RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


EQUAL-ALOITE

Arkisto

Equal-aloitteen tavoitteena on edistää valtioiden välistä yhteistyötä ja uusia käytäntöjä kaikenlaisen työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja epätasa-arvoisuuden torjumiseksi sekä helpottaa turvapaikanhakijoiden integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto jäsenvaltioille, hyväksytty 14.4.2000, suuntaviivojen luomiseksi Equal-yhteisöaloitetta varten valtioiden välisestä yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on edistää uusia käytäntöjä kaikenlaisen työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi [K(2000) 853 - EYVL C 127, 5.5.2000].

TIIVISTELMÄ

Jäsenvaltioiden kansantalouksien yhä kiinteämpi keskinäinen riippuvuus oli perusteena työllisyyttä käsittelevän uuden osaston lisäämiselle Amsterdamin sopimukseen (VIII osasto ). Sopimuksessa määrätään unionin työllisyysstrategian ( (DE) (EN) (ES) (FR)) laatimisesta ja vuosittain luotavista suuntaviivoista, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon kansallisissa työllisyyspolitiikoissaan.

Nämä jäsenvaltioiden kansallisissa työllisyyttä koskevissa suunnitelmissa (DE) (EN) (FR) toteutetut suuntaviivat perustuvat seuraaviin neljään pilariin:

  • työllistettävyyteen
  • yrittäjyyteen
  • sopeutumiskykyyn
  • yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

Lisäksi EU laatii parhaillaan integroitua strategiaa erityisesti sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai ikään perustuvan syrjinnän ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjumiseksi. Alalla on otettu käyttöön varsinkin perustamissopimuksen 13 artiklaan (syrjinnän torjuminen) ja 137 artiklaan (yhteiskunnallisen integroitumisen edistäminen) perustuvia politiikkoja ja ohjelmia (castellano deutsch english français). Equal-yhteisöaloite edistää myös tämän strategian tavoitteiden saavuttamista, koska sen toimet kohdennetaan ensisijaisesti työmarkkinoihin.

Tukeutumalla kaudella 1994-1999 toteutetuista Adapt- ja Employment ( (DE) (EN) (ES) (FR))-ohjelmista saatuihin kokemuksiin komissio toivoo myös tämän ohjelman onnistumista. Kaudella 2000-2006 Equal-aloite siis säilyttää asemansa muiden rakennerahastoja koskevassa yleisasetuksessa (EY) N:o 1260/1999 esitellyn neljän uuden yhteisöaloitteen (Interreg III, Leader+, Urban II) rinnalla.

YLEISET PERIAATTEET

Equal-yhteisöaloitteen rahoittavat jäsenvaltiot ja komissio yhdessä. Aloitteelle on seitsemän vuoden aikana myönnetty Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) yhteisön tukea kaikkiaan 3,274 miljardia euroa. Rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen säännöksiä ja erityisesti maantieteellisen tilanteen perusteella määräytyvien tukitoimien luokitteluperusteita sovelletaan myös Equal-aloitteen täytäntöönpanon yhteydessä.

Equal-yhteisöaloite poikkeaa rakennerahastojen tavoitteisiin 1, 2 ja 3 liittyvistä ohjelmista. Se toimii testauskeinona kehitettäessä ja levitettäessä uusia keinoja suunnitella työllisyyspolitiikkaa, jolla voidaan torjua kaikenlaista työmarkkinoilla esiintyvää, niin työnhakijoiden kuin turvapaikanhakijoidenkin kokemaa syrjintää ja eriarvoisuutta. Tehokkaiksi osoittautuneet ratkaisut esitellään poliittisille päättäjille ja hallintoviranomaisille niiden sisällyttämiseksi (valtavirtaistaminen) osaksi tärkeimpiä rakennerahastoista tuettuja toimenpiteitä.

Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle ehdotuksensa yhteisön aloiteohjelmaksi, jossa se esittelee strategiansa ja Equal-aloitteen toteuttamista koskevat säännökset. Yhteisön aloiteohjelman nojalla rahoitettavat toimet ryhmitellään teema-aloihin ja toteutetaan paikallistasolla tai tietyllä elinkeinoalalla luodun kehittämiskumppanuuden (Development Partnerships, DP) avulla. Kansainvälinen yhteistyö, joka tuo Equal-aloitteelle lisäarvoa Euroopan tasolla, edistää kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Myös innovaatiot ovat keskeinen osa yhteisön aloitetta. Ne voivat liittyä prosesseihin (käytössä olevien lähestymistapojen parantaminen, uusien menetelmien ja välineiden kehittäminen), tavoitteisiin (tavoitteet, joiden yhteydessä syntyy uusia tai lupaavia lähestymistapoja ja uusia työllistämiskanavia) tai kontekstiin (hallinnollisten tai poliittisten rakenteiden uudistaminen, innovatiiviset tukijärjestelmät).

Temaattinen lähestymistapa

Jäsenvaltioiden on muotoiltava Equal-strategiansa Euroopan työllisyysstrategian neljän pilarin teemojen (sekä turvapaikanhakijoita koskevan teeman) perusteella. Nämä teemat, joita voidaan tarkistaa työmarkkinatilanteen kehityksen mukaan joka toinen vuosi, ovat seuraavat:

  • Ensimmäinen pilari: Työllistettävyys
    a) Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen myös niiden osalta, joilla on työmarkkinoille pääsemiseen tai niille palaamiseen liittyviä integroitumisvaikeuksia.
    b) Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla.
  • Toinen pilari: Yrittäjyys
    c) Yritysten perustamisen mahdollistaminen antamalla kansalaisten käyttöön välineitä, joita tarvitaan yritysten perustamiseen ja uusien työllistämismahdollisuuksien kartoittamiseen niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
    d) Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvistaminen korostaen työpaikkojen laadun parantamista.
  • Kolmas pilari: Sopeutumiskyky
    e) Tuetaan elinikäistä oppimista ja osallisuutta edistäviä työpaikkakäytäntöjä, joilla kannustetaan syrjinnästä ja eriarvoisuudesta kärsivien henkilöiden palkkaamista ja heidän työllisyytensä ylläpitämistä.
    f) Parannetaan yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskykyä taloudellisiin uudistuksiin sekä edistetään uuden tietotekniikan käyttöä.
  • Neljäs pilari: Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet
    g) Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työmarkkinoilta poistuneiden naisten ja miesten integroiminen uudelleen työmarkkinoille kehittämällä joustavampia ja tehokkaampia työn organisointimuotoja ja tukipalveluja.
    h) Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen.
  • Viides pilari: Turvapaikanhakijoiden sopeutumisen tukeminen (tuen muoto määräytyy turvapaikanhakijan virallisen aseman mukaan, ja eri jäsenvaltiot käsittelevät eri tavoin tätä erittäin monimutkaista kysymystä; turvapaikanhakijoille voidaan tarjota työmarkkinoille pääsyä helpottavia uusia keinoja ja sellaisille hakijoille, joilta turvapaikka on evätty, voidaan antaa koulutusta ennen maastalähtöä).

Jäsenvaltiot määrittelevät painopistealueet kansallisten olosuhteiden perusteella ja valitsevat poikkeuksetta ainakin yhden toiminta-alan kustakin pilarista. Naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen on olennainen osa kaikkia valittuja teema-aloja ja sitä korostetaan neljännessä pilarissa erityistoimilla.

Jäsenvaltioiden on suunniteltava ainakin vähimmäismäärä turvapaikanhakijoita koskevia toimintoja, jotka määritellään suhteessa ongelman laajuuteen kussakin jäsenvaltiossa. Turvapaikanhakijat jaetaan seuraaviin kolmeen ryhmään: 1) hakijat, joiden hakemusta käsitellään parhaillaan asianomaisessa jäsenvaltiossa, 2) hakijat, jotka on hyväksytty humanitaarisen palautus- tai evakuointiohjelman tai väliaikaisen suojajärjestelyn nojalla, 3) hakijat, joille ei ole myönnetty pakolaisstatusta mutta jotka kuuluvat jonkinlaisen muun (täydentävän tai toissijaisen) suojan piiriin, koska he eivät voi palata kotimaahansa henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi. Turvapaikanhakijoiden tilanne Euroopan unionissa on vaikea. Heidän pääsynsä työmarkkinoille on joko kielletty kokonaan tai sallittu ainoastaan tietyin tiukoin edellytyksin. Turvapaikanhakijoita koskevat toimet voivat siten olla joko elinkeinoalakohtaisia kumppanuushankkeita (kansallisissa hankkeissa mukana olevat osapuolet tukevat turvapaikanhakijoiden sopeutumista) tai maantieteellisiä kumppanuuksia (alueella, jossa on paljon turvapaikanhakijoita). Kehittämiskumppanuuksien toimet voidaan toteuttaa turvapaikanhakijoita koskevien toimien yhteydessä, jotka muodostavat Equal-aloitteen yhdeksännen teema-alan.

Kumppanuus

Kumppanuustoiminta liittyy keskeisesti Equal-yhteisöaloitteen täytäntöönpanoon. Kehittämiskumppanuudet ovat lopullisia edunsaajia, ja ne kokoavat yhteen toimijoita, joilla on tietty pätevyys. Näitä ovat kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, paikallisyhteisöt, julkiset työnvälityspalvelut, kansalaisjärjestöt, yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja työmarkkinaosapuolet, jotka laativat yhdessä kutakin edellä mainittua teema-alaa koskevan strategian. Toimijat määrittelevät yhteiset tavoitteet ja päättävät niistä (valtaistamisperiaate, empowerment) ja pyrkivät löytämään innovatiivisia ratkaisuja eriarvoisuuden ja syrjinnän torjuntaan.

Jäsenvaltiot valitsevat kansalliseen tilanteeseen parhaimmin soveltuvan kumppanuustyypin seuraavista kahdesta vaihtoehdosta:

  • Maantieteellinen kumppanuus, joka kokoaa yhteen alan toimijat tietyllä maantieteellisellä alueella.
  • Elikeinoalakohtainen kehittämiskumppanuus kattaa tiettyjä elinkeino- tai tuotannonaloja ja voidaan myös kohdentaa erityisryhmiin.

Koska kehittämiskumppanuuksia tuetaan yksinomaan ESR:stä, muiden rakennerahastojen (EAKR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR) tukeen oikeutetuille toiminnoille voidaan myöntää rahoitusta heti, kun on varmistettu, että ne ovat sopusoinnussa perustamissopimuksen määräysten ja erityisesti valtiontukia koskevien määräysten kanssa.

RAHOITETTAVAT TOIMINNOT

Equal-yhteisöaloitteesta tuetaan kullakin teema-alueella seuraavia neljää toimintoa:

  • Toiminto 1: Kehittämiskumppanuuden ja kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen
    Toiminto 1 kestää enintään kuusi kuukautta ja sen tavoitteena on helpottaa kestävien ja tehokkaiden kehittämiskumppanuuksien luomista tai vakiinnuttamista ja varmistaa kansainvälisen yhteistyön todellinen lisäarvo.
    Toiminto muodostaa Equal-aloitteesta rahoitettavien toimien valinnan päävaiheen. Kehittämiskumppanuuden vireillepanijat esittävät jäsenvaltiolle hakemusasiakirjan, jossa on mainittava teemakohtaisesti ja alueittain/elinkeinoaloittain seuraavat seikat: kehittämiskumppanuudessa mukana olevat kumppanit ja heidän valmiutensa osallistua suunniteltujen hankkeiden hallinnollisen ja taloudellisen vastuun hoitoon, analyysi tarkasteltavasta ongelmasta, tavoitteet, toiminnon 1 työohjelma, toiminnon 2 yhteydessä toteutettavien toimien luonne sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät odotukset.
    Toiminnon 1 lopussa kehittämiskumppanuuden olisi kyettävä esittämään kehittämiskumppanuussopimuksen muodossa oleva yhteinen strategia, jonka olisi katettava vähintään seuraavat seikat: ennakkoarvio nykyisestä syrjäytymisestä ja syrjinnästä kyseessä olevalla teema-alalla ja alueella/elinkeinoalalla, työohjelma ja toteuttamiskelpoinen talousarvio, jokaisen kumppanin roolin täsmentäminen (ohjaaminen, päätöksentekokyky, johtaminen, hallinnointi, rahoitus), mekanismi jatkuvaa arviointia varten (tietojen keruu ja analysointi indikaattoreiden pohjalta), virallinen sitoumus osallistua yhteistyöhön toiminnossa 3, strategia miesten ja naisten tasa-arvon valtavirtaistamista varten.
    Kehittämiskumppanuudet tekevät kansainvälistä yhteistyötä vähintään yhden toisesta jäsenvaltiosta olevan Equal-aloitteeseen osallistuvan kumppanin kanssa. Perustelluissa tapauksissa yhteistyötä voidaan laajentaa muihin samantapaisiin hankkeisiin, joita tuetaan jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa Phare-, TACIS- tai MEDA-ohjelman nojalla.
  • Toiminto 2: Kehittämiskumppanuuksien työohjelmien toteuttaminen
    Jotta toiminnon 2 toteuttamiseen voitaisiin myöntää rahoitusta, jokaisen kehittämiskumppanuuden on esitettävä kehittämiskumppanuussopimus ja kansainvälinen yhteistyösopimus, jotka täyttävät toiminnon 1 osalta esitetyt edellytykset. Näiden asiakirjojen on täytettävä seuraavat edellytykset: avoimuus (tarvittavan yhteisrahoituksen saatavuus, kyky vastata julkisen rahoituksen hallinnoinnista, toimien tulosten julkistaminen), kumppanuuden edustavuus, halukkuus ja kyky osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (oletettu lisäarvo, tulosten levittäminen kansallisten ja eurooppalaisten yhteistyöverkostojen välityksellä).
    Toiminnon 2 työohjelma ja talousarviokausi kattaa aluksi kahdesta kolmeen vuotta, mutta niitä voidaan tarvittaessa pidentää.
  • Toiminto 3: Temaattiset verkostot, hyvien käytänteiden levittäminen ja kansalliseen politiikkaan vaikuttaminen
    Kehittämiskumppanuudet ovat velvollisia osallistumaan tähän toimintoon, joka koskee temaattisia verkostoja, hyvien käytänteiden levittämistä ja työllisyys- ja työmarkkinapolitiikan valtavirtaistamista. Kehittämiskumppanuudet toimivat joko yksin tai ryhmissä erityisasiantuntemuksensa mukaan.
    Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mekanismeja, jotka helpottavat syrjinnän ja ihmisarvoa loukkaavan kohtelun torjunnan valtavirtaistamista sekä horisontaalisella tasolla (samalla tai vastaavalla alalla toimivissa organisaatioissa) että vertikaalisella tasolla (aluepolitiikassa tai kansallisessa politiikassa, työllisyyttä koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat ja rakennerahastot mukaan lukien).
    Näillä mekanismeilla pitäisi pyrkiä kartoittamaan eriarvoisuuteen ja syrjintään johtavia tekijöitä sekä valvomaan ja analysoimaan kehittämiskumppanuuksien todellista tai potentiaalista vaikutusta. Lisäksi kartoitetaan ja arvioidaan hyviin käytäntöihin liittyviä tekijöitä; näitä käytäntöjä levitetään toiminnon 1 päättymisestä lähtien.
  • Toiminto 4: Tekninen apu
    Teknisellä avulla voidaan edistää kansainvälisten yhteistyökumppanien etsintää ja kumppanuuden vakiinnuttamista (toiminto 1), kerätä kokemuksia ja tuloksia ja laatia vuosikertomuksia sekä käsitellä ja levittää niitä (toiminto 2), tukea temaattisia verkostoja ja horisontaalista levittämistoimintaa sekä laatia vaikutusmekanismeja (toiminto 3), edistää yhteistyötä eurooppalaisessa verkottumisessa ja varmistaa, että muut jäsenvaltiot ja komissio saavat tietoonsa kaikki asiaan liittyvät tiedot.
    Teknistä apua saa myös toimintojen valvontaan, tarkastamiseen ja arviointiin jäsenvaltioissa ja unionin tasolla.
    ESR:n tuen osuus voi olla enintään 8 prosenttia kunkin yhteisön aloiteohjelman talousarviosta, ja jäsenvaltiot varmistavat teknisen avun toimintojen suorittamisen soveltamalla avoimella tavalla omia menettelyitään.

LEVITTÄMINEN JA ARVIOINTI EUROOPAN TASOLLA

Jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja komissio pyrkivät yhdessä hyödyntämään niitä potentiaalisia vaikutuksia, joita Equal-aloitteen parhailla käytänteillä voi olla Euroopan työllisyysstrategiaan. Unionin tasolla komissio perustaa arviointijärjestelmän, jonka yhteydessä yhteisön aloitteen vaikutuksia arvioida seuraavien kolmen eri toiminnon avulla:

  • Teemakohtainen arviointi Euroopan unionin tasolla
    Komissio järjestää teemakohtaisia arviointeja kehittämiskumppanuuksien kanssa kutakin Equal-alaa varten. Tulokset julkistetaan ja niillä täydennetään Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä tehtäviä politiikan vertaisarviointeja, joita on suunniteltu perustamissopimuksen 13 artiklan (syrjinnän torjuminen) ja 137 artiklan (yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjuminen) mukaisissa yhteisön ohjelmissa.
    Ehdokasmaat osallistuvat tuloksia koskevaan keskusteluun ja niiden hyödyntämiseen.
  • Kausittainen arviointi siitä, millaista lisäarvoa Equal-aloite on tuonut työllisyyttä koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin
    Komissio luo Equal-aloitteeseen liittyvistä parhaista käytänteistä tietokannan toiminnon 3 yhteydessä toteutettujen toimien ja kehittämiskumppanuuksilta saatujen tietojen perusteella.
    Nämä tiedot on annettava rakennerahastojen tavoitteiden 1, 2 ja 3 seurantakomiteoiden käyttöön.
  • Keskustelufoorumien järjestäminen Euroopan unionin tasolla
    Vuosittain järjestetään keskustelufoorumi unionin kansalaisjärjestöfoorumin kanssa, jotta voidaan keskustella alalla toimivien järjestöjen kanssa ja saada niiltä palautetta. Lisäksi komissio järjestää kokouksia, joissa keskitytään erityisaiheisiin, kuten käytänteiden siirtämiseen ehdokasmaihin.
    Työllisyyskomitea ja ESR:n hallinnon tukikomitea pidetään ajan tasalla Equal-aloitteen täytäntöönpanon etenemisestä.

Equal-aloitteen täytäntöönpanoon liittyviä erityistehtäviä suorittavat ulkopuoliset palveluntarjoajat valitaan tarjouspyyntöjen perusteella, joiden talousarvio ei saa ylittää kahta prosenttia ESR:n kokonaistuesta. Ne saavat yhteisöltä täysrahoituksen tehtävien toteuttamisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.

YHTEISÖN ALOITEOHJELMAT

Rakennerahastoja koskevassa perusasetuksessa määritellyn ohjelmaperiaatteen mukaisesti ja varaamiensa ohjeellisten määrärahojen perusteella jäsenvaltiot jättävät komissiolle Equal-aloitteen täytäntöönpanoa koskevat luonnokset yhteisön aloiteohjelmiksi neljän kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Yhteisön aloiteohjelmaehdotukset esitetään yhtenäisenä ohjelma-asiakirjana, jossa on seuraavat osat: kuvaus työmarkkinoilla nykyisin ilmenevästä syrjinnästä ja eriarvoisuudesta, ennakkoarvio odotettavista vaikutuksista sosioekonomiseen tilanteeseen paikallisella tai elinkeinoalakohtaisella tasolla, painopistealueiden valintaan perustuva kuvaus täytäntöönpanostrategiasta (sekä turvapaikanhakijoita koskevasta erityistoiminnasta) ja tiedottamistoimista, tiivistelmä työllisyystrategian ja työllisyyttä koskevan kansallisen suunnitelman, alueellisten työllisyyssopimusten ja muiden yhteisön ohjelmien keskinäisestä täydentävyydestä, kuvaus sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävistä toimista ja menetelmistä, tiivistelmä edeltävistä Adapt- ja Employment-aloitteista saaduista kokemuksista, kuvaus yhteisön aloiteohjelman toteuttamisen edellyttämistä teknisen tuen järjestelyistä, alustava rahoitussuunnitelma, jossa esitetään Euroopan sosiaalirahastosta todennäköisesti rahoitettava osuus sekä arvioidun julkisen ja yksityisen rahoituksen määrä, selvitys päätöksentekoon osallistuvien kumppaneiden kuulemista koskevista järjestelyistä, selvitys Equal-aloitteen täytäntöönpanon seurantaa, valvontaa ja arviointia koskevista säännöksistä (ehdotuspyynnöt, lopullisten edunsaajien kanssa tehtävät sopimukset, kansalliseen politiikkaan vaikuttaminen eli valtavirtaistaminen, seurantakomitean kokoonpano, tietojenkeruu ja jatkuvan seurannan edellyttämät indikaattorit).

Viiden kuukauden neuvottelujakson jälkeen komissio hyväksyy kunkin aloiteohjelman päätöksellä, jossa vahvistetaan ESR:n rahoituksen myöntäminen. Jokaiseen yhteisön aloiteohjelmaan liitetään ohjelma-asiakirjan täydennys.

Lisätietoja rakennerahastoista on työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston Equal-aloitteen (DE/EN/FR) verkkosivustolla.

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus: neuvoston asetus, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä [KOM(2004) 492 lopullinen].

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, Euroopan aluekehitysrahastosta [KOM(2004) 495 lopullinen].

Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu - Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa - 15. Aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen.

Kyseisen asiakirjan mukaan uusille jäsenvaltioille osoitetaan Equal-aloitteen mukaisia maksusitoumusmäärärahoja 223 miljoonaa euroa 1. toukokuuta 2004 ja 31. joulukuuta 2006 välisenä aikana.

Komission tiedonanto: Ohjeita Equal-yhteisöaloitteen toista hakukierrosta varten [KOM(2003) 840, 30.12.2003].

Komission päätös K(2000) 1221, tehty 12.5.2000, Equal-yhteisöaloitteen mukaisten maksusitoumusmäärärahojen alustavasta jaosta jäsenvaltioittain kaudella 2000-2006.

YHTEISÖN ALOITEOHJELMIEN HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSET:
- päätös K(2001) 31, tehty 8.3.2001 (Tanska)
- päätös K(2001) 33, tehty 8.3.2001 (Ranska)
- päätös K(2001) 34, tehty 9.3.2001 (Kreikka)
- päätös K(2001) 35, tehty 8.3.2001 (Yhdistynyt kuningaskunta)
- päätös K(2001) 36, tehty 22.3.2001 (Espanja)
- päätös K(2001) 37, tehty 9.3.2001 (Ruotsi)
- päätös K(2001) 40, tehty 26.3.2001 (Belgian ranskan- ja saksankieliset alueet)
- päätös K(2001) 41, tehty 16.3.2001 (Suomi)
- päätös K(2001) 42, tehty 22.3.2001 (Luxemburg)
- päätös K(2001) 43, tehty 26.3.2001 (Italia)
- päätös K(2001) 579, tehty 30.3.2001 (Alankomaat)
- päätös K(2001) 580, tehty 29.3.2001 (Portugali)
- päätös K(2001) 581, tehty 30.3.2001 (Belgian flaaminkielinen alue)
- päätös K(2001) 582, tehty 18.4.2001 (Saksa)
- päätös K(2001) 585, tehty 2.5.2001 (Itävalta)
- päätös K(2001) 586, tehty 2.5.2001 (Pohjois-Irlanti)
- päätös K(2001) 588, tehty 22.5.2001 (Irlanti).

Alueiden komitean lausunto [EYVL C 156, 6.6.2000]

Päätös - K(2000) 1382 [ei julkaistu EYVL:ssä]
Komissio teki 24. toukokuuta 2000 päätöksen Euroopan sosiaalirahaston tuen keskittämisestä eräille toisiinsa liittyville toimille. Päätös pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalirahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annetun asetuksen (EY) N:o 1784/99 nojalla (6 artiklan 1 kohdan e alakohdan toimet).

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Työmarkkinoilla esiintyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseen tähtäävien uusien keinojen edistäminen kansainvälisen yhteistyön avulla - Ohjeita Equal-yhteisöaloitteen toista hakukierrosta varten - Hyvien ideoiden vapaa liikkuvuus [KOM(2003) 840 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komissio esittää tiedonannossaan yhteenvedon Equalin alkuvaiheen tuloksista ja tuo esiin lupaavia toimintatapoja, jotka jo tarjoavat uusia keinoja työmarkkinoilla esiintyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseen. Tiedonannossa luodaan puitteet vuonna 2004 alkavalle Equalin toiselle kierrokselle, johon myös kymmenen liittymässä olevaa maata osallistuvat.

Toisella kierroksella sovelletaan samoja periaatteita ja samaa rakennetta kuin ensimmäisellä. Temaattinen lähestymistapa pysyy käytössä myös toisella kierroksella. Naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen on edelleen kiinteä osa kaikkia aihealueita ja myös erityistoimien kohteena.

Komission mukaan tarkoituksena on käynnistää 1. tammikuuta 2005 kansainvälisyysvaihe, jolloin kaikki jäsenvaltioiden valitsemat kehittämiskumppanuudet julkaistaan Equalin yhteisessä tietokannassa. Tuolloin kaikilla osapuolilla on samat mahdollisuudet löytää ulkomaisia kumppaneita.

Komissio esittää lisäksi tiedonannossaan Equalin vaikuttavuuden parantamiseen tähtääviä suosituksia, joissa ehdotetaan esimerkiksi hallinnon yksinkertaistamista.

Viimeisin päivitys 01.08.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun