaiseksi. Vastaavasti työsuojelutarkastajien ja poliisin yhteistyötä on toteutettava tehokkaasti. Liikenneministeriön hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava.

Rautatieliikenteen alalla rautateiden rakenneuudistus- ja vapauttamisprosessi on käynnissä, ja hallitus hyväksyi huhtikuussa 2000 Liettuan rautateiden uudelleenjärjestelyä koskevan säännöstön. Uudelleenjärjestely pitäisi saada päätökseen vuonna 2002.
Vuonna 2001 hallitus hyväksyi tiettyjä oikeudellisesti sitovia, rautatiealan uudistusta koskevia suuntaviivoja. Tavoitteena on edistää Liettuan rautateiden oikeudellista ja taloudellista rakenneuudistusta ja taata lainsäädännön tuleva yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa, mukaan luettuna uusi, vuonna 2001 hyväksytty yhteisön lainsäädäntö rautateiden vapauttamisen nopeuttamiseksi. Alan rakenneuudistuksen on jatkuttava, jos Liettua haluaa tehdä rautatieliikenteestä kilpailukykyisen ja kannattavan. On syytä vahvistaa valtion rautatieviraston ja alan muiden toimivaltaisten hallintoelinten valmiuksia. Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on saatettava loppuun erityisesti rautatieliikennettä koskevan tarkistetun yhteisön säännöstön osalta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota säännöksiin, jotka liittyvät infrastruktuurista vastaavien tahojen ja liikenteen harjoittajien rakenteelliseen erottamiseen.

Sisävesiliikenteen osalta Liettuan parlamentti hyväksyi elokuussa 2000 muutoksen ja lisäyksen jokilaivastokoodeksiin, joka sääntelee ulkomaisten alusten pääsyä Liettuan sisävesille. Hallintomääräyksiä on hyväksytty sisävesiliikenteen alusten teknisistä vähimmäisvaatimuksista ja teknisestä käytöstä.

Lentoliikenteen osalta Liettuan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2000 uuden siviili-ilmailua koskevan lain, jota käytetään perustana siviili-ilmailusta vastaavien viranomaisten perusteellisessa uudelleenjärjestelyssä ja vahvistamisessa. Laissa säädetään siviili-ilmailuviranomaisen ja siviili-ilmailun tarkastuslaitoksen perustamisesta. Heinäkuussa 2001 perustettu lentoturvallisuusviranomaisten yhteistyöelin (JAA) vastaa lentoliikenteen kaupallisista palveluista ja sääntelykysymyksistä samoin kuin siviili-ilmailun tarkastuslaitoksesta lentoturvallisuuden valvonnan osalta.
Vuonna 2002 Liettua hyväksyi uusia sääntöjä, jotka koskevat ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkimista ja joita riippumaton siviili-ilmailun onnettomuuksien tutkintavaliokunta tarvittaessa soveltaa.
Teknisellä tasolla on hyväksytty ministeriön täytäntöönpanomääräyksiä siviili-ilmailun asiantuntijoiden valtuutusta koskevista säännöistä sekä siviililentokoneiden rekisteröinnistä ja merkitsemisestä. Euroopan unionin ja Liettuan väliset neuvottelut, jotka koskivat kahdenkeskistä sopimusta Euroopan yhteisestä ilmatilasta, saatiin päätökseen vuoden 1999 lopulla, ja tuloksena allekirjoitettiin kahdenkeskinen pöytäkirja. Ponnistelut on vastedes keskitettävä tarvittavaan hallinnolliseen rakenneuudistukseen hiljattain tarkistetun siviili-ilmailulainsäädännön puitteissa.
Hallitus on lisäksi hyväksynyt kansallisen lentoliikenteenharjoittajan (Lithuanian Airlines) yksityistämisen. Liettuan on kuitenkin vielä pyrittävä pääsemään Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen täysivaltaiseksi jäseneksi.

Meriliikenteen osalta Liettuan parlamentti hyväksyi elokuussa 2000 meriturvallisuudesta lain, jossa säädetään Liettuan meriliikenteen turvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä tarvittavista muutoksista kauppamerenkulkua koskevaan lakiin ja tullikoodeksiin. Klaipedan merisatamaa koskevan lain hyväksymisen tarkoituksena on taata vapaa kilpailu ja kaikkien taloudellisten yksiköiden yhtäläiset kaupalliset edellytykset kansallisen merisataman alueella.
Ministeriön täytäntöönpanomääräyksiä on annettu kansallisesta hätäsuunnitelmasta öljyvahinkojen varalta, alusten teknisten laitteiden ja välineiden huollosta, matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse sekä merenkulkualan tutkintotodistusten ja ammatillisen pätevyyden osoittavien todistusten myöntämissäännöistä. Liettua on vahvistanut kansainväliset yleissopimukset meriliikenteen helpottamisesta, siviilioikeudellisesta vastuusta ja öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta.
Meriliikenteen turvallisuusviranomainen perustettiin vuonna 2001. Liettuan on kuitenkin vahvistettava merenkulkuviranomaista yhdenmukaistaakseen sitä enemmän yhteisön säännöstön mukaiseksi ja saatava omaan laivastoonsa kuuluvien, satamiin pysäytettyjen alusten lukumäärä laskemaan. Sen on myös huolehdittava siitä, että yhteisön säännöstön soveltamisesta vastaavia tarkastajia koulutetaan riittävästi.
Vuonna 2002 hallitus hyväksyi "Liettuan meriliikenteen kehittämisstrategian", jonka tarkoitus on laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan käyttöönotto meriliikenteen alalla. Vuonna 2003 Liettua hyväksyi täydentävän toimintasuunnitelman, jolla pyritään edelleen vähentämään Liettuan lipun alla purjehtivien alusten pysäytyksiä.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

 
Viimeisin päivitys 28.01.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun