RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Solidaarisuusrahaston avulla laajentunut Euroopan unioni (EU) osoittaa solidaarisuuttaan suurista luonnonkatastrofeista kärsineen jäsenvaltion väestölle nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti. Rahaston vuotuinen talousarvio on yksi miljardi euroa.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta.

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) tehtävänä on rahoittaa suurista luonnonkatastrofeista aiheutuvien tuhojen korjaustöitä. Rahastosta maksetaan taloudellista tukea katastrofeista kärsineille valtioille.

Asetuksessa vahvistetaan solidaarisuusrahaston käyttöä koskevat säännöt ja periaatteet. Siinä määritellään muun muassa edellytykset, joilla rahastolta voidaan hakea tukea, ja menettely, jota tällöin noudatetaan. Asetuksessa säädetään myös rahastosta myönnettävien tukien täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Käyttöedellytykset

Solidaarisuusrahastoa käytetään pääasiassa silloin, kun tapahtuu suuri luonnonmullistus, jolla on vakavia vaikutuksia jäsenvaltion tai Euroopan unioniin (EU) liittymisestä neuvottelevan valtion yhden tai useamman alueen kansalaisten elinolosuhteisiin, luonnonympäristöön tai talouselämään.

Luonnonmullistusta pidetään "suurkatastrofina" silloin, kun se aiheuttaa jonkin valtion alueella tuhoja, joiden arvioitu laajuus on joko enemmän kuin 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintatason mukaan tai yli 0,6 prosenttia kyseisen valtion bruttokansantuotteesta.

Poikkeuksellisissa tilanteissa solidaarisuusrahastoa voidaan käyttää myös niin sanotuissa alueellisissa katastrofeissa, kun tietyllä alueella tapahtuu katastrofi, joka vaikuttaa huomattavan suureen osaan alueen väestöä ja jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinoloihin ja talouden vakauteen. Tällaiset alueet voivat saada tukea rahastosta jopa silloin, kun sovellettava kansallinen vähimmäisraja ei ylity. Tällaisissa erityistapauksissa tuen vuosittainen määrä ei saa ylittää 7,5:tä prosenttia solidaarisuusrahastolle myönnettyjen varojen vuosittaisesta määrästä, joka on 75 miljoonaa euroa. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäisiin ja eristyneisiin alueisiin, kuten syrjäisimpiin alueisiin ja saarialueisiin.

Solidaarisuusrahaston varat voidaan ottaa käyttöön myös silloin, kun suurkatastrofi koettelee tukeen oikeutettua naapurivaltiota, vaikka kyseiseen naapurivaltioon yleensä sovellettava kynnys ei ylity.

Tavoitteet

Rahastosta maksettavan tuen tarkoituksena on täydentää tukea saavan valtion julkisia toimia. Tukikelpoiset hätätoimet on periaatteessa tarkoitettu korvaamaan vahinkoja, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia. Tällaisia hätätoimia ovat

  • infrastruktuureiden ja palvelujen toiminnan välitön uudelleenkäynnistäminen energia-, juomavesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla
  • väestön välittömästi tarvitsemista tilapäisistä majoitusjärjestelyistä ja pelastuspalveluista huolehtiminen
  • varojärjestelmän infrastruktuureiden turvallisuuden välitön varmistaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet
  • tuhoja kärsineiden alueiden, luontoalueet mukaan lukien, välitön puhdistaminen.

Tuen hakumenettely

Katastrofista kärsineen valtion on viimeistään kymmenen viikon kuluessa katastrofiin liittyneen ensimmäisen vahingon aiheutumispäivästä esitettävä komissiolle rahaston tukea koskeva hakemus. Siinä on annettava mahdollisimman paljon tietoja aiheutuneista tuhoista ja niiden vaikutuksesta väestöön ja talouteen. Hakijan on laadittava arvio tarvittavien toimien kustannuksista ja osoitettava muut mahdolliset kansalliset, EU:n ja/tai kansainväliset rahoituslähteet.

Näiden vahinkoa kärsineen valtion toimittamien tietojen perusteella komissio arvioi, voiko se ehdottaa rahaston varojen käyttöön ottamista budjettivallan käyttäjille (Euroopan parlamentille ja neuvostolle), joka antaa luvan määrärahoihin tapauskohtaisesti. Kun varat saadaan käyttöön EU:n talousarviossa, komissio tekee tuen täytäntöönpanosta sopimuksen edunsaajavaltion kanssa. myöntää tuen ja maksaa sen välittömästi kertasuorituksena.

Jos lopullinen vahinkoarvio jää selvästi alle ensimmäisten arvioiden, joihin valtiot perustivat tukihakemuksensa, komissio pyytää vastaavan määrän palauttamista.

Myönnettyjen tukien täytäntöönpano

Edunsaajavaltion on huolehdittava tuen täytäntöönpanosta ja tarvittaessa sen yhteensovittamisesta muiden EU:n rahoitusvälineiden kanssa täydentävyyden varmistamiseksi. Solidaarisuusrahastosta rahoitettavat toimet eivät sen sijaan voi saada samanaikaisesti tukea rakennerahastoista.

Tuki on käytettävä yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut tuen. Edunsaajavaltion on palautettava mahdollisesti käyttämättä jäänyt osuus. Edunsaajavaltion on toimitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän määräajan päättymisestä kertomus tuen käyttämisestä. Siihen on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot aiheutuneista menoista, joihin oli myönnetty tukea solidaarisuusrahastosta, sekä kaikista muista kyseisten toimien rahoituslähteistä, mukaan lukien vakuutuskorvaukset ja kolmansilta osapuolilta saadut vahingonkorvaukset.

Kunkin vuoden lokakuun 1. päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien solidaarisuusrahastovarojen määrästä, jotta voitaisiin kattaa loppuvuotenakin syntyvät tarpeet. Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa jäljellä olevat varat eivät riitä, komissio voi päättää osan rahoittamisesta seuraavan vuoden rahastovaroista.

Loppusäännökset

Komissio esittää ennen kunkin vuoden heinäkuun 1. päivää kertomuksen solidaarisuusrahaston toiminnasta.

Taustaa

EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin Keski-Eurooppassa kesällä 2002 tapahtuneiden tulvatuhojen jälkeen. Rahaston tuella on sittemmin korvattu tulvien, metsäpalojen, maanjäristysten, hirmumyrskyjen, kuivuuden ja muiden luonnonkatastrofien aiheuttamia tuhoja.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 2012/2002

15.11.2002

-

EUVL L 311, 14.11.2002

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus 23 päivältä maaliskuuta 2011: ”Euroopan unionin solidaarisuusrahasto – vuosikertomus 2009” [KOM(2011) 136 – EUVL C 140, 11.5.2011].
L’Aquilan maanjäristys Italiassa Abruzzon alueella oli suurin katastrofi sitten rahaston perustamisen. Tuen määrä kohosi yli puoleen miljardiin euroon, ja se oli näin ollen rahaston historian toistaiseksi suurin tuki. Tuki maksettiin komission mielestä riittävän nopeasti, vain vähän yli viisi kuukautta sen jälkeen, kun hakemus oli jätetty.
Vuonna 2009 korostuivat myös ongelmat, jotka liittyvät solidaarisuusrahaston varojen maksamiseen hitaasti kehittyvässä katastrofissa, kuten kuivuudessa. Komissio suositteleekin, että tällaisia katastrofeja varten otettaisiin käyttöön erityisjärjestelyt.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta [EUVL C 139, 14.6.2006].

Viimeisin päivitys 10.06.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun