RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


"Valmiudet"-erityisohjelma

Valmiudet-erityisohjelman tarkoituksena on kehittää Euroopan tutkimusinfrastruktuureja. Toteutettavilla toimilla pyritään lähentämään pk-yrityksiä, alueita, kansalaisyhteiskuntaa ja kolmansia maita sekä tiedeyhteisöä toisiinsa ja parantamaan eri toimijoiden innovointivalmiuksia ja politiikan johdonmukaisuutta. Tässä asiakirjassa annetaan yksityiskohtainen kuvaus erityisohjelmasta (erityistavoitteet, ominaispiirteet, lähestymistavat, toiminta-alueet jne.).

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Valmiudet".

TIIVISTELMÄ

"Valmiudet"-erityisohjelmalla jatketaan aiemmin toteutettuja toimia, ja sen päätavoitteena on luoda koko Eurooppaan uutta innovointikapasiteettia ja uusia tutkimusinfrastruktuureja.

Tätä varten ohjelmassa noudatetaan kaksivaiheista strategista lähestymistapaa, joka koostuu valmisteluvaiheesta ja rakennusvaiheesta. Tätä toimintamallia sovelletaan seuraavilla aloilla:

  • tutkimusinfrastruktuurit
  • pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus
  • osaavat alueet
  • tutkimuspotentiaali
  • tiede yhteiskunnassa
  • kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät horisontaaliset toimet.

Erityisohjelman täytäntöönpanoon 1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2013 tarvittava rahoitusmäärä on arviolta 4 097 miljoonaa euroa.

OMINAISPIIRTEET JA YLEISET TAVOITTEET

Kaikki ohjelmassa käytettävät toteutusvälineet vastaavat kunkin alan erityisiä tavoitteita, joita ovat

  • tutkimusinfrastruktuurien käytön ja kehittämisen optimointi
  • pk-yritysten innovointivalmiuksien ja tutkimuksen hyödyntämisvalmiuksien parantaminen
  • alueiden tutkimusklustereiden kehityksen tukeminen
  • Euroopan unionin "lähentymisalueiden" ja syrjäisimpien alueiden täyden tutkimuspotentiaalin vapauttaminen
  • tieteen ja yhteiskunnan tuominen lähemmäksi toisiaan
  • kansainvälisen yhteistyön edistäminen
  • tutkimuspolitiikan yhtenäisyyden edistäminen ja synergioiden luominen muiden yhteisön politiikkojen ja ohjelmien kanssa.

Seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanossa ja niihin perustuvassa tutkimustoiminnassa noudatetaan eettisiä perusperiaatteita ja sosiaalisia, oikeudellisia, sosioekonomisia sekä kulttuuriin ja sukupuolten tasa‑arvoon liittyviä arvoja.

AIHEALUEET: TAVOITTEET, LÄHESTYMISTAVAT, TOIMET

Kutakin erityisohjelmassa käsiteltävää aihealuetta varten on määritelty

  • erityinen tavoite
  • mukautettu lähestymistapa
  • konkreettiset toimet.

Tutkimusinfrastruktuurit

Erityisohjelman tavoitteena on optimoida eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien * käyttö ja kehittäminen sekä tukea niiden luomista tai parantamista. Tukitoimia voidaan harkita myös myöhemmin esiin nouseviin tarpeisiin vastaamiseksi. Yleisenä tavoitteena on vahvistaa Euroopan teknologista taitotietoa kilpailukykyisemmän ja dynaamisemman tietoon perustuvan talouden tueksi.

Tutkimusinfrastruktuureihin (sekä käytössä oleviin että uusiin) ja esiin nouseviin tarpeisiin liittyvät toimet ovat seuraavat:

  • muiden maiden infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien edistäminen
  • koordinoinnin tehostaminen integroimalla infrastruktuurin parantamistoimet
  • tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien verkkoinfrastruktuurien kehittäminen
  • uusien infrastruktuurien valmistelun ja rakentamisen tukeminen
  • yhteistyön parantaminen eurooppalaisella tutkimusalueella ja kansainvälisellä tasolla.

Tälle alalle osoitetaan määrärahoja 1 715 miljoonaa euroa.

Pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus

Tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja pk-yritysten toimialajärjestöjen mahdollisuuksia hyödyntää tutkimustuloksia kasvunsa, taitotietonsa ja innovointikapasiteettinsa tueksi. Tätä varten aihealueella sovelletaan kahta tukimuotoa:

  • pienille pk-yritysten ryhmille annettava tuki yhteisten tai toisiinsa liittyvien teknologisten ongelmien ratkaisemiseksi lyhyellä aikavälillä
  • tuki teknisten ratkaisujen löytämiseksi pidemmällä aikavälillä ongelmiin, jotka ovat yhteisiä suurelle määrälle pk-yrityksiä (kuten eurooppalaisten normien tai lainsäädännön noudattaminen esimerkiksi terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun aloilla).

Tukimuotoja rahoitetaan 1 336 miljoonalla eurolla.

Osaavat alueet

Tämän aihealueen yhteydessä erityisohjelman tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa Euroopan eri alueiden tutkimuspotentiaalia. Tätä varten pyritään erityisesti tukemaan alueviranomaisista, korkeakouluista, tutkimuskeskuksista, yrityksistä ja muista sidosryhmistä muodostuvien alueellisten "tutkimusklusterien" kehitystä koko Euroopassa. Yksi ohjelman painopisteistä on myös aluepolitiikan ja tutkimuspolitiikan parempi koordinointi.

Osaaviin alueisiin liittyvät hankkeet voivat sisältää seuraavia toimia:

  • alueellisten klusterien tutkimusohjelmien analyysi, kehittäminen ja toteutus (T&K‑valmiuksia ja -painopisteitä koskeva suunnitelma)
  • tutkimusprofiililtaan kehittyneiden alueiden vähemmän kehittyneille alueille tarjoama "mentorointi", joka perustuu valtioiden välisten alueellisten konsortioiden kehittämiseen
  • aluetalouksien tutkimustoimijoiden ja -laitosten integroinnin parantamiseen tähtäävät toimet (esim. alueellisten klustereiden puitteissa toteutettavat valtioiden rajat ylittävät toimet)
  • toimet, joilla edistetään säännöllistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta samankaltaisten hankkeiden välillä (esim. analyysi- ja synteesikokoukset, keskustelutilaisuudet ja julkaisut).

Osaaville alueille osoitetaan määrärahoja 126 miljoonaa euroa.

Tutkimuspotentiaali

Ohjelman toimien tulisi keskittyä Euroopan unionin (EU) vähiten kehittyneille alueille ja syrjäisimmille alueille, jotta ne voisivat täysimääräisesti hyödyntää tutkimukseen liittyviä valmiuksiaan. Tämän pitäisi ajan myötä mahdollistaa laajentuneen Euroopan unionin tutkimuspotentiaalin kymmenkertaistaminen (tietämyksen vankistaminen, uuden osaamisen kehittäminen, näkyvyyden lisääminen).

Konkreettisissa toimissa asetetaan etusijalle etenkin strategiset kumppanuussuhteet (mukaan luettuna twinning-toiminta), jotka muodostetaan kyseisillä alueilla toimivien (sekä julkisen että yksityisen sektorin) tutkimusryhmien ja muualla Euroopassa toimivien korkeatasoisten tutkimusryhmien välillä. Näiden kumppanuussuhteiden ja twinning-toimien avulla vähiten kehittyneiden alueiden tutkimusryhmät, jotka on valittu laatunsa ja potentiaalinsa perusteella, voivat hyötyä seuraavista toimista:

  • taitotiedon ja kokemusten vaihto
  • osaamisen siirtoon ja koulutukseen osallistuvien kokeneiden tutkijoiden rekrytointi
  • tietyn tutkimusvälineistön hankinta ja kehittäminen
  • seminaarit ja konferenssit
  • tiedotustoimet, joilla taataan valikoiduille tutkimuskeskuksille ja niiden toiminnalle suurempi näkyvyys.

Tutkimuspotentiaalin kehittämiselle osoitetaan 340 miljoonaa euroa.

Tiede yhteiskunnassa

Tehokkaan ja demokraattisen eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan luominen edellyttää tieteellisen ulottuvuuden integrointia eurooppalaiseen yhteiskuntarakenteeseen.

Tieteellinen tutkimus on innovoinnin ja siten myös kasvun, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen liikkeellepaneva voima, mutta se on nykyisin melko huonosti integroitu yhteiskuntaan. Tähän on useita syitä:

  • suuren yleisön riittämätön osallistuminen tiedepolitiikan painopisteiden ja suunnan määrittelyyn
  • tiettyjen tieteellisten saavutusten kielteinen julkisuuskuva (hallinnan menettäminen, perusarvojen kyseenalaistaminen jne.)
  • tunne, että tiedemaailma on eristyksissä taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän päivittäisistä realiteeteista
  • poliittisen päätöksenteon tueksi tuotetun tieteellisen näytön puolueettomuuden kyseenalaistaminen.

Yhtenä syynä ovat myös ristiriitaiset tunteet, joita aiheuttavat yhtäältä jatkuvasti kasvava tarve viedä tutkimusta eteenpäin, jotta voitaisiin vastata suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin (sairaudet, saastuminen, epidemiat, työttömyys, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen jne.), ja toisaalta kasvava epäluulo tutkimuksen mahdollisia johdannaisvaikutuksia kohtaan.

Koska on olemassa vaara, että tieteellinen tutkimus aiheuttaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, on välttämätöntä

  • tehdä tieteellisestä tutkimuksesta avoimempaa, läpinäkyvämpää ja eettisempää
  • vahvistaa Euroopan asemaa yhteisistä arvoista, tasavertaisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta vuoropuhelusta käytävässä kansainvälisessä keskustelussa
  • kuroa umpeen kuilua tieteellisen koulutuksen saaneiden ja muiden kansalaisten välillä
  • edistää kiinnostusta tiedekulttuuria kohtaan
  • edistää tutkimuspolitiikasta käytävää julkista keskustelua
  • tehdä tiedemaailmasta helpommin lähestyttävä ja ymmärrettävä
  • auttaa naisia etenemään tieteellisellä uralla
  • mukauttaa tiedeviestintä ajan vaatimuksiin (käyttämällä uusia viestintätapoja, joilla saavutetaan mahdollisimman suuri yleisö).

Tämän osa-alueen toimet jakautuvat kolmeen toimintalinjaan:

  • tieteen ja yhteiskunnan välisten suhteiden hallinta: Euroopan tiedejärjestelmän vahvistaminen ja parantaminen, poliittisten, yhteiskunnallisten ja eettisten ongelmien ennakointi ja ratkaisu, parempi käsitys tieteen ja teknologian paikasta yhteiskunnassa, korkeakoulujen kehittyvä rooli
  • tiedemaailman potentiaali ja näköalat: naisten ja nuorten aseman vahvistaminen
  • tiedeviestintä: yhteyden palauttaminen tieteen ja yhteiskunnan välille.

Euroopan tiedejärjestelmän osalta ohjelmaan kuuluu seuraavat kolme näkökohtaa:

  • Euroopan poliittista päätöksentekoa ja politiikan vaikutusten arviointia tukevan tieteellisen neuvonnan ja asiantuntemuksen käytön parantaminen
  • itsesääntelyn edistäminen tiedeyhteisössä ja luottamuksen lisääminen tiedeyhteisöä kohtaan
  • informaation levityksestä käytävän keskustelun edistäminen.

Poliittisten, yhteiskunnallisten ja eettisten ongelmien ennakointiin ja ratkaisuun liittyy kaksi osatekijää:

  • laajempi osallistuminen tieteeseen liittyviin kysymyksiin
  • edellytysten luominen tietoon perustuvalle keskustelulle etiikasta ja tieteestä.

Jotta voitaisiin saavuttaa parempi käsitys tieteen ja teknologian paikasta yhteiskunnassa, ohjelmassa tuetaan eri alojen tutkijoiden välisten verkostojen luomista. Verkostojen tehtävänä olisi osoittaa, millainen tosiasiallinen vaikutus tieteellä on eurooppalaisen yhteiskunnan ja identiteetin rakentamisessa. Tätä varten tulee painottaa useita osatekijöitä:

  • tieteen, demokratian ja lainsäädännön välisiä suhteita
  • tieteen ja teknologian etiikkaan kohdistuvaa tutkimusta
  • tieteen ja kulttuurin vastavuoroista vaikutusta
  • tutkijoiden asemaa ja julkisuuskuvaa.

Korkeakoulujen roolia kehitettäessä pyritään ensisijaisesti

  • määrittelemään paremmat puite-edellytykset tehokkaammalle korkeakoulututkimukselle
  • edistämään järjestelmällisten kumppanuuksien luomista yritysten kanssa
  • tehostamaan osaamisen jakamista korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välillä.

Lisäksi luodaan kehys toimille, joilla vahvistetaan naisten asemaa tieteellisessä tutkimuksessa ja otetaan tutkimuksen sukupuoliulottuvuus paremmin huomioon.

Nuoriin kohdistetuissa toimissa keskitytään kolmeen osatekijään:

  • tiedekoulutuksen tukeminen kouluissa
  • tiedekoulutuksen ja tiedeurien välisten yhteyksien lujittaminen
  • tiedekoulutuksen uusiin menetelmiin liittyvät tutkimus- ja koordinointitoimet.

Tiedeviestinnässä etusijalla ovat seuraavat toimet:

  • luotettavan tiedon tuottaminen tieteelliselle lehdistölle
  • eurooppalaisen tieteellisen tiedotuskeskuksen luominen
  • koulutustoimet ja hyvien käytäntöjen vaihto medioiden ja tiedeyhteisön lähentämiseksi
  • eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen yleisölle suunnatuissa tiedetapahtumissa
  • tieteen näkyvyyden edistäminen audiovisuaalivälineillä
  • valtioiden välisen viestinnän edistäminen (esim. myöntämällä julkisesti tunnettuja palkintoja)
  • tiedeviestinnän uusien menetelmien ja tuotteiden tutkimus.

Tälle temaattiselle aihealueelle osoitetaan määrärahoja 330 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen yhteistyö

Ensiluokkaisen kansainvälisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämiseksi EU aikoo:

  • tukea Euroopan kilpailukykyä muodostamalla strategisia kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa ja mobilisoimalla niiden parhaat tutkijat työskentelemään EU:ssa
  • tarkastella kolmansia maita koskevia tai luonteeltaan maailmanlaajuisia erityisongelmia.

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa koskee erityisesti ehdokasmaita, Välimeren alueen kumppanimaita, Länsi-Balkanin maita, EECCA-maita (Itä-Eurooppa, Kaukasus ja Keski-Aasia), kehitysmaita sekä nousevan talouden maita.

Kansainvälisessä tiedeyhteistyössä hyödynnetään seuraavia toimia:

  • politiikan painopisteiden ja strategioiden määrittely
  • yhteistyökumppanuuksien tehostaminen ja kehittäminen
  • kansallisten politiikkojen ja toimien koordinoinnin parantaminen.

Kansainväliseen yhteistyöhön osoitetaan määrärahoja 180 miljoonaa euroa.

Tutkimuspolitiikkojen johdonmukaisuus

Jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantamisen lisäksi EU:n tavoitteena on

  • korostaa niiden niveltymistä muihin politiikkoihin
  • parantaa julkisrahoitteisen tutkimuksen merkitystä ja sen yhteyksiä yrityksiin
  • lisätä julkista tukea ja vauhdittaa sen kautta yksityisiä investointeja.

Tätä varten toimet on jaettu kahteen toimintalinjaan, joilla pyritään

  • seuraamaan ja analysoimaan tutkimukseen liittyviä julkisen vallan toimenpiteitä ja yksityisen sektorin strategioita, niiden vaikutukset mukaan lukien
  • tukemaan avoimen koordinointimenetelmän mukaisia aloitteita ja valtioiden välisiä yhteistyöaloitteita.

Tätä lohkoa rahoitetaan ohjelmasta 70 miljoonalla eurolla.

Taustaa

EU on toteuttanut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvää politiikkaa monivuotisten puiteohjelmien pohjalta vuodesta 1984 saakka. Seitsemäs puiteohjelma on toinen Lissabonin strategian käynnistämistä (2000) seuraava puiteohjelma. Sillä on keskeinen merkitys Euroopan kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina.

Säädöksen keskeiset termit
  • Tutkimusinfrastruktuurit: laitteistot, resurssit tai palvelut, joita tutkimusyhteisö tarvitsee tutkimuksen tekemiseen kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Määritelmä kattaa henkilöresurssit, laitteistot, tietoresurssit, tieto- ja viestintäteknologian sekä muut tieteelliseen tutkimukseen käytettävät laitteistot, resurssit tai palvelut.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantulo - Voimassaolon päättymispäiväTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Päätös 2006/974/EY

1.1.2007 – 31.12.2013

-

EUVL L 400, 30.12.2006

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2009, Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman edistymisestä [KOM(2009) 209 – ei julkaistu EUVL:ssä].
"Valmiudet"-ohjelman toimille on paljon kysyntää. Tämä koskee erityisesti toimia, joilla tuetaan pk-yritysten ja niiden toimialajärjestöjen hyväksi tehtävää tutkimusta.
Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi (ESFRI) on hyväksynyt 44 ensisijaista infrastruktuurihanketta, jotka ovat Euroopalle strategisesti tärkeitä. Niiden toteuttamista jarruttaa resurssien puute sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Uuden Eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevan oikeudellisen kehyksen vahvistaminen vuonna 2009 kuitenkin tuonee lisävauhtia hankkeisiin ja varmuutta niiden rahoitussuunnitteluun parantamalla integrointia muiden rahoitusvälineiden (EIP:n ja rakennerahastojen) kanssa.
Osa-alueet "Tutkimuspotentiaali" ja "Osaavat alueet", jotka kokoavat yhteen eri alueiden tutkimusvalmiuksia, eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia varsinkaan lähentymisalueilla riittämättömän rahoituksen takia. Rakennerahastovarojen tehokkaammalla käytöllä ja niiden tarkemmalla kohdentamisella pystyttäisiin parantamaan tieteen ja teknologian huippuosaamisen tasoa EU:ssa.
Myös uudella rahoitusjärjestelyllä edistetään Euroopan tason kumppanuutta tieteen ja yhteiskunnan välillä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 743/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämään tutkimus- ja kehitystyötä tekevien pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen tähtäävään tutkimus- ja kehitysohjelmaan [EUVL L 201, 30.7.2008].
Eurostars-ohjelmalla tuetaan tutkimus- ja kehitystyötä (T&K) tekeviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ohjelma perustuu EY:n perustamissopimuksen 169 artiklaan, jonka nojalla yhteisö voi osallistua useampien jäsenvaltioiden yhteisesti toteuttamiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Eurostars-ohjelman tarkoituksena on sovittaa yhteen ja synkronoida kansallisia tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia, jotta voidaan toteuttaa yhdennettyihin tieteellisiin, hallinnollisiin ja taloudellisiin resursseihin perustuva yhteisohjelma ja edistää eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista.
Eurostars on Eurekan ja Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman ("Valmiudet") yhteisohjelma.
Sen rahoituksesta vastaavat yhdessä osallistuvat jäsenvaltiot, muut osallistuvat kolmannet maat ja yhteisö. Yhteisön rahoitusosuus on 100 miljoonaa euroa, ja EU:n 22 jäsenvaltiota ja seitsemänteen TTK-puiteohjelmaan assosioituneet viisi maata antavat puolestaan yhteisesti 300 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen määrä on 400 miljoonaa euroa. Näin ollen tutkimustyötä tekevien pk‑yritysten hyväksi myönnetään kuuden vuoden aikana yhteensä 800 miljoonaa euroa.

Viimeisin päivitys 30.05.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun