RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskeva eurooppalainen aloite

Hermoston rappeutumissairauksien lisääntyminen on yksi Euroopan väestön ikääntymisen seurauksista. Nämä sairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle suuret kustannukset, joita voidaan hillitä yhteisellä eurooppalaisella aloitteella.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009, Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta [KOM(2009) 380 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tämän tiedonannon tavoitteena on luoda perusta Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevalle eurooppalaiselle aloitteelle.

Määritelmät

Dementialla tarkoitetaan hermoston rappeutumissairauksia, joissa henkinen suorituskyky eli muisti, ajattelukyky ja arviointikyky heikentyvät ja jopa persoonallisuus voi rappeutua.

Yleisimmät dementiatyypit ovat

  • Alzheimerin tauti (50–70 prosenttia tapauksista)
  • peräkkäisten aivohalvausten aiheuttama dementia (30 prosenttia tapauksista)
  • frontotemporaalidementia
  • Pickin tauti
  • Binswangerin tauti
  • lewynkappaledementia.

Esteet

Dementian vastaisen eurooppalaisen aloitteen täytäntöönpanoa hankaloittavat seuraavat seikat:

  • sairautta ei ehkäistä eikä havaita riittävän varhain
  • epidemiologisia tietoja ei ole riittävästi, mikä rajoittaa sairauden mekanismien ymmärtämistä
  • jäsenvaltiot eivät jaa hyviä käytänteitä keskenään
  • väestöllä on sairaudesta negatiivinen mielikuva ja se vaikuttaa väestöön kielteisesti.

Ensimmäinen tavoite: sairauden ehkäisy ja varhainen toteaminen

Sairauden kehittymistä voidaan hidastaa ennaltaehkäisyllä tai varhaisella diagnosoinnilla. Riskitekijät kuitenkin vaihtelevat eri dementiatyypeissä. Verisuoniperäinen dementia on esimerkiksi helpompi havaita kuin Alzheimerin tauti, sillä verisuoniperäisen dementian riskitekijät tunnetaan jo hyvin. Ne ovat

  • korkea verenpaine
  • korkea kolesterolitaso
  • tupakointi.

Jäsenvaltioilla on jo tiedossaan väyliä, joiden avulla voidaan kehittää sairauden tehokas ehkäisymenetelmä. Niitä ovat erityisesti

  • sekä fyysisen että henkisen toiminnan edistäminen ja stimulointi koko eliniän ajan
  • edellä mainittujen verisuoniin liittyvien riskitekijöiden torjunta.

Tämän ehkäisyä ja varhaista diagnosointia koskevan tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava seuraavat toimet:

  • sydämen ja verisuonten terveyden sekä liikunnan edistäminen
  • suositusten laatiminen kansalaisten valistamiseksi
  • joustavan eläkepolitiikan harjoittaminen, jotta ikääntyneet voivat pysyä aktiivisina.

Toinen tavoite: epidemiologisten tietojen parantaminen

Euroopan komissio aikoo kerätä tietoja näiden sairauksien vaikutuksista osallistumalla ”European Collaboration on Dementia” (EuroCoDe) -hankkeeseen. Lisäksi terveysohjelman puitteissa voidaan pyrkiä laatimaan varhaisen diagnosoinnin uusia kriteerejä. Myös seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (PO7) voi tarjota tehokkaat puitteet Alzheimerin tautia ja muita dementian muotoja koskevalle tutkimukselle.

Johdonmukaisten politiikkojen suunnittelemiseksi on niin ikään yhdenmukaistettava sekä Euroopan että jäsenvaltioiden nykyiset tutkimuspuitteet. Tätä varten on

  • hankittava Euroopan terveystarkastuskyselyllä uutta, koko Euroopan kattavaa tietoa varhaisten kognitiivisten vajavuuksien esiintyvyydestä
  • käynnistettävä kokeilualoitteena yhteinen ohjelmasuunnittelu hermoston rappeutumissairauksien torjuntakeinoista.

Kolmas tavoite: hyvien käytänteiden jakaminen

Hyviä käytäntöjä voidaan jakaa sosiaalista suojelua, sosiaalista osallisuutta ja pitkäaikaishoitoa koskevan avoimen koordinointimenetelmän avulla. Lisäksi komissio voi tarjota tietoa siitä, miten meneillään olevat yhteisön ohjelmat voivat auttaa rahoittamaan hyvien käytänteiden jakamista.

Avoimen koordinointimenetelmän avulla voidaan määritellä laatukehyksiä dementiapotilaiden sairaanhoito- ja hoivapalveluja varten.

EU:n vammaistoimintasuunnitelmaan (2003–2010) sisältyviä mahdollisuuksia voidaan käyttää potilasjärjestöjen tukemiseksi.

Neljäs tavoite: potilaiden oikeuksien kunnioittaminen

Komissio aikoo perustaa eurooppalaisen verkoston käsittelemään dementiasta kärsivien henkilöiden oikeuksien ja ihmisarvon suojelua. Verkoston tehtävänä on käsitellä potilaiden ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Taustaa

Vuonna 2006 dementiasta kärsi 7,3 miljoonaa 30–99-vuotiasta eurooppalaista. Julkaisun ”Dementia in Europe Yearbook (2008) (EN )” mukaan dementioiden välittömät kustannukset ja epävirallisen hoidon kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 130 miljardia euroa. Euroopan laajuinen koordinoitu toiminta voisi auttaa pienentämään näitä lukuja ja torjumaan tätä merkittävää terveysongelmaa.

Viimeisin päivitys 05.12.2009

Katso myös

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun