RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Lissabonissa kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto (maaliskuu 2000): kohti innovaation sekä tietojen ja taitojen Eurooppaa

Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneessa ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa haluttiin vauhdittaa yhteisön politiikkaa tilanteessa, jossa taloussuhdanne oli Euroopan unionin jäsenvaltioissa lupaavin kokonaiseen sukupolveen. Oli siis tarpeen toteuttaa pitkän aikavälin toimenpiteitä näiden näkymien mukaisesti.

Kaksi viimeaikaista kehityssuuntausta on tuonut perusteellisia muutoksia talouteen ja nyky-yhteiskuntaan. Talouden globaalistuessa Euroopan on oltava edelläkävijä kaikilla aloilla, joilla kilpailu lisääntyy voimakkaasti. Tieto- ja viestintätekniikan nopea käyttöönotto ja yleistyminen työ- ja yksityiselämässä merkitsee kahta asiaa: on toteutettava eurooppalaisen koulutusjärjestelmän kattava uudistus ja taattava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen.

Lissabonin Eurooppa-neuvostossa annettiin siksi suuntaviivoja, jotta uuden talouden mahdollisuudet muun muassa työllisyyden poistamiseen voitaisiin hyödyntää. Cardiffin, Kölnin ja Luxemburgin prosessit muodostavat yhdessä riittävän välineistön, joten Lissabonissa ei katsottu tarpeelliseksi luoda uusia prosesseja. Strategialla sitä vastoin haluttiin mukauttaa ja vahvistaa olemassa olevia prosesseja, jotta voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi hankkimalla Euroopan unionille luotettavia ja jäsenvaltioiden välillä vertailukelpoisia indikaattoreita, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.

Suotuisan taloustilanteen ansiosta täysityöllisyys vaikutti konkreettiselta mahdollisuudelta vuonna 2000. Jäsenvaltioiden talouskasvun hidastumisen ja rakenteellisten ongelmien vuoksi Euroopan unioni on kuitenkin jäljessä tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Euroopan työmarkkinoiden heikkoudet aiheuttavat edelleen vaikeuksia:

  • työpaikkoja syntyy liian vähän palvelualalla, vaikka se on työllisyyden kannalta tärkein ala
  • alueelliset erot ovat merkittäviä, etenkin vuonna 2004 tapahtuneen laajentumisen jälkeen
  • pitkäaikaistyöttömyysaste on korkea
  • työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, mikä on varsin yleistä talouden elpyessä
  • naisten työvoimaosuus on liian pieni
  • Euroopan väestörakenteen muutos, varsinkin väestön ikääntyminen.

Kaikki heikkoudet voidaan ratkaista, jos siihen vain on voimavaroja. Talouden elpyminen on lisännyt liikkumavaraa, joten tuleviin teknologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on syytä varautua. Ei riitä, että nämä haasteet ratkaistaan, vaan niiden on toimittava kimmokkeena kohti täystyöllisyyden tavoitetta.

Teknologinen haaste

Tieto- ja viestintätekniikat ovat merkittävä haaste, mutta tällä alalla on myös suuria mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. Komissio pyrkii lisäämään työpaikkojen laatua ja määrää Euroopan unionissa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tieto- ja viestintätekniikan ansiosta. Kesäkuussa 2005 annetussa tiedonannossa " i2010 - kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta " määriteltiin poliittiset laajat suuntaviivat. Yleisesti ottaen on tärkeää huolehtia siitä, että tietoyhteiskunta on kaikille avoin yhteiskuntaryhmään, rotuun, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta. Digitaalinen talous, jonka avulla voidaan parantaa elämänlaatua, on yksi tekijä kilpailun lisäämisessä ja työpaikkojen luomisessa.

On kuitenkin varmistettava, että tämä taloudellinen ja sosiaalinen muutos - niin nopea kuin se onkin - ei sivuuta mitään kansalaisryhmää ja että kasvusta saatavat tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti. Tämä on tavoitteena esimerkiksi komission käynnistämässä aloitteessa " eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ". Lisäksi aloitteessa korostetaan taloudellisen tuottavuuden kasvua sekä palveluiden laadun ja saatavuuden parantamista, mistä on etua kaikille yhteisön kansalaisille. Tähän pyritään tukemalla nopeaa infrastruktuuria (laajakaistoja) ja turvaamalla Internet-yhteydet ja saattamalla ne useampien saataville.

Osaamisyhteiskunta

Jotta työmarkkinoille tulevat henkilöt voisivat osallistua tietoon perustuvaan talouteen, on välttämätöntä nostaa riittävästi heidän koulutustasoaan. Koulutustason käänteinen suhde työttömyysasteeseen on korostunut, joten Euroopan on parannettava koulunkäyntinsä päättävien koulutustasoa.

Koulutusta ja tutkimusta on koordinoitava entistä paremmin Euroopan tasolla. Tämä voidaan toteuttaa verkottamalla kansallisia ja yhteisiä tutkimusohjelmia.

Tarvitaan voimavaroja, jotta Euroopassa pystytään kehittämään tieto- ja viestintätekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen. On arvioitu, että vuosina 2000-2010 puolet Euroopassa luoduista työpaikoista ovat suoraan tai välillisesti peräisin tietotekniikasta, esimerkiksi työpaikat, jotka EU:ssa on luotu matkapuhelinalalla saadun suhteellisen edun ansiosta.

Euroopan kilpailukyvyn parantaminen

Jotta unionista tulisi maailman kilpailukykyisin talousalue, on välttämätöntä parantaa tutkimuksen edellytyksiä ja luoda yrittäjyyden kannalta suotuisa ympäristö. Tämä edellyttää erityisesti byrokratiaan liittyvien kustannusten alentamista.

Komissio on arvioinut, että hallinnon yksinkertaistamisen ohella Eurooppaan on kehitettävä todellinen dynaaminen yrittäjäkulttuuri..

Myös sisämarkkinoiden toteuttaminen kuuluu vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksessa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin, jollaisena se säilyy edelleen vuonna 2005. Eurooppa-neuvoston päätelmissä muun muassa pyydetään jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin markkinoiden vapauttamiseksi tietyillä erityisaloilla (esim. kaasu, sähkö, postipalvelut, liikenne). Komissio on myös laatinut sisämarkkinoiden toimintasuunnitelman (2003-2006), jossa keskitytään erityistavoitteisiin. Toimintasuunnitelma on osa yhdennettyjä suuntaviivoja vuosiksi 2005-2008.

Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ja makrotalouspolitiikkojen yhteensovittaminen

Euron tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä, jotta voidaan edistää yhteisön rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Kuten komissio korostaa tiedonannossaan " Riskipääoma: Avain työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa ", riskipääomamarkkinat ovat erittäin tärkeä tekijä pk-yritysten kehittämisessä. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan on asetettava tiukka aikataulu rahoitusmarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman panemiseksi täytäntöön vuoteen 2005 mennessä.

Talouspolitiikassa painopisteenä on edelleen makrotalouden vakaus, sellaisena kuin se määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa, mutta myös kasvu- ja työllisyystavoitteet otetaan huomioon. Siirtyminen tietoon perustuvaan talouteen merkitsee rakennepolitiikan aseman vahvistumista.

Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen ja vahvistaminen

Komissio korosti Lissabonin Eurooppa-neuvoston valmistelun yhteydessä, että Euroopan sosiaalinen malli voi helpottaa siirtymistä osaamisyhteiskuntaan. Sosiaalista osallisuutta edistetään kannustamalla työntekoon, takaamalla eläkejärjestelmien kestävyys Euroopan väestön ikääntyessä sekä turvaamalla yhteiskunnallinen vakaus.

Komissio on sosiaalista osallisuutta edistäessään asettanut nämä ensisijaisiksi tavoitteiksi. Se on ollut erittäin aktiivinen rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä sekä vammaisia koskevien toimenpiteiden alalla.

Viisi vuotta Lissabonin strategian käynnistämisen jälkeen komissio tarkastelee sen puitteissa saavutettua edistystä. Tiedonannossa "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi - Uusi alku Lissabonin strategialle" ehdotetaan yksinkertaistettua koordinointiprosessia, jossa toimet keskitetään kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

 
Viimeisin päivitys 13.12.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun