RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Latvia

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2005 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1998) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 506 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1749 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1405 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1203 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Euroopan komissio katsoi heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa, ettei välitöntä verotusta koskevan yhteisön säännöstön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tuottane Latvialle merkittäviä vaikeuksia. Välillisen verotuksen alalla komissio korosti sitä vastoin, että Latvian olisi toteutettavia huomattavia toimenpiteitä, jotta se voisi mukauttaa lainsäädäntönsä arvonlisäveroa ja valmisteveroja koskevaan yhteisön säännöstöön keskipitkällä aikavälillä. Komission mielestä Latvian lienee myös mahdollista osallistua keskinäiseen avunantoon, kunhan verohallinto on kehittänyt alan asiantuntemustaan.
Marraskuussa 1998 annetussa määräaikaiskertomuksessa todettiin, että Latvia oli jatkanut alaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa, mutta lisätoimenpiteet olisivat välttämättömiä hallinnon valmiuksien lisäämiseksi. Tupakan ja alkoholijuomien valmisteveron osalta oli toteutettava lisätoimia.
Marraskuussa 1999 antamassaan määräaikaiskertomuksessa komissio totesi, että Latvia oli edistynyt lainsäädäntönsä saattamisessa yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa mutta Latvian oli toteutettava lisätoimenpiteitä oluen, tupakan ja kivennäisöljyjen valmisteveron osalta. Latvian oli jatkettava myös verohallinnon rakenneuudistuksia ja vahvistamista.
Marraskuussa 2000 annetussa määräaikaiskertomuksessa pantiin merkille, että Latvia oli edistynyt yleisesti jonkin verran verotusalalla mutta hallinnollisten valmiuksien uudistamista olisi nopeutettava. Välillisestä verotuksesta pantiin merkille edistyminen arvonlisäverotuksessa, sillä nyt oli poistettu poikkeus, jonka mukaan varainhoitolaitoksilla ei ollut velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi, jos ne toteuttivat veronalaisia liiketapahtumia. Lukuisia poikkeuksia oli kuitenkin edelleen voimassa. Kertomuksessa korostettiin valmisteverotuksessa tapahtunutta parannusta, kun hyväksyttiin oluen, alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroa koskevat säädökset.
Välittömässä verotuksessa oli kertomuksen mukaan parannettu verojen perintää verotarkastusten ja valvonnan alalla. Kertomuksessa pahoitellaan kuitenkin, ettei yritysverotuksen käytännesääntöjä vielä sovellettu.
Kertomuksen mukaan hallinnolliset valmiudet olivat kehittyneet lupaavasti, sillä parhaillaan toteutettiin kattavaa valtion verohallinnon uudistusohjelmaa ja verohallinnon rakennetta oli uudistettu. Edellisen määräaikaiskertomuksen antamisen jälkeen oli perustettu koko verohallinnosta vastaava sisäisen valvonnan osasto sekä muutoksenhakulautakunta, jossa selvitetään kiistat ja valitukset. Tietokoneistaminenkin oli edistynyt ja yhteistyö parantunut, sillä kaikki virastot oli liitetty verohallinnon kansalliseen verkkoon.
Marraskuussa 2001 annetussa määräaikaiskertomuksessa todettiin, että Latvia oli edistynyt lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa erityisesti arvonlisäverotuksen, hallinnollisten valmiuksien kehittämisen ja verojen perinnän osalta. Itse asiassa laissa käytetään nyt samaa arvonlisäverotusalan sanastoa kuin yhteisön direktiiveissä, ja siinä tarkennetaan palvelujen tarjoamisen käsitettä tietyillä aloilla. Lisäksi uusissa säännöksissä asetetaan erityiset perintämenettelyt tietyistä tavaroista perittäville veroille. Samoin hyväksyttiin ensimmäinen toimenpide, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön veronpalautusjärjestelmä ulkomaisia oikeushenkilöitä varten. Valmisteverotuksessa muutettiin öljytuotteita koskevaa lainsäädäntöä, ja kivennäisöljyjä koskevista veroasteista tehtiin yhteisön määrittämän vähimmäistason mukaisia lukuun ottamatta dieselöljyä, kerosiinia ja raskasta polttoöljyä. Savukkeiden valmisteveroasteessa on sitä vastoin vielä paljon tehtävää. Välittömän verotuksen alalla toteutettiin yhteisön periaatteiden noudattamiseen tähtääviä toimenpiteitä, mutta hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon alalla ei edistytty. Hallinnollisista valmiuksista todettiin, että verojen perintä oli tehostunut ja verohallinnon uudistamista oli jatkettu. Verovelvollisille tarjottujen palvelujen laatu oli parantunut, ja veroilmoitusten jättämiseen tarkoitettua sähköistä rekisteröintijärjestelmää koskeva pilottihanke oli käynnistetty. Sisäisen tietokonejärjestelmän avulla tietoja voitiin vaihtaa rekisterien välillä reaaliajassa.
Lokakuussa 2002 annetussa määräaikaiskertomuksessa pantiin merkille, että Latvia oli edistynyt arvonlisäveroa koskevan verolainsäädäntönsä saattamisessa yhteisön säännöstön mukaiseksi. Veronmaksajien kuuliaisuus parani myös hieman. Välittömän verotuksen, hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon aloilla ei ollut sitä vastoin edistytty mitenkään.
Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksen mukaan Latvia täyttää liittymisneuvotteluista johtuvat sitoumukset ja vaatimukset valmisteverotuksen ja välittömän verotuksen alalla, ja sen pitäisi pystyä panemaan vastaava yhteisön säännöstö täytäntöön heti liittymishetkestä. Arvonlisäverotuksen osalta Latvia sen sijaan täyttää vain osan sitoumuksistaan, joten sen on ehdottomasti nopeutettava lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista tällä alalla. Latvian on nopeutettava myös rakenteidensa nykyaikaistamista hallinnollisten valmiuksien osalta. Tietokonejärjestelmien käyttöönotossa on edelleen merkittäviä huolenaiheita hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon kannalta. Latvian on pikaisesti nopeutettava töitä tältä osin.
Latviaan sovelletaan siirtymäkausia, joiden perusteella se voi periä edelleen alennettua arvonlisäveroa kotitalouksien lämmityspolttoainetoimituksista (31. päivään joulukuuta 2004) ja soveltaa yksinkertaistettuja alv:n perimismenettelyjä rakennuspuutavaran osalta (vuoden ajan liittymispäivästä). Latvia voi poikkeuksellisesti myös säilyttää 17 857 euron kynnyksen alv-rekisteröinnissä samoin kuin pk-yritysten verovapautuksen. Lisäksi se voi myöntää arvonlisäverovapautuksia kansainvälisen matkustajaliikenteen toiminnoille sekä kirjailijoiden, taiteilijoiden ja tulkkien palveluille.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Välittömän verotuksen alalla yhteisön säännöstö koskee pääasiassa yritys- ja pääomaverojen tiettyjä näkökohtia. Perustamissopimuksen neljällä vapaudella on laajempi vaikutus kansallisiin verojärjestelmiin.

Välillistä verotusta koskeva säännöstö koostuu ensisijaisesti yhdenmukaistetusta arvolisäveroa (alv) ja valmisteveroa koskevasta lainsäädännöstä. Välillisessä verotuksessa sovelletaan kasautumatonta yleistä kulutusveroa, jota kannetaan kaikissa tavaroiden ja palvelujen tuottamisen ja jakelun vaiheissa, mikä merkitsee kotimaisten liiketapahtumien ja tuonnin yhtäläistä verotuskohtelua.

Valmisteverojen osalta säännöstö sisältää yhdenmukaistettuja verotusrakenteita ja verojen vähimmäiskantoja sekä yhteisiä sääntöjä valmisteveron alaisten tuotteiden hallussapidosta ja liikkumisesta (erityisesti verottomien varastojen käytöstä).

ARVIOINTI

Arvonlisävero (alv)

Latviassa vuonna 1995 käyttöön otettu arvonlisäverojärjestelmä oli jo valmiiksi yhteisön lainsäädännön perusperiaatteiden mukainen. Järjestelmälle oli kuitenkin tyypillistä yleisluontoinen soveltaminen ja täytäntöönpanon epäyhtenäisyys. Lisäksi Latvian lainsäädäntöön sisältyvät tiettyjä liiketoimia koskevat poikkeukset olivat kaukana yhteisön lainsäädännöstä (sekä soveltamisalan että säädöksen asiasisällön puolesta). Latvia päättikin muuttaa lainsäädäntöään.
Heinäkuusta 1997 alkaen Latvian viranomaiset jatkoivat arvonlisäverolainsäädännön muuttamista. Muutokset astuivat voimaan tammikuussa 1998, ja niillä otettiin käyttöön käytettyjä tavaroita koskeva erityisjärjestelmä, poistettiin sanomalehtien ja aikakauslehtien kaltaisia tuontitavaroita koskevat syrjivät toimenpiteet, otettiin käyttöön ulkomaalaisille matkailijoille tarkoitettu veronpalautusjärjestelmä ja poistettiin eräät arvonlisäverotuksen vähentämistä koskevat rajoitukset. Lisätoimia tarvittiin kuitenkin muun muassa verottoman toiminnan laajuuden määrittämiseksi. Säännöstön täytäntöönpanoon liittyviä hallinnon valmiuksia oli edelleen vahvistettava, vaikka Latvia jatkoikin verohallinnon uudistamista.
Arvonlisäverolakia uudistettiin vuonna 1999, ja siihen sisällytettiin säännökset puutavaratoimituksiin sovellettavasta arvonlisäverosta, vuoden 2000 alusta käyttöön otettavasta ulkomaalaisia luonnollisia henkilöitä koskevasta arvonlisäveron palautusjärjestelmästä sekä arvonlisäverosta myönnetyn vapautuksen poistamisesta tiedotusvälineiltä vuodesta 2002.
Vuonna 2000 arvonlisäverolaissa noudatettiin pääpiirteissään yhteisön periaatteita, mutta viimeisetkin erot oli vielä poistettava (liikaa poikkeuksia).
Vuonna 2001 oli edelleen toteutettava toimenpiteitä verovapautusten kumoamiseksi.
Arvonlisäverolakia muutettiin marraskuussa 2001. Muutosten myötä alettiin periä alennettua arvonlisäveroa tavarantoimituksista ja palveluista, jotka oli aiemmin vapautettu arvonlisäverosta ja jotka kuitenkin olivat yhteisön lainsäädännön mukaan arvonlisäveron alaisia. Muutoksilla otettiin myös käyttöön arvonlisäveron palautusjärjestelmä, joka koskee muualle kuin Latviaan sijoittautuneita verovelvollisia. Muutettu laki tulee voimaan tammikuussa 2003.
Vuodesta 2003 alkaen Latvian on mukautettava verovelvollisen määritelmänsä yhteisön säännöstöön julkisviranomaisten osalta samoin kuin verotuspaikan määritelmänsä, otettava käyttöön sijoituskultaan sovellettava erityisjärjestelmä ja mukauduttava käytettyjen tavaroiden alalla sovellettavaan erityisjärjestelmään. Lisäksi sen on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteisön sisäisten toimien järjestelmän saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen on poistettava erot, joita on verovapauden saavien toimien ja sellaisten toimien välillä, joihin sovelletaan alennettua arvonlisäveroa. Tämä ei kuitenkaan koske aloja, joihin Latvia soveltaa siirtymäjärjestelmiä. Lisäksi Latvian on poistettava vähäarvoisia lahjoja, tavaraliikennepalveluja ja tuotantohyödykkeiden vähennysoikeutta koskevien säännösten erot.

Valmistevero

Latviassa peritään valmisteveroa monilta tuotteilta, jotka eivät kaikki ole valmisteveron alaisia yhteisön lainsäädännössä (kivennäisöljyt, alkoholi ja alkoholijuomat sekä valmistettu tupakka). Kustakin tuoteryhmästä peritään määrään perustuvaa veroa. Joistakin tuotteista, muiden muassa tietyistä tupakkatuotteista, peritään kuitenkin arvoon perustuvaa veroa.
Tammikuussa 1998 tuli voimaan kivennäisöljyistä perittävää valmisteveroa koskeva laki, joka vastaa suurin piirtein yhteisön vaatimuksia. Laissa säädetään öljyjä koskevasta verottomien varastojen järjestelmästä, ja sen mukaan yhteisön vähimmäiskannat otetaan käyttöön vuoteen 2001 mennessä.
Tammikuussa 1999 tulivat voimaan tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien valmisteveroa koskevan lainsäädännön muutokset. Uudessa lainsäädännössä jatkettiin veroperustan ja sovellettujen verokantojen yhdenmukaistamista.
Vuonna 2000 edistyttiin oluen valmisteverossa, mutta yhdenmukaistamista on jatkettava tupakan ja tupakkatuotteiden sekä tiettyjen polttoaineiden osalta.
Vuonna 2001 veroasteita mukautettiin, mutta veroasteet ovat kuitenkin alhaisempia kuin yhteisön säännöstössä. Latvian on myös kiinnitettävä huomiota savukkeisiin sovellettuun verorakenteeseen sekä muutamiin kivennäisöljyjä koskeviin suojatoimenpiteisiin.
Vuonna 2002 valmisteverolainsäädännön saattamisessa yhteisön säännöstön mukaiseksi ei edistytty mitenkään.
Latvian on vuodesta 2003 alkaen mukautettava oluiden verokantojen rakennetta, vapautusten soveltamisalaa sekä kivennäisöljyjen ja tupakkatuotteiden valmisteverokantoja, otettava käyttöön matkustajille sallittuja tullittomia määriä koskevat säännökset ja laajennettava tuotteiden liikkuvuutta suspendoiduin tullein koskevaa järjestelmää siten, että sitä sovelletaan myös yhteisön sisäisiin toimiin. Lisäksi sen on poistettava jotkin erot, joita edelleen on alkoholituotteiden, joidenkin kivennäisöljyjen sekä sikarien ja pikkusikarien määritelmissä yhteisön säännöstöön verrattuna. Sikarien valmisteveroa korotetaan asteittain sovitun mukaisesti niin, että minimiverokanta saavutetaan 31. joulukuuta 2009 mennessä.

Välitön verotus

Latvian on jatkettava välitöntä verotusta koskevan lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa. Latvian on tarkistettava lainsäädäntöään ja poistettava mahdollisesti haitalliset toimenpiteet, ja liittymisen jälkeen on noudatettava yritysverotuksen käytännesääntöjä. Erityisiä talousalueita ja vapaasatamia koskevan lainsäädännön on oltava samoin yhteisön säännöstön mukaista muun muassa tavarantoimituksista perittävän arvonlisäveron ja vapaa-alueilla kulutetun polttoaineen valmisteveroasteen osalta. Lainsäädännöstä on lisäksi tehtävä yhdenmukaista yritysverotuksen käytännesääntöjen kanssa.
Vuodesta 2003 alkaen Latvian on vielä saatettava korko- ja rojaltidirektiivin sekä säästötulojen verotuksesta annetun direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Hallinnollinen yhteistyö ja keskinäinen avunanto

Latvia on tehnyt uusia kahdenvälisiä verosopimuksia Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa. Baltian maat ovat tehneet sopimuksen yhtäaikaa suoritettavien välittömiä veroja koskevien tarkastusten järjestämisestä. Sopimus tuli voimaan kesäkuussa 1999. Sopimuksessa sovittiin verohallintojen vahvistetusta yhteistyöstä verovelvollisten tehokkaan valvonnan takaamiseksi kaikissa kolmessa maassa. Komission mukaan olisi toteutettava kiireellisesti toimenpiteitä palvelujen tietokoneistamisen ja yhteenliitettävyyden yhdenmukaistamiseksi. Tätä varten on parannettava teknistä tuntemusta alv-tietojen vaihtojärjestelmän yksityiskohtaisesta toiminnasta. Keskusyhteystoimisto (CLO-yksikkö) perustettiin vuonna 2003, ja siihen ollaan parhaillaan palkkaamassa henkilökuntaa. Valmisteveroja koskevaa yhteystoimistoa ei sitä vastoin ole vielä perustettu. Tietotekniikan käyttöönottamiseksi Latvia on jokin aika sitten hankkinut ulkoisen alv-tietojenvaihtojärjestelmän, jotta jo syntyneet viipeet eivät kasvaisi. Latvian on lisättävä ponnistelujaan tällä alalla.

Hallinnolliset valmiudet

Viime aikaisesta lupaavasta edistymisestä huolimatta Latvialla on edelleen vakavia hallinnollisiin valmiuksiin liittyviä ongelmia, ja Latvian on kaksinkertaistettava toimensa petosten ja korruption torjumiseksi. Vuonna 2001 toteutetut toimenpiteet olivat oikeansuuntaisia. Henkilöstömääriä on lisättävä edelleen ja henkilöstön pätevyyttä vahvistettava. Paikallisten verovirastojen henkilöstön erikoisosaamista ja perintätoimia on tehostettava. Verovelvollisille tarjottuja palveluja on parannettava, ja heille on annettava mahdollisuus valittaa veroviranomaisten päätöksistä.
Uusia toimenpiteitä tarvitaan valtion verohallinnon uudistamiseksi ja vahvistamiseksi.
Hallinnolliset valmiudet ovat vuodesta 2003 alkaen riittävät. Latvian on sen sijaan vahvistettava tarkastus- ja valvontatoimintaa, jota vaivaa henkilöstöpula.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 14.01.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun