RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset

Arkisto

Tämän asetuksen tavoitteena on kehityserojen vähentäminen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen Euroopan unionissa (EU). Näin yhteisön rakenteellisista tukitoimista saadaan tehokkaampia siten että tukimuotoja keskitetään ja niiden toimivuutta yksinkertaistetaan tukitoimien ensisijaisten tavoitteiden määrää vähentämällä. Asetuksen tavoitteena on myös määritellä tarkemmin jäsenvaltioiden ja yhteisön vastuu kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja tarkastuksissa.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, 21, kesäkuuta 1999, rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä [Muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Unionin alueiden välillä on edelleen merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia eroavuuksia. Esimerkiksi Luxemburgin bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden on kaksi kertaa korkeampi kuin Kreikan. Hampuri on Euroopan rikkain alue, ja sen tulot asukasta kohden ovat neljä kertaa suuremmat kuin Alentejon. Tällaiset alueiden väliset eroavuudet ovat vahingollisia unionin yhteenkuuluvuudelle.

Sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus on jo usean vuoden ajan ollut EU:n ensisijaisia tavoitteita. Lujittamalla yhteenkuuluvuutta unioni edistää taloudellisen toiminnan sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehittämistä, lisää työllisyyttä ja tukee osaltaan ympäristönsuojelua sekä miesten ja naisten välisen eriarvoisuuden poistamista.

Komissio on perustanut taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi rahoitusvälineitä: rakennerahastot ja koheesiorahaston. Näistä rahastoista osarahoitetaan alueellisia ja monialaisia tukitoimia jäsenvaltioissa.

RAKENNERAHASTOT

Yhtenäistä Eurooppaa rakennettaessa on perustettu neljä rakennerahastoa:

  • Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) myönnettävällä tuella pyritään pääasiallisesti auttamaan talouskehityksessä jälkeen jääneitä, talouden uudelleenjärjestelyjä toteuttavia ja rakenteellisissa vaikeuksissa olevia alueita.
  • Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) myönnetään tukea pääasiallisesti Euroopan työllisyysstrategiaan liittyville toimille.
  • Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosastosta tuetaan talouskehityksestä jälkeen jääneiden maaseutualueiden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista, mikä saadaan aikaan tehostamalla maa- ja metsätaloustuotteiden tuotannon, jalostamisen ja kaupanpitämisen rakenteita.
  • Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineellä (KOR) tuetaan kalatalouden rakennekehitystä.

ENSISIJAISET TAVOITTEET, YHTEISÖALOITTEET JA INNOVATIIVISET TOIMET

Rakennetoimien tehokkuuden lisäämiseksi asetuksessa (EY) N:o 1260/99 on säädetty ohjelmakautena 1994-1999 käytössä olleiden seitsemän tavoitteen vähentämisestä kolmeen ohjelmakautena 2000-2006:

  • Tavoitteen 1 tarkoituksena on edistää kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista. Kohdealueisiin kuuluvat alueet, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Tämän uuden tavoitteen kohdealueisiin kuuluvat myös syrjäisimmät alueet (Ranskan merentakaiset departementit, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret) sekä Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjaan perustuvan tavoitteen 6 tukikelpoiset alueet (harvaan asutut alueet). Rakennerahastojen toimista 2/3 keskittyy kuten ennenkin tavoitteeseen 1, jonka perusteella toteutetut toimenpiteet koskevat lähes 20 prosenttia unionin koko väestöstä.
  • Tavoitteella 2 tuetaan rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden - muiden kuin tavoitteen 1 tukikelpoisten alueiden - taloudellisia ja sosiaalisia uudelleenjärjestelyjä. Siihen kuuluvat entiset tavoite 2 ja 5 b -alueet sekä muut talouden monipuolistamiseen liittyvien ongelmien kanssa kamppailevat alueet. Tavoite 2 -alueita ovat alueet, joilla tapahtuu taloudellisia muutoksia, taantuvat maaseutualueet, kalastuksesta riippuvaiset kriisialueet ja vaikeuksissa olevat kaupunkialueet. Tämä tavoite kattaa enintään 18 prosenttia unionin koko väestöstä.
  • Tavoitteen 3 mukaan tukikelpoisilla toimilla edistetään henkilöresurssien kehittämistä muualla kuin tavoite 1 -alueilla. Tämä tavoite kattaa entiset tavoitteet 3 ja 4. Se toimii viitekehyksenä kaikille toimenpiteille, jotka toteutetaan Amsterdamin sopimukseen otetun uuden työllisyyttä koskevan osaston ja Euroopan työllisyysstrategian (DE) (EN) (FR) perusteella.

Siirtymäkauden järjestelyjä toteutetaan niiden alueiden hyväksi, jotka olivat vuosina 1994-1999 tavoite 1, 2 ja 5 b -alueita, mutta eivät ole enää vuosina 2000-2006 tavoitteiden 1 ja 2 perusteella tukikelpoisia. Kyseessä on asteittain vähenevä tuki seuraaville alueille: Itä-Berliini (Saksa), Hainaut (Belgia), Cantabria (Espanja), Korsika ja Valencen departementin osat, Douai ja Avesnes (Ranska), Molise (Italia), South and Eastern (Irlanti), Flevoland (Alankomaat), Lissabon ja Tejo-joen laakso (Portugali), Pohjois-Irlanti, Highlands and Islands (Yhdistynyt kuningaskunta). Näillä asteittain vähenevillä siirtymäkauden tuilla on tarkoitus välttää rakennerahastoista maksettavan rahoituksen äkkinäinen keskeyttäminen. Niillä halutaan myös vahvistaa edellisellä suunnittelukaudella rakennetoimilla toteutettuja saavutuksia.

Lisäksi uusissa asetuksissa säädetään yhteisöaloitteiden määrän - 13 kaudella 1994-1999 - vähentämisestä neljään kaudella 2000-2006. Uudet yhteisöaloitteet ovat seuraavat:

  • Interreg III, jonka tavoitteena on edistää rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä.
  • Leader+, jonka tarkoituksena on edistää maaseudun kehittämistä.
  • Equal, jolla edistetään uusia käytänteitä kaikenlaisen työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi.
  • Urban II, jolla edistetään kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä.

Komissio tukee innovatiivisin toimin (castellanodeutschenglishfrançais) uusia vasta vähän hyödynnettyjä ideoita. Seuraavat kolme työteemaa on kehitelty:

  • alueiden talous, joka perustuu teknologian tuntemukseen ja teknologiseen innovaatioon
  • eEurope-regio: tietoyhteiskunta alueellisen kehittämisen palveluksessa.
  • alueellinen identiteetti ja maaseudun kehittäminen.

RAHOITUS

Rakennerahastojen kokonaismäärärahat ohjelmakautena 2000-2006 ovat 195 miljardia euroa, kun koheesiorahastoa ei oteta lukuun.

Kehityksestä jälkeen jääneille alueille sidottujen määrärahojen käytön tehostamiseksi asetuksessa säädetään varojen merkittävästä keskittämisestä tavoitteelle 1. Määrärahat on jaettu eri tukitoimien kesken seuraavasti:

  • 69,7 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan tavoitteelle 1, eli 135,9 miljardia euroa.
  • 11,5 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan tavoitteelle 2, eli 22,5 miljardia euroa.
  • 12,3 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan tavoitteelle 3, eli 24,05 miljardia euroa.
  • 0,5 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan KOR:lle tavoitteeseen 1 kuulumattomina varoina, eli 1,1 miljardia euroa.
  • 5,35 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan yhteisöaloitteisiin, eli 10,43 miljardia euroa.
  • 0,65 prosenttia kokonaismäärärahoista kohdennetaan innovatiivisiin toimiin ja teknistä tukea koskeviin toimiin, eli 1,27 miljardia euroa.

Rakennerahastojen rahoitustuki vaihtelee toimenpiteittäin:

  • EAKR osallistuu tavoitteiden 1 ja 2, yhteisöaloitteiden Interreg III ja Urban II sekä innovatiivisten toimien rahoitukseen niiden luonteen mukaan.
  • ESR osallistuu tavoitteiden 1, 2 ja 3, Equal-yhteisöaloitteen ja innovatiivisten toimien rahoitukseen niiden luonteen mukaan.
  • EMOTR:n ohjausosasto osallistuu tavoitteen 1 ja Leader+-yhteisöaloitteen rahoitukseen.
  • KOR osallistuu tavoitteen 1 ja tavoitteeseen 1 kuulumattomien alueiden tukitoimenpiteiden rahoitukseen enintään 0,5 prosentilla rakennerahastojen kokonaismäärärahoista ja innovatiivisten toimien rahoitukseen niiden luonteen mukaan.

Suoritusvaraus on uusi kannustin lopullisille edunsaajille. Kullekin jäsenvaltiolle myönnetyistä määrärahoista neljä prosenttia varataan vuoteen 2003 asti ja jaetaan uudelleen suorituskykyisimmille ohjelmille 31.3.2004 mennessä. Jäsenvaltio tekee ehdotukset komissiolle käyttämiensä seurantaindikaattorien perusteella.

YLEISET PERIAATTEET

Rakennerahastojen seuraavia toimintaperiaatteita on täsmennetty tai tehostettu: a) tukimuotojen suunnittelu, b) kumppanuus mahdollisimman monien asianomaisten kesken, c) unionin tuen täydentävyys kansallisille tukimuodoille, d) varojen käytön hallinto, seuranta ja arviointi, e) maksut ja varainhoidon valvonta.

Ohjelmatyö

Ohjelmatyö on vuosina 1988 ja 1993 tehtyjen rakennerahastojen uudistusten olennainen osa, joka säilyi sellaisena vielä vuonna 1999 tehdyssä uudistuksessa. Siinä on kyse monivuotisten kehitysohjelmien laadinnasta, joka toteutetaan kumppanuuteen perustuvaa päätösmenettelyä noudattaen useissa vaiheissa, kunnes hankkeiden julkiset tai yksityiset toteuttajat ottavat niistä vastuun.

Rakennerahastoja koskevan yleisen asetuksen mukaan kaikkien tavoitteiden ohjelmakausi kestää seitsemän vuotta (kaudella 2000-2006), mutta sitä voidaan mukauttaa väliarvioinnin perusteella (vuoden 2003 lopussa).

Aluksi jäsenvaltiot esittävät kehittämis- ja uudelleenjärjestelysuunnitelmat, jotka perustuvat kansallisiin ja alueellisiin toimintalinjoihin ja koostuvat seuraavista seikoista:

  • tarkka kuvaus alueen nykytilanteesta (eroavuudet, jälkeenjääneisyys, kehitysmahdollisuudet)
  • kuvaus vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta asianmukaisimmasta strategiasta
  • selvitys rahastoista saatavan rahoitusosuuden suunnitellusta käytöstä ja muodosta.

Tämän jälkeen jäsenvaltiot esittävät komissiolle ohjelma-asiakirjat, jotka noudattavat tämän antamaa yleissuuntausta. Ohjelma-asiakirjat voivat olla seuraavanlaisia:

  • toimenpideohjelmissa täytäntöönpantavia yhteisön tukikehyksiä, jotka komissio on hyväksynyt yhteisymmärryksessä kyseisen jäsenvaltion kanssa ja jotka sisältävät rahastojen ja jäsenvaltion strategian ja toimintalinjat, niiden erityiset tavoitteet, rahastojen rahoitustuen ja muut rahoitusvarat;
  • yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja, joka tarkoittaa yhtä komission hyväksymää asiakirjaa, johon on koottu tiedot yhteisön tukikehyksestä ja toimenpideohjelmasta (aluekohtainen integroitu ohjelma, johon sisältyvät ohjelman toimintalinjat, lyhyt kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä ja ohjeellinen rahoitussuunnitelma).

Tavoitteen 1 ohjelma-asiakirjat ovat yleensä toimenpideohjelmiksi jakautuneita yhteisön tukikehyksiä, mutta yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja voidaan myös käyttää, jos ohjelman suunniteltu talousarvio on alle yhden miljardin euron. Tavoitteen 2 ohjelma-asiakirjat ovat aina yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja. Tavoitteen 3 ohjelma-asiakirjojen luonteesta sitä vastoin päättävät alueet ja jäsenvaltiot.

Komissio perustaa neuvottelunsa jäsenvaltioiden kanssa edellä mainittuihin ohjelma-asiakirjoihin ja kohdentaa varat ohjeellisesti kullekin toimenpiteelle ja jäsenvaltiolle.

Kumppanuus

Uudessa säännöstössä kumppanuus on ulotettu koskemaan alue- ja paikallisviranomaisia, talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä muita toimivaltaisia elimiä, jotka osallistuvat kaikkiin vaiheisiin aina kehityssuunnitelman hyväksymisestä alkaen.

Täydentävyys

Tämän periaatteen mukaan unionin tuella täydennetään muttei korvata kansallisia tukimuotoja. Jäsenvaltioiden on säilytettävä kuhunkin tavoitteeseen käytetyt julkiset varat vähintään samalla tasolla kuin edellisellä kaudella.

Täydentävyyden tarkastusten maantieteellistä tasoa on yksinkertaistettu ohjelmakaudella 2000-2006. Tavoitteessa 1 tarkastukset koskevat kaikkia tukikelpoisia alueita ja tavoitteissa 2 ja 3 koko maata. Lisäksi jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tarvittavat tiedot ohjelmien hyväksymisen ja välitarkastusten yhteydessä sekä varainhoitovuoden lopussa.

Hallinto, seuranta ja arviointi

Rakennerahastoja koskevan uuden asetuksen mukaan jäsenvaltiot nimeävät kullekin ohjelmalle hallintoviranomaisen, joka vastaa ohjelman toteuttamisesta sekä hallinnon säännönmukaisuudesta ja ohjelman tehokkuudesta: tilasto- ja rahoitustietojen keräämisestä, vuosittaisen täytäntöönpanokertomusten laatimisesta ja toimittamisesta komissiolle, väliarvioinnin järjestämisestä.

Lisäksi perustetaan seurantakomiteat, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. Komiteoiden puheenjohtajana toimii hallintoviranomaisen edustaja ja niiden tehtävänä on varmistaa rakennetoimien tehokkuus ja toteuttaminen.

Uudistuksessa on säilytetty kolme arviointivaihetta (ennakko-, väli- ja jälkiarviointi), mutta siinä määritetään vastuu aiempaa tarkemmin. Niinpä ennakkoarvioinnista vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja hallintoviranomainen tekee hallinnoimastaan ohjelmasta väliarvioinnin yhteistyössä komission kanssa 31.12.3002 mennessä. Jälkiarviointi kuuluu Euroopan komission vastuulle ja se tekee sen yhteistyössä jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen kanssa. Arviointikertomukset on julkistettava.

Maksut ja varainhoidon valvonta

Jäsenvaltiot ja komissio tekevät rahoitussopimuksen, jossa komissio sitoutuu maksamaan vuosittaisia maksusitoumusmäärärahoja hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen perusteella. Kukin jäsenvaltio nimeää tässä yhteydessä kullekin ohjelmalle maksuviranomaisen, joka toimii lopullisten edunsaajien ja komission välillä. Maksuviranomainen seuraa yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa lopullisten edunsaajien menojen arviointia ja yhdenmukaisuutta yhteisön säännöstön kanssa. Unionin varojen (eli maksumäärärahojen) fyysinen siirtyminen jäsenvaltioihin tapahtuu tosiasiallisesti silloin, kun komissio korvaa lopullisten edunsaajien tosiasialliset menot, jotka maksuviranomaiset ovat tarkastaneet ja todentaneet.

Ohjelmien hallinnon lisääntyvä hajauttaminen edellyttää jäsenvaltioiden vastuulle kuuluvien tarkastusjärjestelmien parantamista. Komissio itse varmistaa hallinto- ja maksuviranomaisten vastuulle perustettujen järjestelmien tehokkuuden. Ohjelmien menoista viisi prosenttia on todennettava yksityiskohtaisesti esimerkiksi paikalla suoritettavin tarkastuksin ja tilintarkastuksin. Jos väärinkäytöksiä todetaan, jäsenvaltioiden on tehtävä varainhoitoa koskevat oikaisut peruuttamalla kyseisten toimien rahoitus osittain tai kokonaan. Jäsenvaltioiden vapauttamat varat voidaan käyttää uudelleen, komission määräyksestä vapautetut varat sen sijaan vähennetään yhteisön tuesta eikä niitä voida käyttää uudelleen.

RAHASTOJEN TUKI: tuen muodot ja tukiosuudet

Rakennerahastojen tuki maksetaan pääasiallisesti ei-takaisinmaksettavan eli suoran tuen muodossa, mutta vähemmässä määrin myös takaisin maksettavana tukena, korkotukena, takuuna, omistusosuuksien hankintoina ja riskipääomaosuuksina.

Rahastojen osuuksien enimmäismäärät ovat seuraavat:

  • Tavoite 1 -alueet: enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 50 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista. Yhteisön osuus voi olla enintään 80 prosenttia alueilla, jotka sijaitsevat koheesiorahaston tukemissa jäsenvaltioissa (Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa), ja jopa 85 prosenttia kaikilla erittäin syrjäisillä alueilla sekä Egeanmeren pienillä saarilla Kreikassa.
  • Tavoite 2 ja 3 -alueet: enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista.

Tavoitteiden kelpoisuusehtojen ja alueiden taloudellisen tilanteen ja maantieteellisen sijainnin mukaan nykyisessä asetuksessa asetetaan rahastojen tuelle muita enimmäismääriä, jos kyseessä ovat yrityksiin kohdistuvat investoinnit tai perusrakenteita koskevat investoinnit, jotka synnyttävät merkittäviä nettotuloja.

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT KERTOMUKSET

Komissio esittää ennen kunkin vuoden marraskuun 1 päivää Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta edellisen vuoden aikana.

Lisäksi komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kolmen vuoden välein kertomuksen, joka koskee taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa saavutettua edistystä ja rakenteellisten tukitoimien osuutta tässä. Kertomuksessa esitetään seuraavat seikat:

  • yhteenveto saavutetusta edistyksestä alueiden sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä
  • yhteenveto rakennerahastojen ja muiden rahoitusvälineiden osuudesta sekä muiden yhteisön ja kansallisten politiikkojen vaikutuksesta prosessin toteutuksessa
  • mahdolliset ehdotukset yhteisön toimiksi ja politiikoiksi, jotka ovat tarpeen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi.

Uusimpiin kertomuksiin voi tutustua seuraavissa tiedostoissa:

  • Tammikuu 2001: "Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus", toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus [KOM(2001) 24 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]: tilannearvio ja tulokset (castellanodeutschenglishfrançais), päätelmät ja suositukset (castellanodeutschenglishfrançais), 10 kysymystä keskustelun pohjaksi.
  • Tammikuu 2002: taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä ensimmäinen väliraportti (castellanodeutschenglishfrançais) [KOM(2002) 46 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
  • Tammikuu 2003: taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä toinen väliraportti (castellanodeutschenglishfrançais) [KOM(2003) 34 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
  • Helmikuu 2004: kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus [KOM(2004) 107 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]: sosioekonominen tilanne unionissa sekä kansallisten ja unionin politiikkojen vaikutukset, vuoden 2006 jälkeistä aluepolitiikkaa koskevat ehdotukset.

LOPPUSÄÄNNÖKSET

Neuvosto tarkastelee komission ehdotuksesta tätä asetusta uudelleen viimeistään 31. joulukuuta 2006.

Kumotaan asetus (ETY) N:o 2052/88 ja asetus (ETY) N:o 4253/88 1. tammikuuta 2000 alkaen.

Varojen vuosittainen jakautuminen ohjelmakautena 2000-2006 esitetään liitteessä.

Rakennepolitiikan uudistuksesta on saatavilla täydentäviä tietoja työllisyys- ja sosiaaliasioista, kalastuksesta ja aluepolitiikasta (ES) (DE) (EN) (FR)(IT) vastuussa olevien pääosastojen verkkosivustoilla.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Asetus (EY) N:o 1260/199929.6.1999
1.1.2000 (28, 31 ja 32 artikla)
-EYVL L 161, 26.6.1999
MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Asetus (EY) N:o 1447/20011.1.2000-EYVL L 198, 21.7.2001
Asetus (EY) N:o 1105/200327.6.2003-EUVL L 158, 27.6.2003
Asetus (EY) N:o 173/200522.2.2005-EUVL L 29, 2.2.2005

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

UUDET LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUKSET KAUDEKSI 2007-2013

Laajentuminen 25 jäsenvaltion unioniksi järkyttää sosioekonomista tasapainoa. Unionin pinta-ala kasvaa 23 prosenttia ja väestö 20 prosenttia, mutta vauraus vain viisi prosenttia. Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote unionissa laskee 13 prosenttia ja alueelliset erot kaksinkertaistuvat. Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2004 seitsemän lainsäädäntöehdotusta aluepolitiikan tulevaisuudesta. Aluepolitiikasta tulee 336,1 miljardin euron määrärahoilla yhteisön talousarvion ensimmäinen alamomentti, joka kattaa kolmanneksen talousarviosta. EU:n toimissa on tarkoitus keskittyä kaikkein keskeisimpiin kehittämisongelmiin. Toimet ovat entistä enemmän Lissabonin ja Göteborgin strategioiden mukaisia, ja niillä edistetään eurooppalaisen työllisyysstrategian täytäntöönpanoa.

Rakennerahastot ja koheesiorahasto:

  • Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 492 lopullinen]
  • Euroopan aluekehitysrahastosta 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 495 lopullinen]
  • Euroopan sosiaalirahastosta 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 493 lopullinen]
  • Koheesiorahastosta 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 494 lopullinen].

Maaseudun kehittäminen ja kalastus:

  • Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 14 päivänä heinäkuuta 2004 annetu ehdotus neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 490 lopullinen]
  • Euroopan kalatalousrahastosta 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 497 lopullinen)
    Katso SCADPlus-tiivistelmä Euroopan kalatalousrahastosta.

Eurooppalaisesta rajatylittävästä yhteistyöyhtymästä 14 päivänä heinäkuuta 2004 annettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi [KOM(2004) 496 lopullinen].
Euroopan unionin laajentuminen lisää huomattavasti sisärajoja ja siirtää ulkorajat itään. Ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten käynnistämien rajat ylittävien, valtioiden välisten ja alueiden välisten tukitoimien toteutusta. Tällä uudella oikeudellisella välineellä vähennetään "rajavaikutusta", joka johtuu lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista eroista sisä- ja ulkorajoilla.

VUOSIKERTOMUKSET

Rakennerahastojen 12. vuosikertomus (2000) [KOM(2001) 539 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
Rakennerahastojen 13. vuosikertomus (2001) [KOM(2002) 591 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
Rakennerahastojen 14. vuosikertomus (2002) [KOM(2003) 646 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus - Rakennerahastot 2003 - 15. vuosikertomus [KOM(2004) 721 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Rakennerahastojen 16. vuosikertomus toimeenpanosta vuonna 2004 [KOM(2005) 533 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

A) ALUEELLISET TAVOITTEET

TUKIKELPOISET ALUEET

- Tavoite 1:

Komission päätös 1999/502/EY, tehty 1. heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoite n:o 1 -alueiden luettelosta kaudeksi 2000-2006 [EYVL L 194, 27.7.1999].
Tässä päätöksessä määritetään, mitkä tilastollisen alueluokituksen II-tason (NUTS II) alueet Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Portugalissa, Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat tukikelpoisia tavoite 1 -alueiksi. Lisäksi siinä yksilöidään aiemmin edunsaajina olleet alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea. Tarkemmin sanoen tällainen tilanne koskee tiettyjä alueita Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Alankomaissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

- Tavoite 2:

Komission päätös 1999/503/EY, tehty 1. heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoitteen n:o 2 mukaisen kohdeväestön enimmäismäärän vahvistamisesta jäsenvaltioittain kaudeksi 2000-2006 [EYVL L 194, 27.7.1999].
Tässä päätöksessä vahvistetaan kohdeväestön enimmäismäärät, joita on noudatettava tavoite 2 -alueita määritettäessä. Nämä enimmäismäärät on vahvistettu noudattaen yleisessä asetuksessa tätä tarkoitusta varten yksilöityjä kriteerejä (18 prosenttia yhteisön väestöstä, kohdeväestön väheneminen suhteessa aiempien tavoitteiden 2 ja 5 b kohdeväestöön saa olla enintään yksi kolmasosa, jne.).

Komission päätökset, joissa vahvistetaan luettelot rakennerahastojen tavoite 2 -alueista Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa ohjelmakautena 2000-2006:

JäsenvaltioPäätösJulkaisuajankohta EYVL:ssä
SaksaPäätös 2000/201/EYEYVL L 66, 14.3.2000
ItävaltaPäätös 2000/289/EY
(muutettu päätöksellä 2000/607/EY)
EYVL L 99, 19.4.2000
(EYVL L 258, 12.10.2000)
BelgiaPäätös 2000/119/EYEYVL L 39, 14.2.2000
TanskaPäätös 2000/121/EYEYVL L 39, 14.2.2000
EspanjaPäätös 2000/264/EYEYVL L 84, 5.4.2000
SuomiPäätös 2000/120/EYEYVL L 39, 14.2.2000
RanskaPäätös 2000/339/EY
(muutettu päätöksellä 2001/202/EY)
(muutettu päätöksellä 2003/679/EY)
EYVL L 123, 24.5.2000
(EYVL L 78, 16.3.2001)
(EYVL L 249, 1.10.2001)
ItaliaPäätös 2000/530/EY
(muutettu päätöksellä 2001/363/EY)
EYVL L 223, 4.9.2000
(EYVL L 129, 11.5.2001)
LuxemburgPäätös 2000/277/EYEYVL L 87, 8.4.2000
AlankomaatPäätös 2000/118/EYEYVL L 39, 14.2.2000
Yhdistynyt kuningas-kuntaPäätös 2000/290/EY
(muutettu päätöksellä 2001/201/EY)
EYVL L 99, 19.4.2000
(EYVL L 78, 16.3.2001)
RuotsiPäätös 2000/220/EYEYVL L 69, 17.3.2000

VAROJEN JAKAUTUMINEN

Komission päätös 1999/501/EY, tehty 1. heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoitteen n:o 1 mukaisten maksusitoumusmäärärahojen alustavasta jaosta jäsenvaltioittain kaudella 2000-2006 [EYVL L 194, 27.7.1999].
Tällä päätöksellä vahvistetaan tavoitteen 1 alustavat maksusitoumusmäärärahat (126 693 miljoonaa euroa) kullekin jäsenvaltiolle, mukaan lukien PEACE-tukiohjelma (500 miljoonaa euroa) ja Ruotsin alueita koskeva erityistukiohjelma (350 miljoonaa euroa), sekä tavoitteen 1 siirtymäkauden tuen alustavat määrät (8 411 miljoonaa euroa) ohjelmakautena 2000-2006.

Komission päätös 1999/504/EY, tehty 1. heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoitteen n:o 2 mukaisten maksusitoumusmäärärahojen alustavasta jaosta jäsenvaltioittain kaudella 2000-2006 [EYVL L 194, 27.7.1999].
Tällä päätöksellä vahvistetaan tavoitteen 2 alustavat maksusitoumusmäärärahat (19 733 miljoonaa euroa) sekä tavoitteen siirtymäkauden tukea koskevat maksusitoumusmäärärahat (2 721 miljoonaa euroa) jäsenvaltioittain.

Komission päätös 1999/505/EY, tehty 1. heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoitteen n:o 3 mukaisten maksusitoumusmäärärahojen alustavasta jaosta jäsenvaltioittain kaudella 2000-2006 [EYVL L 194, 27.7.1999].
Tällä päätöksellä vahvistetaan taulukkoa käyttäen kullekin jäsenvaltiolle tavoitteen 3 alustavat maksusitoumusmäärärahat. Määrärahojen kokonaismäärä on 24 050 miljoonaa euroa ohjelmakautena 2000-2006.

Komission päätös 1999/500/EY, tehty 1. heinäkuuta 1999, maksusitoumusmäärärahojen alustavasta jaosta jäsenvaltioittain kaudella 2000-2006 koskien kalatalouden ohjauksen rahoitusvälinettä rakennerahastojen tavoite n:o 1 alueiden ulkopuolella [EYVL L 194, 27.7.1999].
Tällä päätöksellä vahvistetaan taulukkoa käyttäen kullekin jäsenvaltiolle KOR:sta tavoitteen 1 ulkopuolella maksettavat maksusitoumusmäärärahat. Määrärahojen kokonaismäärä on 1 106 miljoonaa euroa ohjelmakautena 2000-2006.

OHJELMIEN LAATIMISOHJEET TAVOITTEILLE 1, 2 JA 3

Komission tiedonanto, 1.7.1999, rakennerahastoista ja niiden yhteensovittamisesta koheesiorahaston kanssa: ohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000-2006 [KOM(1999)344 lopullinen - EYVL C 267, 22.9.1999].
Tässä tiedonannossa vahvistetaan ohjeet, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita ja alueita ohjelma-asiakirjojen laatimisessa. Tässä mielessä tiedonannossa määritellään yhteisön toimintalinjat, joiden olisi käytävä ilmi tavoitteiden 1, 2 ja 3 tukitoimissa. Aluksi tiedonannossa palautetaan mieliin tarve noudattaa tiettyjä perustamissopimuksesta johtuvia horisontaalisia periaatteita, jotka koskevat kaikkea yhteisön politiikkaa: kestävä kehitys ja yhtäläiset mahdollisuudet.

Tiedonannossa korostetaan tarvetta määritellä yhdennetyt ja yhtenäiset kehitys- ja uudelleenjärjestelystrategiat. Rakennerahastojen ja koheesiorahaston kolme ensisijaista toimintalinjaa ovat seuraavat:

  • alueiden talouden kilpailukyvyn parantaminen pysyvien työpaikkojen luomiseksi
  • sosiaalisen koheesion ja työllisyyden lisääminen pääasiassa henkilöresursseja kehittämällä
  • kaupunki- ja maaseutukehitys Euroopan alueen tasapainoisen kehittämisen osana.

Lisätietoja on saatavilla kyseistä tiedonantoa koskevassa tiivistelmässä.

ALUEELLISTEN TAVOITTEIDEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT KOMISSION PÄÄTÖKSET [Ei julkaistu EYVL:ssä]

- Tavoitteen 1 ohjelmat:

Yhteisön tukikehykset: Saksa, Espanja, Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti).

Yhtenäiset ohjelma-asiakirjat: Itävalta (Burgerland), Belgia (Hainaut), Suomi (Pohjois-Suomen lääni ja Itä-Suomen lääni), Ranska (Réunion, Korsika, Guyane, Martinique ja Nord-Pas-de-Calais), Alankomaat (Flevoland), Yhdistynyt kuningaskunta (Cornwall ja Scillysaaret, Merseyside, South Yorkshire, Highlands and Islands, ja West Wales ja the Valleys), Ruotsi (Norra Norrland ja Södra Skogslän).

- Tavoitteen 2 ohjelmat:

Yhtenäiset ohjelma-asiakirjat: Saksa (Baden-Württemberg, Baijeri, Bremen, Hessen, Niedersachsen, Nord-Rheinland-Pfalz, Rheinland-Pfalz ja Saarland), Itävalta (Kärnten, Niederösterreich, Oberösterreich, Salzburg, Steiermark, Tiroli ja Voralberg), Belgia (Antwerpen, Kustgebied-Westhoek, Limburg ja Itä-Flanderi, Namur, Luxembourg), Tanska, Espanja (Aragón, Baleaarit, Katalonia, La Rioja, Madrid, Navarra ja Baskimaa) Suomi (Länsi-Suomen lääni, Etelä-Suomen lääni ja Ahvenanmaan lääni), Ranska (Aquitaine, Alsace, Auvergne, Basse-Normandie, Bourgogne, Bretagne, Centre, Champagne-Ardenne, Franche-Comté, Haute-Normandie, Île-de-France, Languedoc-Roussillon, Limousin, Lorraine, Midi-Pyrénées, Nord-Pas-de-Calais, Pays de la Loire, Picardie, Poitou-Charentes, Provence-Alpes-Côtes d'Azur ja Rhône-Alpes), Yhdistynyt kuningaskunta (East of England, East Midlands, East Wales, Gibraltar, London, North West of England, South East England, South of Scotland, South West of England, East of Scotland, West Midlands, Western Scotland ja Yorkshire and the Humber), Alankomaat ja Ruotsi (Norra, Öarna, Södra ja Västra).

- Tavoitteen 3 ohjelmat:

  • Yhteisön tukikehykset: Belgia, Espanja, Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta.
  • Yhtenäiset ohjelma-asiakirjat: Saksa, Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi (Suomi ja Ahvenanmaa), Ranska, Luxemburg, Ruotsi ja Alankomaat.

Ohjelma-asiakirjoihin kokonaisuudessaan voi tutustua tavoitteiden 1 ja 2 osalta aluepolitiikan pääosaston www-sivustolla INFOREGIO (EN) (DE) (FR). Tavoitteen 3 erityiset asiakirjat ovat saatavilla työllisyys- ja sosiaaliasioista vastuussa olevan pääosaston kotisivuilla (EN) (DE) (FR).

B) YHTEISÖALOITTEET

YHTEISÖALOITTEIDEN SUUNTAVIIVAT

- INTERREG III:

Komission tiedonanto jäsenvaltioille, annettu 2 päivänä syyskuuta 2004, Euroopan alueen sopusointuiseen ja tasapainoiseen kehittämiseen tähtäävän Euroopan laajuista yhteistyötä koskevan yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta - Interreg III [EUVL C 226, 10.9.2004].
Euroopan komissio ajantasaistaa ja täsmentää Interreg III -aloitteen sääntöjä. Tiedonannossa esitetään mm. luettelo uusista yhteistyöalueista Euroopan unionin laajentumisen jälkeen.

Komission tiedonanto jäsenvaltioille, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2000, Euroopan alueen sopusointuiseen ja tasapainoiseen kehittämiseen tähtäävän Euroopan laajuista yhteistyötä koskevan yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta (INTERREG III), [EYVL C 143, 23.5.2000].
Interreg III -yhteisöaloitetta toteutetaan Interreg-aloitteen kahdesta aiemmasta vaiheesta saadun kokemuksen perusteella kolmen toimintalohkon mukaisesti:

  • rajat ylittävä yhteistyö (ohjelmalohko A): kokonaisvaltaisen alueellisen kehityksen edistäminen raja-alueiden välillä
  • valtioiden välinen yhteistyö (ohjelmalohko B): Euroopan unionin sopusointuisen alueellisen yhdentymisen edistäminen yhteisössä, myös jäsenyyttä hakeneiden ja muiden naapurimaiden kanssa
  • alueiden välinen yhteistyö (ohjelmalohko C): valtioiden ja alueiden välisen yhteistyön edistäminen aluekehityspolitiikan ja -välineiden tehostamiseksi.

Aloitteen toteuttamisessa noudatetaan rakennerahastojen yleisiä tavoitteita (työpaikkojen luominen, kilpailukyvyn vahvistaminen, kestävän kehityksen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tukeminen) ja yhteisön politiikan muiden alojen tavoitteita.

Interreg III -yhteisöaloite rahoitetaan Euroopassa unionin jäsenvaltioiden osalta yksinomaan EAKR:sta (4 875 miljoonaa euroa ohjelmakautena 2000-2006) ja yhteisön ulkopuolisten maiden osalta Phare-, Ispa-, Sapard-, Tacis- ja Meda-ohjelmien kautta.

Lisätietoja on saatavilla tiivistelmästä. Interreg-aloitteeseen osallistuvien kaikkien jäsenvaltioiden ohjelmatyön asiakirjat ovat nähtävillä Euroopan komission aluepolitiikasta vastaavan pääosaston www-sivustolla Inforegio.

Komission tiedonanto jäsenvaltioille Interreg III -yhteisöaloitteen ohjelmalohkon C "alueiden välinen yhteistyö" täytäntöönpanosta, 7. toukokuuta 2001 [EYVL C 141, 15.5.2001].
Tässä tiedonannossa täsmennetään aiemmissa tiedonannoissa toimitettujen tietojen perusteella, että Interreg III -yhteisöaloitteen tarkoituksena on edistää kokemusten vaihtoa ja parhaimpia käytänteitä alueiden välillä sekä erityisesti alueiden väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia.

Interreg III -aloitteen ohjelmalohkon C talousarvio on 295 miljoonaa euroa ja siinä asetetaan etusijalle toimet, joihin osallistuvat yhteisön ulkopuoliset maat, erityisesti jäsenyyttä hakeneet maat sekä saaristoalueet ja syrjäisimmät alueet. Katso tiivistelmä.

- LEADER +

Komission tiedonanto jäsenvaltioille yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta maaseudun kehittämiseksi (Leader+), 14. huhtikuuta 2000 [EYVL C 139, 18.5.2000].
Leader+ -aloitteen tarkoituksena on täydentää maaseudun kehittämisohjelmia ja rakenteellisia tavoitteita kannustamalla maaseudun toimijoita suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön yhteisiä ja innovatiivisia kehitysstrategioita. Aloitetta toteutetaan kolmella ohjelmalohkolla:

  • Ohjelmalohko 1: alueelliset ja yhteiset maaseudun kehittämistä koskevat pilottistrategiat pienikokoisille maaseutualueille, joilla on voimakas identiteetti.
  • Ohjelmalohko 2: saman jäsenvaltion eri alueiden välinen ja eri jäsenvaltioiden alueiden välinen yhteistyö, jota toteutetaan jakamalla taitotietoa ja henkilöresursseja ja rahoitusvaroja.
  • Ohjelmalohko 3: kaikkien maaseutualueiden verkottaminen kokemusten ja taitotiedon vaihdon helpottamiseksi. Leader+-aloitteen edunsaajien on osallistuttava aktiivisesti verkoston toimintaan. Yhteisön tasolla verkottamisesta vastaa maaseutualueiden seurantakeskus.

Leader+-aloitteen budjetti vuosille 2002-2006 on 2020 miljoonaa euroa, ja sen rahoituksesta vastaa yksinomaan EMOTR:n ohjausosasto. Tiedonannossa tehdään myös teknisiä täsmennyksiä Leader+-aloiteohjelmien laadintaan, esittämiseen ja valintaan sekä niiden hallintoon, valvontaan, seurantaan ja arviointiin.
Lisätietoja on saatavilla tiivistelmästä. Kaikkien jäsenvaltioiden Leader+-aloitteen ohjelma-asiakirjat ovat nähtävillä maatalouden pääosaston www-sivustolla.

- EQUAL

Komission tiedonanto jäsenvaltioille suuntaviivojen luomiseksi Equal-yhteisöaloitetta varten valtioiden välisestä yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on edistää uusia käytäntöjä kaikenlaisen työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi, 14. huhtikuuta 2000 [EYVL C 127, 5.5.2000].
Aiemmista Emploi- ja Adapt-yhteisöaloitteista saadun kokemuksen perusteella Equal-aloitteen tarkoituksena on edistää kaikille avoimia työmarkkinoita kehittämällä uusia käytänteitä torjua kaikenlainen syrjintä ja eriarvoisuus. Aloite kattaa unionin koko alueen ja siinä korostetaan hankkeiden toteuttamista valtioiden välisellä yhteistyöllä, johon osallistuvat tehokkaasti paikalliset ja alueelliset yhteisöt sekä yritykset, ja hyviksi havaittujen käytäntöjen levittämistä.
Equal-aloitteella on neljä teema-alaa, jotka perustuvat Euroopan työllisyysstrategian neljään pilariin:

  • työllistettävyys
  • yrittäjyys
  • sopeutumiskyky
  • yhtäläiset mahdollisuudet.

Jäsenvaltioiden on valittava kustakin pilarista yksi tai useampia teema-aloja, joilla ne haluavat tehdä yhteistyötä. Kun valinta on tehty, kunkin jäsenvaltion aloiteohjelmassa on oltava seuraavat seikat:

  • Toiminto 1: alueellisen tai alakohtaisen kehittämiskumppanuuden käynnistäminen. Innovatiiviset, integroituneet ja aktiiviset kehittämiskumppanit ovat aloitteen lopullisia edunsaajia, jotka määrittelevät noudatettavan strategian ja keinot ja levittävät valtioiden välisessä yhteistyössä hyviä käytänteitä.
  • Toiminto 2: kehittämiskumppanuuksien työohjelmien täytäntöönpano. Kehittämiskumppanuuksien on oltava avoimia, edustavia ja yhteistyökykyisiä.
  • Toiminto 3: temaattinen verkottaminen, jonka avulla tunnistetaan hyvät käytänteet ja levitetään niitä, sekä sellaisten mekanismien kehittäminen, jotka vaikuttavat kansalliseen ja yhteisön työllisyysstrategiaan.

Equal-aloitetta rahoitetaan yhteisössä ESR:sta 2 847 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2000-2006.
Täydentäviä tietoja EQUAL-yhteisöaloitteesta on saatavilla aloitetta koskevalta SCADPlus-tiedostosta. Jäsenvaltioiden Equal-aloitteen ohjelma-asiakirjat ovat saatavilla työllisyys- ja sosiaaliasioista vastuussa olevan pääosaston www-sivustolta kohdasta EQUAL (EN) (FR) (yleisiä tietoja/yhteisöaloiteohjelmia).

- URBAN II

Komission tiedonanto jäsenvaltioille kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi tähtäävän yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta (Urban II), 28. huhtikuuta 2000 [EYVL C 141, 19.5.2000].
Urban II -yhteisöaloitteen tarkoituksena on edistää kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä koskevia innovatiivisia strategioita ja helpottaa hyvien käytänteiden havaitsemista ja kokemusten vaihtoa Euroopan unionissa. Aloitteella tuettujen strategioiden on noudatettava seuraavia periaatteita:

  • Varmistetaan riittävä kohdeväestömäärä (vähintään 10 000 henkeä) ja tukirakenteet sekä laajat ja vahvat kumppanuussuhteet innovatiivisten ja kestävien kaupunkikehittämisohjelmien toteuttamiseksi.
  • Noudatetaan yhtenäistä lähestymistapaa (taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin, liikenteeseen, ympäristöön, turvallisuuteen, jne.), jossa korostetaan erityisesti yhtäläisiä mahdollisuuksia saada työtä ja koulutusta, tasa-arvoa ja yhteisön ympäristövaatimusten noudattamista paikallisella tasolla.
  • Otetaan huomioon laajempia yhdyskuntia tai alueita koskevat nykyiset strategiat ja täydennetään rakenteellisia tavoiteohjelmia ja muita yhteisöaloitteita.
  • Maksimoidaan vaikutukset valittuihin alueisiin ja näiden näkyvyys korostamalla innovatiivisuutta verrattuna pääohjelmien alaisiin tukitoimiin. Tätä varten tiedonannossa esitetään luettelo toimenpiteistä, joita Urban II -yhteisöaloitteella voidaan rahoittaa.

Urban II -aloitteesta tukea annetaan 70 alueelle. Alueet kuuluvat tavoite 1- ja 2 -alueisiin. Yhteisön rahoituksesta vastaa EAKR (700 miljoonaa euroa ohjelmakaudelle 2000-2006).

Lisätietoja on saatavilla tiivistelmässä. Jäsenvaltioiden Urban II-aloitteen ohjelma-asiakirjat ovat nähtävillä aluepolitiikasta vastaavan pääosaston kotisivuilla Inforegio (EN ) [pdf].

KOMISSION PÄÄTÖKSIÄ YHTEISÖALOITEOHJELMIEN HYVÄKSYMISESTÄ [Ei julkaistu EYVL:ssä]

Yhteisöaloiteohjelmien yhteenvedot tai tekstit kokonaisuudessaan ovat saatavilla Interreg III-aloitteen osalta aluepolitiikan pääosaston www-sivuston kohdasta INFOREGIO , (DE) (EN) (FR). Leader+-yhteisöaloitetta koskevat tiedot löytyvät maatalouden pääosaston kotisivuilta. Equal-aloitteen ohjelma-asiakirjat löytyvät työllisyys- ja sosiaaliasioista vastuussa olevan pääosaston kotisivuilta kohdasta EQUAL (EN) (FR) (yleisiä tietoja/ yhteisöaloiteohjelmia). Lisätietoja Urban II -aloitteeseen liittyvistä jäsenvaltioiden ohjelma-asiakirjoista on saatavilla aluepolitiikan pääosaston www-sivustolta Inforegio, (DE) (EN) (FR).

C) RAKENNERAHASTOJEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

HALLINTA-, SEURANTA- JA VALVONTATOIMET

Komission asetus (EY) N:o 438/2001, 2. maaliskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien osalta [EYVL L 63, 3.3.2001].
Rakennerahastojen varainhoidon hajauttaminen on korostunut ohjelmakautena 2000-2006, jonka aikana jäsenvaltiot ja alueet ovat saaneet uuttaa vastuuta. Jäsenvaltiot nimeävät kullekin ohjelmalle hallinto- ja maksuviranomaiset. Asetuksessa täsmennetään kullekin osallistujalle kuuluvat tehtävät rahastojen hallinnossa, seurannassa ja valvonnassa. Katso tiivistelmä.

Komission asetus (EY) N:o 448/2001, 2. maaliskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista myönnettävään tukeen liittyvän varainhoitoa koskevan oikaisumenettelyn osalta [EYVL L 64, 6.3.2001].
Asetuksella säädetään varojen osittaisesta tai täysimääräisestä takaisinperimisestä silloin, kun rakennerahastojen varojen käytössä on havaittu tukikelpoisuuden puutteita, huonoa hallintoa tai riittämättömiä tarkastuksia. Myönnetystä tuesta voidaan periä takaisin väärinkäytöksen vakavuuden mukaan 5-100 prosenttia. Katso tiivistelmä.

JULKISUUS

Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, 30. toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta [EYVL L 130, 31.5.2000].
Rakennerahastojen (EAKR:n, ESR:n, EMOTR:n ohjausosaston ja KOR:n) tukitoimiin on liitettävä julkistamistoimia, joilla on avoimuuden lisäämiseksi annettava mahdollisille ja lopullisille edunsaajille tietoja rahastojen tarjoamista mahdollisuuksista ja välitettävä yleisesti tietoja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla.
Tässä mielessä yhteisön tukikehyksiin, toimenpideohjelmiin, yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin ja yhteisöaloiteohjelmiin on liitettävä suunnitelma tarvittavista tiedotus- ja julkistamistoimista. Ohjelman hallintoviranomainen varmistaa näiden toimien (esim. tiedotuskylttien, muistolaattojen, julisteiden, tiedotus- ja viestintäaineistojen ja muiden tiedotteiden) toteuttamisen. Komissio kannustaa unionin alueella kokemusten vaihtoa ja tiedotuksen vastuuhenkilöiden tietoverkkojen kehittämistä.

MENOJEN TUKIKELPOISUUS

Komission asetus (EY) N:o 1685/2000, 28. heinäkuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta [EYVL L 193, 27.7.2000].
Tässä asetuksessa annetaan yhteisön säännöt tietyistä rakennerahastoista yhteisrahoitettavista toimista aiheutuvien menojen tukikelpoisuudelle. Katso tiivistelmä.

RAHOITUSMENETTELYT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden ja komission tehtävistä rakennerahastojen ja koheesiorahaston jaetussa hallinnoinnissa - Nykytilanne ja uuden ohjelmakauden näkymät vuoden 2006 jälkeen [KOM(2004) 580 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto C(2002)1942 n+2-säännön soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (rakennerahastot) 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tiedonannossa säädetään n+2-säännön soveltamisen yleisistä puitteista ja pyritään selventämään automaattiseen vapauttamiseen liittyviä kysymyksiä säännön saattamiseksi toimeenpanokelpoiseksi ennen sen soveltamisen alkamisajankohtaa 31. joulukuuta 2002. Tiettyjä tapauksia lukuun ottamatta komissio vapauttaa yleissäännön mukaan automaattisesti sitoumuksen osan, josta ei ole saatu hyväksyttyä maksupyyntöä sitoumusta seuraavan toisen vuoden päättyessä. Täsmennykset koskevat muun muassa seuraavia aiheita: säännön soveltamispäivä, rahastojen tai ohjelmien väliset siirrot, vapautettujen määrien mahdollinen uudelleenkäyttö (ainoastaan komission syyksi laskettava virhe tai laajamittaisesta luonnonkatastrofista johtuva ylivoimainen este) sekä mahdolliset oikeusmenettelyt ja hallintovalitukset, jotka johtavat maksujen viivästymiseen.
Sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:
Komission tiedonanto C(2003)1942 asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 vahvistetun n+2-säännön soveltamisesta.
Tässä tarkistetussa tiedonannossa poistetaan n+2-säännöstä johtuvaa määrärahojen vapautusta seuraava maksujen keskeytys siihen asti, kun komissiolle on toimitettu sen hyväksymä tarkistettu rahoitussuunnitelma. Se osa maksusitoumuksesta, jonka automaattisesta vapauttamisesta on kyse, jäädytetään. Jos jäsenvaltio toimittaa komissiolle perustelut, joiden perusteella komissio vähentää jäädytettyä määrää, vielä vapauttamatta olevat määrät vapautetaan ja ne otetaan käyttöön myöhempien maksupyyntöjen maksamiseen. Tiedonannossa täsmennetään myös ylivoimaisen esteen määritelmää ja se, että maksupyynnöt on esitettävä viimeistään 31. päivä joulukuuta.

Komission päätös C(2002)1870 rakennerahastojen määrärahojen automaattisesta vapauttamisesta monista rahastoista rahoitettavien ohjelmien yhteydessä ohjelmakautena 2000-2006.
Päätöksessä määritetään määrärahojen automaattisen vapauttamisen soveltamisehdot n+2-säännön mukaisesti (n = määrärahojen sitomisvuosi) monista rahastoista rahoitettavissa ohjelmissa. Tämäntyyppisissä ohjelmissa ei aina voida välttyä siltä, että eri rahastoista peräisin olevat sitoumukset tehdään eri päivinä, ja tämän seurauksena n+2-säännön soveltamisen ajankohdassa voi joskus olla eroja. Komission päätöksen mukaan automaattisen vapautuksen päivä määritetään viimeisen sitoumuksen päivämäärän perusteella.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, 20. syyskuuta 2002, rakennerahastojen talousarvion toteutumisesta ja erityisesti maksamatta olevista määristä [KOM(2002) 528 lopullinen].

Tukitoimen käynnistymisen ja ensimmäisten maksujen välinen viive on luonnollista, erityisesti infrastruktuurihankkeissa. Tietyssä vaiheessa maksamatta oleviin määriin sisältyvät kaikki toteutuneet sitoumukset, joita ei vielä ole maksettu, mutta jotka normaalisti tulevat maksettaviksi myöhemmin. Kyseisessä tiedonannossa todetaan, että maksumäärärahoja on jäänyt käyttämättä varainhoitovuosien 2000, 2001 ja 2002 talousarvioista. Ohjelmakauden 2000-2006 ohjelmien hitaan käynnistymisen syitä analysoitaessa tuodaan esiin kaksi ilmiötä: ohjelmakauden limittyminen seuraavaan ohjelmakauteen vuosina 2000 ja 2001 sekä määrärahojen yliarviointi jäsenvaltioissa. Lisäksi komissio sitoutuu jatkamaan aloitteitaan menettelyjen yksinkertaistamiseksi n+2-säännön soveltamisen vaikutuksen arvioimiseksi ohjelmien hallinnassa.

TILASTOJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) [EUVL L 154, 21.6.2003].
Asetuksella säädetään yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (castellanodeutschenglishfrançais) (NUTS) perustamisesta, jotta voitaisiin varmistaa vertailukelpoisten alueellisten tilastojen laatiminen ja levittäminen Euroopassa. Kutakin aluetta (tai hallinnollista yksikköä) vastaa erityinen koodi ja nimike. NUTS-luokittelussa on kolme hierarkkista tasoa alueiden luokittelemiseksi väestömäärärajojen perusteella. Näiden rajojen sisälle asettuu alueiden keskikoko:

  • 3 miljoonaa < NUTS 1 < 7 miljoonaa
  • 800 000 < NUTS 2 < 3 miljoonaa
  • 150 000 < NUTS 3 < 800 000

Komission tiedonanto, annettu 8 päivänä lokakuuta 2003, rakenneindikaattorit [KOM(2003) 585 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan komissio on laatinut uuden tilastomenetelmän, joka perustuu 14 rakenneindikaattoriin, joiden avulla Lissabonin strategian täytäntöönpanoa voidaan arvioida kevätraportissa. Internetissä on ilmaiseksi kaikkien saatavilla erityinen tietokanta.
Katso SCADPlus-tiivistelmä rakenneindikaattoreista.

Viimeisin päivitys 19.12.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun