RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Koheesiorahasto

Arkisto

Asetuksella perustetaan koheesiorahasto, josta rahoitetaan toimia ympäristön ja yleishyödyllisten liikenteen infrastruktuurien aloilla. Tavoitteena on jäsenvaltioiden välisen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen.

SÄÄDÖKSET

Neuvoston asetus (EY) N:o 1164/94, annettu 16 päivänä toukokuuta 1994, koheesiorahastosta [Ks. muutossäädökset].

Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu - Liittymisasiakirjan 20 artiklassa tarkoitettu luettelo - 15. Aluepolitiikka ja rakennepoliittisten välineiden koordinointi [EUVL L 236, 23.9.2003].

TIIVISTELMÄ

SOVELTAMISALA

Tukikelpoiset toimet

Koheesiorahasto edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta yhteisössä rahoittamalla tasapuolisesti hankkeita tai hankkeiden teknisesti tai taloudellisesti itsenäisiä vaiheita taikka yhtenäisen kokonaisuuden muodostavia hankkeita ympäristön ja Euroopan laajuisten verkkojen liikenteen infrastruktuurin alalla.

Koheesiorahasto tukee myös tällaisten hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä tutkimuksia sekä teknisen avun toimenpiteitä, esimerkiksi vertailevia tutkimuksia ja vaikutus- ja seurantatutkimuksia. Lisäksi se rahoittaa asetuksen (EY) N:o 1264/1999 voimaantulon jälkeen tiedotus- ja julkistamistoimia.

Rahoitettujen hankkeiden on oltava perustamissopimusten määräysten ja niiden nojalla annettujen säädösten ja yhteisön politiikkojen mukaisia erityisesti ympäristön suojelua, liikennettä, Euroopan laajuisia verkkoja, kilpailua ja julkisien hankkeiden sopimuksia koskevan politiikan osalta.

Tukikelpoiset jäsenvaltiot

Rahoitusta saavat ainoastaan sellaiset jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta ja jotka ovat panneet täytäntöön ohjelman perustamissopimuksen 104 artiklassa tarkoitettujen taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien edellytysten täyttämiseksi. Nyt koheesiorahaston tukea saavat Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali. Laajentumisen myötä myös uudet 10 jäsenvaltiota ovat tukikelpoisia.

Tukikelpoisuuden menettäminen

Koheesiorahaston edunsaajana oleva valtio menettää oikeutensa saada rahaston tukea uusiin hankkeisiin tai hankkeen uusiin vaiheisiin, jos sen BKTL ylittää edellä mainitun tason. Asetuksessa (EY) N:o 1264/1999 säädetään tämän vuoksi asukaskohtaista bruttokansantuloa koskevan välitarkistuksen tekemisestä vuoden 2003 loppuun mennessä. Jäsenvaltiot menettävät koheesiorahaston tuen, jos tarkistus osoittaa, etteivät ne ole enää tukikelpoisia. Vuonna 2003 tehty tarkistus osoitti, ettei Irlanti enää ollut kelpoinen koheesiorahaston tukeen 1. päivästä tammikuuta 2004 (tiedonanto KOM(2004) 191, 24.3.2004).

Ehdollisuus

Muutetun ehdollisuusmenettelyn perusteella komissio voi varoittaa neuvostoa niistä jäsenvaltioista, jotka eivät noudata vakaus- ja lähestymisohjelmien velvoitteita julkistalouden liiallisen alijäämän välttämiseksi. Rahoituksen keskeytys päättyy vasta sitten, kun alijäämä on korjattu kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Jos kyseessä on useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon suoraan vaikuttava hanke, neuvosto voi poikkeuksellisesti päättää lykätä rahoituksen keskeyttämistä.

KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT VARAT

Asetuksessa (EY) N:o 1264/1999 vahvistetaan kaudelle 2000-2006 käytettävissä olevien varojen kokonaismääräksi 18 miljardia euroa vuoden 1999 hintoina ilmaistuna. Asiakirjassa kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisehdoista vahvistetaan näille maille yhteensä 7,59 miljardin euron maksusitoumusmäärärahat (vuoden 1999 hintoina) 1. päivästä toukokuuta 2004 31. päivään joulukuuta 2006.

Rahaston kokonaisvarojen ohjeelliseen jakoon vaikuttavat monet tekijät: jäsenvaltion väestömäärä ja pinta-ala, BKTL asukasta kohti sekä sosioekonomiset tekijät, kuten infrastruktuurin taso. Koheesiorahastosta myönnettävät vuosittaiset kokonaisvarat saavat yhdessä rakennerahastoista myönnettävän avun kanssa olla kuitenkin enintään 4 prosenttia kansallisesta BKT:stä.

HANKKEIDEN RAHOITUS

Hankkeiden hyväksyminen

Jäsenvaltioiden on osoitettava hankkeita koskevat tukihakemukset Euroopan komissiolle. Hakemuksissa on oltava asetuksessa säädetyt tiedot (täytäntöönpanosta vastaava yksikkö, kuvaus investoinnista, siitä aiheutuvat kustannukset - joiden on oltava vähintään 10 miljoonaa euroa - investoinnin sijainti, töiden toteuttamisen aikataulu, työllisyys- ja ympäristövaikutusten arviointi, julkisia hankintoja koskevat tiedot). Hakemusten on myös täytettävä tietyt perusteet hankkeiden laadun varmistamiseksi (hankkeiden keskipitkällä aikavälillä tuoma taloudellinen ja sosiaalinen hyöty, jonka on oltava oikeassa suhteessa käytettyjen varojen kanssa, yhdenmukaisuus edunsaajana olevan jäsenvaltion asettaman tärkeysjärjestyksen kanssa, hankkeiden merkittävä ja tasapuolinen osuus ympäristöä koskevan yhteisön politiikan täytäntöönpanossa, johon kuuluu myös saastuttaja maksaa -periaatteen noudattaminen, sekä niiden yhdenmukaisuus yhteisön muiden rakenteellisten toimenpiteiden kanssa).

Komissio päättää hankkeiden hyväksymisestä yhdessä edunsaajana olevan jäsenvaltion kanssa yleensä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Komission päätösten olennaiset kohdat julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tuen määrä

Koheesiorahaston rahoitusosuuksissa on enimmäismäärät. Tuki on 80-85 prosenttia hankkeiden julkisista tai niitä vastaavista menoista. Asetuksessa täsmennetään, että tuen määrää voidaan kuitenkin pienentää 1. tammikuuta 2000 alkaen, jotta voidaan ottaa huomioon kustakin hankkeesta odotettavissa oleva tulo sekä se, onko saastuttaja maksaa -periaatetta sovellettu.

Tuloja tuottavia hankkeita ovat infrastruktuurit, joiden käyttö edellyttää käyttäjiltä välittömästi kannettavia maksuja, ja tuottavat investoinnit ympäristön alalla. Komissio ottaa nämä tulot huomioon koheesiorahaston tuen laskemisessa.

Valmistelevien tutkimusten ja teknisen avun toimenpiteiden kokonaiskustannukset voidaan rahoittaa poikkeustapauksessa 100-prosenttisesti. Näin aiheutuneet menot eivät saa olla kuitenkaan yli 0,5 prosenttia rahaston kokonaisvaroista.

Asetuksen (EY) N:o 1264/1999 mukaan on lisäksi välttämätöntä tukea yksityisten rahoituslähteiden käytön laajentamista rahaston varojen kerrannaisvaikutuksen maksimoimiseksi.

Avun yhdistely

Minkään hankkeen menopuolen momenttiin ei voida antaa samanaikaisesti koheesiorahaston ja jonkin muun rakennerahaston tukea. Koheesiorahaston, rakennerahastojen ja muiden yhteisön rahoitusvälineiden myöntämän kokonaisavun määrä ei saa olla yli 90 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Rahoitusta koskevat säännökset

Maksusitoumukset tehdään joko niin, että 80 prosenttia sidotaan myöntämispäätöksessä ja loppu 20 prosenttia myöhemmin "kertasitoumuksena" tai, kun tuki ylittää 50 miljoonaa euroa, vuosittaisina erinä. Komissio voi kuitenkin myös tehdä päätöksellä myönnetyn tuen kokonaismäärää koskevan sitoumuksen yhtenä vuonna.

Korvattavien menojen on täytynyt aiheutua jäsenvaltiolle sen jälkeen, kun komissio on saanut tukihakemuksen. Merkittävien julkisten hankintasopimusten tekemisen jälkeen maksetaan 20 prosentin ennakko (ennakkorahoitus). Välimaksujen on myös oltava tiiviisti sidoksissa hankkeiden täytäntöönpanoon.

Varainhoidon valvonta

Asetuksessa (EY) N:o 1264/1999 täsmennetään, että jäsenvaltiot ovat ensisijaisessa vastuussa hankkeiden varainhoidon valvonnasta. Sen varmistamiseksi, että rahaston varoja käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, jäsenvaltioiden on toimittava seuraavasti: niiden on todennettava, että rahoitetut toimet toteutetaan oikein, ehkäistävä ja tutkittava väärinkäytöksiä ja perittävä takaisin kyseisten toimien vuoksi menetetyt varat. Lisäksi jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä komission kanssa ilmoittamalla sille toteutetuista toimenpiteistä ja käyttöön otetuista sisäisistä valvonta- ja hallintojärjestelmistä sekä helpottamalla kansallisten valvonta-asiakirjojen saantia.

Komissio puolestaan varmistaa jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan. Se voi asetuksen liitteessä II määriteltyjen yhteistyösääntöjen mukaisesti tehdä paikalla rahastosta rahoitettuja hankkeita ja järjestelmiä koskevia tarkastuksia. Lisäksi se voi pyytää jäsenvaltioita todentamaan toimien asianmukaisuuden.

Ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi

Ennen hankkeen hyväksymistä, täytäntöönpanoa ja sen päättymisen jälkeen komissio ja jäsenvaltiot suorittavat ennakkoarvion sen varmistamiseksi, että hanke on tämän asetuksen mukainen. Lisäksi ne vastaavat hankkeen mahdollisesta mukauttamisesta tai arvioivat jälkikäteen sen tuloksia suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin.

ASETUKSEN (EY) N:o 1164/94 TÄYTÄNTÖÖNPANO

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1265/1999, joka perustuu asetukseen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevaan K artiklaan, muutetaan joitakin kyseisen asetuksen täytäntöönpanomääräyksiä koheesiorahaston käytön parantamiseksi. Muutokset ovat seuraavat:

  • täsmennetään käsitteet "hanke", "hankkeen vaiheet" ja "hankeryhmät"
  • tehostetaan hankkeiden ennakkoarviointia, koska asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on tutkittava hankkeen vaihtoehtoja ja ympäristövaikutuksia entistä tarkemmin
  • varainhoito: maksusitoumusjärjestelmän yksinkertaistamiseksi jäsenvaltiot velvoitetaan asetuksessa tekemään maksusitoumukset kunkin varainhoitovuoden alussa. Maksut ovat seuraavat: kertaluonteinen ennakkomaksu, joka voi olla enintään 20 prosenttia rahastosta myönnetystä tuesta, välimaksut ainoastaan todennettujen ja tosiasiallisesti suoritettujen maksujen korvaamiseksi, yleensä 20 prosentin suuruinen loppumaksu hankkeen toteuduttua.
  • rahoitusoikaisut: asetuksessa selvennetään rahoitusoikaisujen vahvistamisedellytykset ja säädetään erilaisista hankkeiden toteuttamisen laiminlyönnin vuoksi määrättävistä seuraamuksista, esimerkiksi myönnettyjen tukien peruuttamisesta
  • euron käyttö kaikkien koheesiorahaston toimien yhteydessä.

Tiedotus ja mainonta

Komissio esittää rahaston toimintaa koskevan vuosikertomuksen Euroopan parlamentille lausuntoa varten. Se myös valvoo, että jäsenvaltiot mainostavat rahoitettua toimintaa ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia asianmukaisesti (esimerkiksi mainostaulujen avulla).

Asetuksen (EY) N:o 1164/94 uudelleentarkastelu

Neuvosto tarkastelee tätä asetusta uudelleen komission ehdotuksesta ja hyväksyntämenettelyn mukaisesti viimeistään 31. joulukuuta 2006.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Asetus (EY) N:o 1164/9426.5.1994-EYVL L 130, 25.5.1994

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Asetus (EY) N:o 1264/19991.1.2000-EYVL L 161, 26.6.1999
Asetus (EY) N:o 1265/19991.1.2000-EYVL L 161, 26.6.1999

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Koheesiorahastosta 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 494].
Asiakirjassa ehdotetaan nykyisen asetuksen kumoamista.

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 492 lopullinen].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, hyväksytty 6 päivänä syyskuuta 2004, - Jäsenvaltioiden ja komission vastuualueet rakennerahastojen ja koheesiorahaston yhteisessä hallinnoinnissa - Nykytilanne ja kehitysnäkymät vuoden 2006 jälkeen alkavalla uudella ohjelmakaudella [KOM(2004) 580 lopullinen].

Komission tiedonanto, hyväksytty 1 päivänä heinäkuuta 1999, "Rakennerahastot ja niiden yhteensovittaminen koheesiorahaston kanssa - Ohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000-2006" [KOM(1999) 344 lopullinen - EYVL C 267, 22.9.1999].
Tiedonannossa
vahvistetaan suuntaviivat, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita ja alueita kehityssuunnitelmiensa laatimisessa. Tämän vuoksi siinä määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joista on osoituksena tavoitteiden 1, 2 ja 3 mukainen ohjelmatyö. Alueellisten kehittämisstrategioiden avulla rakennerahastojen ja tarvittaessa myös koheesiorahastojen tuki pyritään keskittämään seuraaviin kolmeen toimintalinjaan:

  • alueiden talouden kilpailukyvyn parantaminen pysyvien työpaikkojen luomiseksi,
  • sosiaalisen koheesion ja työllisyyden lisääminen panostamalla henkilöresursseihin,
  • kaupunkien ja maaseudun kehittäminen osana Euroopan alueen tasapainoista kehittämistä.

VUOTUISET TOIMINTAKERTOMUKSET

Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (1998) [KOM(1999) 483 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (1999) [KOM(2000) 822 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (2000) [KOM(2001) 602 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (2001) [KOM(2002) 557 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (2002) [KOM(2003) 697 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (2003) [KOM(2004) 766 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
Komission vuosikertomus koheesiorahastosta (2004) [KOM(2005) 544 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

RAHOITUKSEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSET

Koheesiorahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1164/94, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetuilla neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1264/1999 ja (EY) N:o 1265/1999, mukaisen rahoitustuen myöntämispäätösten tärkeimpien kohtien julkaiseminen:
EYVL C 361, 17.12.2001
EYVL C 126, 28.5.2002.

Luettelo yhteisön ympäristölainsäädännön mukaisista yli 50 miljoonan euron hankkeista - 1999 [EYVL C 303, 24.10.2000].

PERUSTEETTOMASTI MAKSETTUJEN SUMMIEN TAKAISINPERINTÄ

Komission asetus (EY) N:o 1831/94, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1994, koheesiorahaston rahoituksen yhteydessä esiintyvistä epäsäännönmukaisuuksista ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta [EYVL L 191, 27.7.1994].
Tässä asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan perusteella annetussa asetuksessa määritellään eräät jäsenvaltioiden ja Euroopan komission vastuualueet koheesiorahaston varainhoidon valvonnan osalta.
Jäsenvaltioiden on siten annettava komissiolle tiedoksi

  • varainhoidon valvontaa koskevat kansalliset säännökset ja valvonnasta vastaavat kansalliset elimet
  • selvitys epäsäännönmukaisista tapauksista, joista on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta
  • selvitys aiheettomasti maksettujen summien takaisin perimiseksi käynnistetyistä menettelyistä.

Komissio antaa jäsenvaltioille tietoja yhteistyötä väärinkäytösten torjumisen alalla käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa ja voi myös sitoutua maksamaan jäsenvaltioiden oikeudenkäyntikulut.
Tämä tietojenvaihto on luottamuksellista.

RAHOITUSOIKAISUJEN HALLINTO-, VALVONTA- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOJÄRJESTELMÄT

Komission asetus (EY) N:o 1386/2002, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä koheesiorahastosta myönnettävään tukeen liittyvien hallinto- ja valvontajärjestelmien ja rahoitusoikaisumenettelyn osalta [EYVL L 201, 31.7.2002].
Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioissa käyttöönotettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä koskevat periaatteet. Lisäksi siinä määritellään ne periaatteet ja menettelyt, joita komissio soveltaa päättäessään väärinkäytösten vuoksi peruuttaa myönnetyn tuen joko kokonaisuudessaan tai osittain. Asetus koskee 1. tammikuuta 2000 jälkeen ensimmäisen kerran hyväksyttyjä hankkeita.

TIEDOTUS JA JULKISTAMINEN

Komission asetus (EY) N:o 621/2004, annettu 1 päivänä huhtikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä koheesiorahaston toimiin liittyvien tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden osalta [EUVL L 98, 2.4.2004].
Rakennerahastojen ja koheesiorahaston tiedotus- ja julkistamistoimien välinen johdonmukaisuus on varmistettava. Tiedotustoiminnassa ja -välineissä on oltava seuraavat tiedot: selvitys Euroopan unionin roolista ja Euroopan lippu. Pakollisia toimenpiteitä ovat seuraavat: koheesiorahaston rahoitusosuuden mainitsevien tiedotuskylttien ja myöhemmin muistolaattojen käyttäminen sekä lehdistötilaisuuden järjestäminen, jos hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät 50 miljoonaa euroa. Tunnettuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi voidaan lisäksi kiinnittää julisteita ja tuottaa julkaisuja, videoita ja internetsivuja.

MENOJEN TUKIKELPOISUUS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja Neuvostolle Koheesiorahastosta annetun Neuvoston asetuksen (EY) n:o 1164/1994 2 artiklan mukaisen tukikelpoisuutta koskevan välitarkistuksen tuloksista [KOM(2004) 191 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission asetus (EY) N:o 16/2003, annettu 6 päivänä tammikuuta 2003, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä koheesiorahastosta osarahoitettavista toimista aiheutuvien menojen tukikelpoisuuden osalta [EYVL L 2, 7.1.2003].
Osarahoitettavien toimien yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi asetuksessa määritellään julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen ja kilpailusääntöjen mukaisesti tukikelpoisuusaika ja tukikelpoisten menojen eri luokat. Tukikelpoisten menojen luokat ovat seuraavat: ohjelmatyö ja suunnittelu, maan osto, työmaan valmistelu, rakentaminen, laitteet, hankkeen hallinnointitoimenpiteet, tiedotus- ja julkistamistoimenpiteistä aiheutuneet menot.

Viimeisin päivitys 09.01.2006

Katso myös

Lisätietoja rakennepolitiikan uudistamisesta on aluepolitiikan pääosaston verkkosivustolla (ES) (DE) (EN) (FR) (IT).

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun