RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Tavoite 1

Arkisto

Euroopan unionin aluepolitiikan päätavoitteena on taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Politiikka perustuu taloudelliseen solidaarisuuteen, jonka perusteella yli 35 % unionin budjetista (213 miljardia euroa kaudella 2000-2006) siirretään epäsuotuisimmassa asemassa oleville alueille. Näin autetaan kehityksessä jälkeen jääneitä unionin alueita, rakennemuutosalueita sekä erityisistä maantieteellisistä, taloudellisista tai sosiaalisista haitoista kärsiviä alueita ratkaisemaan ongelmiaan ja saamaan kaiken mahdollisen hyödyn yhtenäismarkkinoista.

Euroopan unionin aluepoliittisen tuen muoto riippuu alueiden kehitystasosta ja ongelmatyypeistä. Kauden 2000-2006 rakennerahastoasetuksissa säädetään kolmesta ensisijaisesta tavoitteesta:

  • Tavoite 1: kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämisen ja rakenteellisen sopeuttamisen edistäminen.
  • Tavoite 2: rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudistaminen.
  • Tavoite 3: koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamisen ja nykyaikaistamisen tukeminen muualla kuin tavoite 1 -alueilla.

Tässä esittelyssä käsitellään ainoastaan tavoitetta 1, ja muista tavoitteista laaditaan erilliset esitteet.

MAANTIETEELLINEN JAKO

Tavoite 1 on "alueellistettu" niin, että se on rajoitettu koskemaan vain Eurostatin laatiman tilastollisen alueyksiköiden nimikkeistön (castellanodeutschenglishfrançais) (NUTS) II-tason alueita. Näistä alueista tavoite 1 voi koskea niitä, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on alle 75 % yhteisön keskiarvosta.

Tavoite 1 koskee myös seuraavia erityisalueita:

  • Seitsemää ns. syrjäisintä aluetta, joiden asema unionissa on ainutlaatuinen paitsi siksi, että ne sijaitsevat kaukana Euroopan mantereesta myös siksi, että niiden väestöpoliittinen ja taloudellinen painoarvo on vähäinen. Näitä alueita ovat Kanariansaaret, Guadeloupe, Martinique, Réunion, Guyana, Azorit ja Madeira.
  • Kaudella 1994-1999 tavoite 6 -alueisiin kuuluneet Suomen ja Ruotsin alueet, joille on tyypillistä erittäin harva asutus. Kyseessä ovat Ruotsissa osat pohjoista Keski-Ruotsia, Keski-Norlantia ja Ylä-Norlantia ja Suomessa osat Pohjois-Suomea ja Väli-Suomea sekä Itä-Suomi kokonaisuudessaan.
  • Pohjois-Irlanti saa yhteisön erityistukea väestöryhmien välisen sovun edistämiseksi ja vakaudesta ja rauhasta nauttivan yhteiskunnan luomiseksi. Kauden 1994-1999 yhteisöaloitteesta syntynyt Peace II -toimenpideohjelma (2000-2004) kuuluu tavoitteeseen 1, ja sille on myönnetty rahoitustukea 500 miljoonaa euroa.

Kaudella 2000-2006 tavoite 1 -alueita on noin 60, ja ne sijaitsevat 13 jäsenvaltiossa. Tavoite 1 -tukea kaudella 1994-1999 saaneet mutta kaudella 2000-2006 tuen ulkopuolelle jääneet alueet saavat siirtymäkauden tukea. Komission 1. heinäkuuta 1999 tekemässä päätöksessä 1999/502/EY (EYVL L 194, 27.7.1999) vahvistetaan näiden alueiden luettelo, joka on voimassa seitsemän vuotta 1. päivästä tammikuuta 2000:

JäsenvaltioTavoite 1 -alueet tai siirtymäkauden tukea saavat alueet
SaksaBrandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Thüringen
Siirtymäalue: Ostberlin
ItävaltaBurgenland
BelgiaSiirtymäalue: Hainaut
EspanjaGalicia, Principado de Asturias, Castilla y León, Castilla-La Mancha, Extremadura, Comunidad Valenciana, Andalucía, Región de Murcia, Ceuta y Melilla, Canarias
Siirtymäalue: Cantabria
SuomiItä-Suomi, Väli-Suomi (osittain), Pohjois-Suomi (osittain)
RanskaGuadeloupe, Martinique, Guyane, Réunion
Siirtymäalue: Korsika ja Valenciennes, Douai ja Avesnes
KreikkaAnatoliki Makedonia, Thraki, Kentriki Makedonia, Dytiki Makedonia, Thessalia, Ipeiros, Ionia Nisia, Dytiki Ellada, Sterea Ellada, Peloponnisos, Attiki, Voreio Aigaio, Notio Aigaio, Kriti (eli koko maa)
IrlantiBorder Midlands and Western
Siirtymäalue: Southern, Eastern
ItaliaCampania, Puglia, Basilicata, Calabria, Sicilia, Sardegna
Siirtymäalue: Molise
AlankomaatSiirtymäalue: Flevoland
PortugaliNorte, Centro, Alentejo, Algarve, Açores, Madeira
Siirtymäalue: Lisboa e Vale do Tejo
Yhdistynyt kuningaskuntaSouth Yorkshire, West Wales & The Valleys, Cornwall & Isles of Scilly, Merseyside
Siirtymäalue: Northern Ireland, Highlands and Islands
RuotsiPohjoinen Keski-Ruotsi (osittain), Keski-Norlanti (osittain), Ylä-Norlanti (osittain)

OHJELMA-ASIAKIRJAT

Ohjelmatyö on oleellinen osa unionin aluepolitiikan täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot esittävät ensin kehityssuunnitelmansa. Suunnitelmissa kuvataan tarkkaan maan taloudellinen ja sosiaalinen tilanne alueittain sekä asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen sopivin strategia ja esitetään ohjeellisesti rakennerahastojen tuen käyttö ja muodot.

Jäsenvaltiot esittävät unionin toimeenpanevalle elimelle ohjelma-asiakirjoja, jotka noudattavat komission yleisiä suuntaviivoja. Tavoitteen 1 osalta ohjelma-asiakirjat voivat olla seuraavanlaisia:

  • Yhteisön tukikehys (YTK), joka on jaettu yleensä toimenpideohjelmiin. Yhteisön tukikehyksiä ja toimenpideohjelmia suositaan tavoite 1 -ohjelmatyössä. Niissä kuvataan maan tai alueen sosioekonominen tilanne, esitetään ensisijaisia kehitystarpeita ja asetetaan tavoitteet. Niihin sisältyvät myös varainhoitoa, seurantaa, arviointia ja valvontaa koskevat järjestelmät. Toimenpideohjelmassa esitetään yksityiskohdat yhteisön tukikehysten erilaisista ensisijaisista tavoitteista alueittain tai toimintalinjoittain, joita voivat olla esim. liikenne, koulutus tai yritystuki.
    Saksa, Espanja, Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) ovat laatineet tavoitteesta 1 yhteisön tukikehykset ja toimenpideohjelmat.Yhteisön tukikehyksiin ja tavoite 1 -alueiden tai siirtymäalueiden toimenpideohjelmiin voi tutustua aluepolitiikan pääosaston Inforegio-sivustossa (DE) (EN) (FR).
  • Yhtenäiset ohjelma-asiakirjat (YOA) Yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja käytetään tavoitteen 1 ohjelmatyössä silloin, kun ohjelmien määrärahat ovat enintään miljardi euroa. YOA muodostuu yhdestä asiakirjasta, johon kootaan yhteisön tukikehyksessä ja toimenpideohjelmissa esitettävät tiedot: ohjelman toimintalinjat, yksityiskohtaiset tiedot suunnitelluista toimenpiteistä ja ohjeellinen rahoitussuunnitelma.
    Itävalta, Belgia, Suomi, Ranska, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi ovat valinneet yhtenäiset ohjelma-asiakirjat.Tavoite 1 -alueiden tai siirtymäalueiden yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin voi tutustua aluepolitiikan pääosaston Inforegio-sivustossa (DE) (EN) (FR).

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

Rahavarat

Kaudella 2000-2006 unionin rakennepoliittisiin tukitoimiin on varattu 213 miljardia euroa. Tästä summasta 195 miljardia euroa on tarkoitettu rakennerahastoihin. Koska tukitoimet on tarpeen keskittää suurimmissa vaikeuksissa oleville alueille, tavoite 1 saa eniten määrärahoja, sillä siihen käytetään rakennerahastovaroista noin 70 % eli 137 miljardia euroa seitsemässä vuodessa.

Kaikki rakennerahastot (EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto ja KOR) osallistuvat tavoitteen 1 rahoitukseen.

Rakennerahastojen tavoite 1 -toimiin ja siirtymäkauden tukeen varattujen maksusitoumusmäärärahojen jaosta jäsenvaltioittain tehtiin komission päätös 1999/501/EY [EYVL L 194, 27.7.1999]. Jako on seuraavanlainen:

JäsenvaltioTavoite 1
(milj. euroa)
Siirtymäkauden tuki
(milj. euroa)
Saksa19 229729
Itävalta2610
Belgia0625
Espanja37 744352
Suomi9130
Ranska3 254551
Kreikka20 9610
Irlanti1 3151 773
Italia21 935187
Alankomaat0123
Portugali16 1242905
Yhdistynyt kuningaskunta5 0851 166
Ruotsi7220

Rahastojen tukiosuus

Rakennerahastojen rahoitusosuuksiin tavoitteessa 1 sovelletaan pääsääntöisesti seuraavia enimmäismääriä: enintään 75 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja, pääsääntöisesti, vähintään 50 % tukikelpoisista julkisista menoista. Enimmäismäärä voi koheesiorahaston tukea saavien maiden (Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali) alueilla olla jopa 80 %. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1447/2001 [EYVL L 198, 21.7.2001] enimmäismäärää nostetaan vielä niin, että se on 85 % kaikilla syrjäisimmillä alueilla sekä Egeanmeren pienillä saarilla Kreikassa.

Yrityksiin kohdistuvien investointien osalta rahastojen tuen on noudatettava valtiontuelle vahvistettuja tukitasojen ylärajoja ja tuen kasautumisen enimmäismääriä.

Jos tukitoimeen liittyy tuloja tuottavien investointien rahoitusta (esim. maksulliset sillat ja moottoritiet), rahastojen rahoituksesta päätetään tavanomaisesti odotettavissa olevien tulojen merkittävyyden perusteella. Rahastojen rahoitustuen enimmäismäärät ovat tavoitteessa 1 seuraavat:

  • Merkittäviä tuloja tuottavissa infrastruktuuri-investoinneissa tuki voi olla enintään 40 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, joita voidaan korottaa 10 %:lla koheesiorahastomaissa. Suorien tukien lisäksi määrää voidaan muunlaisella rahoituksella lisätä enintään 10 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
  • Yrityksiin tehtävissä investoinneissa tuki saa olla enintään 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, 50 % syrjäisimmillä alueilla ja Egeanmeren pienillä saarilla. Pk-yrityksiin tehtävissä investoinneissa näitä määriä voidaan lisätä epäsuorilla rahoitusmuodoilla enintään 10 %:lla tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Tavoitteen 1 ohjelmatyön tulokset kaudella 2000-2006

Rakennerahastojen tavoitetta 1 kaudella 2000-2006 koskevan ohjelmatyön tulokset julkaistiin tiedonannossa KOM(2001) 378 lopullinen [ei julkaistu EYVL:ssä]. Niiden perusteella voidaan ottaa esiin seuraavat seikat:

  • Toisessa taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevässä kertomuksessa korostetaan, että kehityserot muuhun unioniin nähden ovat edelleen merkittäviä edellisellä kaudella saavutetusta edistyksestä huolimatta. Talouskehitystä voidaan kuroa kiinni tukitoimien avulla.
  • Komission heinäkuussa 1999 hyväksymät ohjeelliset strategiset suuntaviivat muodostivat hyödyllisen perustan suunnitelmista ja ohjelmista jäsenvaltioiden kanssa käytäville neuvotteluille. Tukitoimet on selvästi pyritty keskittämään neljään ensisijaiseen alaan: infrastruktuuri, tutkimus ja innovaatio, tietoyhteiskunta sekä henkilöresurssien hyödyntäminen.
  • Tukitoimien tehokkuus on tiiviisti yhteydessä ohjelmien täytäntöönpano- ja hallintoedellytysten noudattamiseen. Jäsenvaltiot ovat kumppanuudessa komission kanssa saavuttaneet huomattavaa edistystä tiukempien seuranta-, valvonta- ja arviointijärjestelmien käyttöönotossa.
  • Ongelmia ovat aiheuttaneet: 1) viiden kuukauden määräaikaa ohjelma-asiakirjoja koskeville neuvotteluille pidetään liian lyhyenä (keskimääräiseksi hyväksymisajaksi arvioitu kahdeksan kuukautta) ja 2) ohjelma-asiakirjan täydennystä pidetään usein erillisenä ohjelmatyön vaiheena kun sen tarkoituksena on vain tarkentaa ohjelman toimintalinjojen sisältöä.

Tavoite 1 -ohjelmien taloudelliset vaikutukset kaudella 2000-2006

Aluepolitiikan pääosasto on tehnyt uuden tutkimuksen (EN ) (pdf) rakennerahastojen taloudellisesta vaikutuksesta suurimmilla tavoite 1 -alueilla (Espanja, Portugali, Irlanti, Kreikka, Italian Mezzogiorno ja Saksan uudet osavaltiot) kaudella 2000-2006. Tarkastelun päätulokset ovat seuraavat:

  • Tavoite 1 -ohjelmilla tulee olemaan huomattava merkitys BKT:hen ja kiinteän pääoman muodostumiseen.
    BKT:n kokonaistaso noussee Portugalissa 3,5 % ja Kreikassa 2,4 % suhteessa siihen, mitä se olisi ollut ilman unionin tukea. Mezzogiornossa nousuksi arvioidaan 1,7 % ja Saksan itäisissä osavaltioissa 1,6 %.
  • Koko kaudella näillä alueilla yhteisön tukea myönnetään lähes 700 000:teen työpaikkaan.
  • Yhteisön tuki nostanee BKT:n vuosikasvua Portugalissa reilulla 0,4 %:lla ja Kreikassa vajaalla 0,4 %:lla.
  • Merkittävä osa varainsiirroista levinnee tuensaaja-alueiden ulkopuolelle (vuotoilmiö) laitteiden, hyödykkeiden ja palvelujen tuontina.
    Jokaisesta tavoitteeseen 1 käytetystä neljästä eurosta kulutettaneen keskimäärin yli euro tuontiin muista jäsenvaltioista (9 % tuonnista peräisin kolmansista maista).
  • Tavoite 1 -ohjelmilla vaikutetaan tutkimuksen kohteena olleiden kuuden kehityksessä jälkeen jääneen alueen uudelleenjärjestelyyn ja talouskehitykseen.
    Teollisuustuotannon arvioidaan lisääntyvän absoluuttisina arvoina mitattuna, maatalouden ja maataloustuotteiden jalostuksen osuuden BKT:sta arvioidaan vähenevän ja palvelualan kasvavan.

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus neuvoston asetukseksi, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, koheesiorahastosta [KOM(2004) 494 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä]

Aluepolitiikan uudistuksen yhteydessä Euroopan komissio esitteli heinäkuussa 2004 rakennerahastoja (EAKR ja ESR) ja koheesiorahastoa koskevan ehdotuspaketin. Yleisistä säännöksistä annetussa perussäädöksessä myönnetään koheesiorahastolle yhteensä 62,99 miljardin euron määrärahat, mikä on 23,86 % entisen tavoitteen 1 korvaavan lähentymistavoitteen 264 miljardin euron määrärahoista. Koheesiorahaston rahoitusosuus voi olle enintään 85 % julkisista menoista.

Viimeisin päivitys 14.07.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun