RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tutkimuksen yhteinen ohjelmasuunnittelu

Ilmastonmuutokseen, terveyteen tai energiaan liittyvät yhteiskunnalliset haasteet ylittävät Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat. Yhteisön tutkimusala on laajalti riippuvainen kansallisesta tutkimuksesta. Kansallisen tutkimuksen vaikutuksen voimistamiseksi jäsenvaltioiden on koordinoitava toimiaan ja hyväksyttävä resurssien jakaminen. Tässä tiedonannossa Euroopan komissio ehdottaa jäsenvaltioille uutta lähestymistapaa, niin sanottua yhteistä ohjelmasuunnittelua, jolla tehostetaan yhteisön liian lokeroitunutta tutkimusalaa.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, tehty 15. heinäkuuta 2008: "Kohti tutkimuksen yhteistä ohjelmasuunnittelua: yhteisiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin" [COM(2008) 468 lopullinen – Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

On löydettävä uusi lähestymistapa jäsenvaltioiden väliseen tutkimusyhteistyöhön Euroopan suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Näitä haasteita ovat muun muassa elintarvikkeiden turvallisuus, terveys, kestävä kehitys ja energian toimitusvarmuus, jotka ylittävät kansalliset rajat. 2. Kansalliset tutkimusalat vastaavat jopa 85 prosentista julkisista varoista, joita myönnetään tutkimukseen yhteisössä. Ei ole pystytty osoittamaan, että kansallisista ohjelmista olisi hyötyä pyrittäessä vastaamaan kansallisiin tarpeisiin tai prioriteetteihin. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin yhdistää voimansa parantaakseen kansallisten investointien vaikutusta tietyillä strategisilla aloilla. Näin vältettäisiin identtisten tutkimusohjelmien rahoittaminen useissa jäsenvaltioissa ja helpotettaisiin resurssipulaa.

Yhteinen ohjelmasuunnittelu

Yhteisen ohjelmasuunnittelun tarkoituksena on lisätä rajatylittävää yhteistyötä, koordinointia ja jäsenvaltioiden tutkimusohjelmien integrointia tietyillä aloilla. Tavoitteena on näin ollen auttaa yhteisöä tehostamaan kansallisten tutkimusvarojen hyödyntämistä, jotta se voisi paremmin vastata suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Yhteisellä ohjelmasuunnittelulla määritellään yhteinen visio suurimmista taloudellisista ja yhteiskunnallisista sekä ympäristöön liittyvistä haasteista yhteisen vision ja strategisten tutkimuslinjausten määrittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi. Jäsenvaltioiden kannalta kyse voi olla olemassa olevien kansallisten ohjelmien koordinoimisesta tai uusien ohjelmien luomisesta. Käytännössä se edellyttää resurssien ryhmittelyä, soveltuvien välineiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa ja yhdessä saavutetun edistyksen arviointia. Jäsenvaltioiden osallistuminen on täysin vapaaehtoista: ne voivat vapaasti osallistua prosessiin tai kieltäytyä sitoutumasta siihen.

Yhteisestä ohjelmasuunnittelusta on hyötyä sidosryhmille. Se helpottaa erityisesti yhteisten haasteiden yhteistä käsittelyä, tutkimusohjelmien laajuuden optimointia koko yhteisössä ja resurssien tuhlauksen välttämistä edistäen samalla huippuosaamista. Yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla voidaan myös kehittää yhteistyötä jakamalla Euroopan maihin hajaantunutta tietämystä ja asiantuntemusta sekä alentaa hallintokustannuksia parantamalla ohjelmien näkyvyyttä.

Käytännön toteutus

Tässä tiedonannossa korostetaan kolmea tärkeää vaihetta, jotka muodostavat tutkimusohjelmien elinkaaren:

  • yhteisen vision muodostaminen,
  • strategisen tutkimuslinjauksen hyväksyminen; siihen sisältyy niin sanotun SMART-periaatteen mukaisia tavoitteita, eli tavoitteiden on oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavia, saavutettavia, realistisia ja aikaan sidottuja,
  • strategisen tutkimuslinjauksen toteuttaminen kansallisia tutkimuksen välineitä hyödyntäen (kansalliset ja alueelliset tutkimusohjelmat, hallitustenväliset tutkimusorganisaatiot ja yhteistyöjärjestelyt, tutkimusinfrastruktuurit, liikkuvuusohjelmat ja niin edelleen). Toteutukseen saattaa liittyä EU:n rahoitusta ja välineitä seitsemännen puiteohjelman kautta.

Soveltamisalojen valinta

Valittujen alojen on täytettävä seuraavat kriteerit:

  • alaan liittyy jokin yleiseurooppalainen/maailmanlaajuinen sosioekonominen tai ympäristöön liittyvä haaste,
  • ala on julkisrahoitteinen,
  • ala tuo lisäarvoa niiden tutkimuksien yhteydessä, joiden ulottuvuus ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden valmiudet,
  • alalla voidaan asettaa selkeät ja realistiset tavoitteet.

Lisäksi yhteisellä ohjelmasuunnittelulla olisi edesautettava julkisrahoitteisen tutkimuksen hajanaisuuden ja päällekkäisyyksien poistamista ja edistettävä tutkimusohjelmien ja julkisten varojen tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä. Yhteisen ohjelmasuunnittelun pitäisi myös olla yhteydessä alan tärkeimpiin julkisiin aloitteisiin, ja sille olisi saatava osallistuvien jäsenvaltioiden täysi tuki.

Komissio tukee yhteisen ohjelmasuunnittelun toteuttamista. Euroopan unionin neuvosto valvoo ja seuraa edistymistä ja voi harkita jatkotoimia yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteiden tehokkaan toteutuksen helpottamiseksi.

Taustaa

Tämä tiedonanto on yksi viidestä poliittisesta aloitteesta, joita komissio on suunnitellut vuodeksi 2008 jatkotoimena vihreälle kirjalle "Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat". Se liittyy erityisesti vihreän kirjan aihealueeseen "Tutkimusohjelmien ja -painotusten optimointi", ja siinä poistetaan

esteitä tietopohjaiselta yhteiskunnalta Lissabonin strategiaa edistäen.

Viimeisin päivitys 22.09.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun