RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan laajuiset verkot: kohti yhdennettyä lähestymistapaa

Liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuureja on ajateltu kansallisesta näkökulmasta, ja niitä on yhdenmukaistettava ja yhdistettävä EU:n alueella Euroopan laajuisten verkkojen (TEN-verkot) avulla. Samanaikaisesti ympäristötietoisuuden ansiosta nykyisin suhtaudutaan eri tavalla aluesuunnitteluun ja infrastruktuurien suunnitteluun. Tämän takia Euroopan komissio tarkasteli Euroopan laajuisten verkkojen tilannetta vuonna 2006 ja esittelee nyt näiden verkkojen yhdennetyn lähestymistavan mahdollisuutta tutkineen erityisryhmän päätelmät.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 21. päivänä maaliskuuta 2007, "Euroopan laajuiset verkot: kohti yhdennettyä lähestymistapaa" [KOM(2007) 135 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan laajuiset verkot (TEN) muodostavat kunnianhimoisen ja tärkeän tavoitteen Euroopan unionin (EU) kilpailukyvylle ja näin ollen myös kasvulle ja työllisyydelle. Monien suurten teollisuushankkeiden, kuten GALILEOn, ERTMS:n ja SESARin, periaatteena on usein puhtaasti kansallisesti suunniteltujen liikenneinfrastruktuurien eurooppalaistaminen.

Yksi TEN-politiikan kulmakivistä on voimavarojen kestävä käyttö: ensisijaisissa hankkeissa suositaan ympäristöä säästäviä toimintamuotoja.

Vuoden 2006 arvio TEN-verkoista

Liikenteen alan 30 ensisijaisen hankkeen toteuttaminen on myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Uusille, erittäin kalliille infrastruktuureille ei ole löytynyt tarpeeksi rahoitusta. Verkkoa on vielä täydennettävä, ja jo pelkästään ensisijaisten hankkeiden rahoitukseen tarvitaan jo pelkästään 160 miljardin euron investoinnit rahoituskaudella 2007-2013. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto ovat tärkeimmät yhteisön yhteisrahoituksen lähteet, ja Euroopan investointipankki (EIP ) jatkaa infrastruktuurien rahoittamista lainoilla sekä myös erityisen vakuusvälineen kautta.

Yhteisö on hyväksynyt äskettäin suuntaviivat, joiden tarkoituksena on Euroopan laajuisten energiaverkkojen saattaminen ajan tasalle (päätös N:o 1364/2006/EY). Noin 42 hanketta, joista 10 liittyy kaasuverkkoihin, on määritelty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. EU:n tulisi investoida näiden hankkeiden infrastruktuureihin vähintään 30 miljardia euroa vuoteen 2013 mennessä. Euroopan laajuisten verkkojen talousarviosta investoitiin vuosina 2000-2006 noin 140 miljoonaa euroa Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin.

Rahoituskaudelle 2007-2013 on varattu 155 miljoonaa euroa. Mutta komissio korostaa, että varatut summat ovat pieniä suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin.

Televiestinnässä investoidaan nykyisin eniten olemassa olevien verkkojen päivittämiseen. Komissio korostaa kaupunkien ja maaseudun välisiä eroja (joita on jo käsitelty tiedonannossa "Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen ( (FR))") ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä ja asettamaan tavoitteita erojen vähentämiseksi vuoteen 2010 mennessä. Julkiseen tukeen suhtaudutaan myönteisesti, mikäli markkinat eivät toimi, mutta tukea myönnettäessä on ehdottomasti noudatettava telelainsäädäntöä ja valtiontukisääntöjä. Infrastruktuuri olisi kartoitettava, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat paremmin arvioida infrastruktuuritarpeensa ja hyödyntää jo aloitettuja rakennushankkeita.

Kohti yhdennettyä lähestymistapaa: erityisryhmän päätelmät

Erityisryhmä, joka perustettiin komission pyynnöstä 20. heinäkuuta 2005, on tutkinut Euroopan laajuisten verkkojen keskinäistä synergiaa sekä rahoitustapoja ja rahoituksen jakautumista. Ryhmän mukaan rautatie- ja maantieliikenteen yhdistämisestä on saatu hyviä tuloksia (tilankäyttö, kustannukset ja ympäristövaikutukset ovat vähentyneet) ja näiden verkkojen yhdistämisestä on todellista etua. Liikenne- ja televiestintäverkkojen välinen synergia näyttää kaikkein lupaavimmalta. Sähköverkkojen yhteenliittämiseksi voitaisiin tutkia erilaisia mahdollisuuksia.

Erityisryhmä korostaa myös TEN:n yhdennetystä lähestymistavasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöhyötyjä. Itse asiassa Euroopan laajuisen liikenneverkon 30 ensisijaisesta hankkeesta useimmissa suositaan ympäristöä säästäviä ja vähiten energiaa kuluttavia liikennemuotoja kuten rautatie- ja vesiliikennettä. Kansallisten energiaverkkojen yhteenliittäminen ja uusiutuvien energialähteiden yhdistäminen niihin mahdollistavat myös kapasiteetin parhaan mahdollisen käytön kaikissa jäsenvaltioissa, mikä puolestaan lieventää ympäristövaikutuksia.

Erityisryhmä suosittelee, että

  • jatketaan TEN-verkkojen välisen synergian tutkimusta, jotta voidaan laatia käsikirja parhaista toimintatavoista sekä kehittää koheesiopolitiikan tavoitteiden ja TEN-verkkojen tärkeimpien tavoitteiden välistä synergiaa,
  • arvioidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla voitaisiin jakaa käytettävyysmaksut useampien rahoituspuitteiden kausille ja tehdään tarvittaessa asiaa koskeva lainsäädäntöehdotus,
  • seurataan tiiviisti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittymistä ja edistetään tällaisia rahoitustapoja ja
  • toteutetaan Euroopan laajuisten verkkojen ensisijaiset hankkeet suunnitellussa aikataulussa ja varmistetaan ympäristölainsäädännön soveltaminen.

Uudet teknologiat

Vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa todetaan, että uusilla tieto- ja viestintäteknologioilla on merkitystä ihmisten ja tavaroiden turvallisen ja kestävän liikkumisen kannalta. Monet järjestelmät, kuten älykkäät liikennejärjestelmät, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja Euroopan satelliittinavigointihanke (GALILEO), tarjoavat tehokkaita välineitä turvallisuuden lisäämiseksi sekä ruuhkautumisen ja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Ryhmä suosittelee, että älykkäisiin liikennejärjestelmiin investoiminen sisällytettäisiin alusta alkaen Euroopan laajuisten verkkojen kaikkia uusia liikennehankkeita koskeviin suunnitelmiin.

Yhteisön päällekkäisen rahoituksen kieltoa koskevan oikeudellisen tilanteen selventäminen

Erityisryhmä tuli siihen tulokseen, että yhteisön eri rahastoista tulevan tuen käyttö samaan hankkeeseen tulisi estää. Ryhmä on vahvistanut, että on tarpeen säilyttää yhdenmukainen lähestymistapa suhteessa erilaisiin oikeudellisiin välineisiin. Myöntäessään TEN-tukia komissio tarkistaakin, että hankkeet eivät ole saaneet rahoitusta rakennerahastoista tai koheesiorahastosta.

Erityisryhmän mukaan liikenteen ensisijaisten hankkeiden myöhästyminen johtuu erityisesti vaikeuksista sovittaa yhteen säännöt, jotka koskevat yhteisön tuen myöntämistä TEN-verkkojen talousarviosta, ja hankkeiden todelliset rahoitustarpeet. Uusi TEN-asetus mahdollistaa teknisesti ja rahoituksellisesti monimutkaisten, suurten rajatylittävien hankkeiden paremman yhteisrahoituksen.

Erityisryhmä korostaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien (PPP) tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia sekä eurooppalaista vakuusvälinettä (EIP:n vakuuttama), jolla voidaan edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon rahoittamista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla. Kyseinen järjestelmä voisi lieventää tulojen riittämättömyyteen liittyviä riskejä hankkeen ensimmäisinä vuosina ja aiheuttaa huomattavan vipuvaikutuksen.

Euroopan laajuisia liikenne- ja energiaverkkoja koskevan uuden asetuksen mukaan myös käytettävyysriskiin perustuvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat täysin oikeutettuja yhteisön tukeen.

Viimeisin päivitys 02.04.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun