RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Vihreä kirja mielenterveydestä

Arkisto

Komissio avaa tällä vihreällä kirjalla laajan keskustelun mielenterveysasioista. Aloitteen tarkoituksena on käynnistää julkinen kuuleminen keinoista, joiden avulla parannetaan mielenterveysongelmien hoitoa ja edistetään henkistä hyvinvointia Euroopan unionissa.

ASIAKIRJA

Komission vihreä kirja, päivätty 14. lokakuuta 2005, "Väestön mielenterveyden parantaminen. Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia" [KOM(2005) 484 lopullinen - Ei julkaistu virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Nykytilanne

Mielenterveyshäiriöt ovat kasvava ongelma Euroopan unionille (EU), ja niiden arvioidaan koskettavan ainakin joka neljättä eurooppalaista aikuista. Mielenterveyshäiriöt ovat syynä suurimpaan osaan 58 000 vuosittaisesta itsemurhasta, joissa kuolee enemmän ihmisiä kuin tieliikenneonnettomuuksissa.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä psyykkisen pahoinvoinnin * muotoja. Eräiden tutkimusten mukaan masennuksesta uhkaa tulla vuoteen 2020 mennessä yleisin kuolinsyy kaikissa kehittyneissä maissa.

Mieleltään sairaiden leimaamista esiintyy edelleen. Mieleltään sairaat ja psyykkisesti vajaakuntoiset joutuvat kohtaamaan pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka lisäävät henkilökohtaista kärsimystä ja pahentavat sosiaalista syrjäytymistä.

Psyykkinen pahoinvointi maksaa taloudellisessa mielessä EU:lle summan, joka vastaa 3-4 prosenttia BKT:stä, tuottavuuden menetyksinä ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä sosiaali-, koulutus- ja oikeustoimea rasittavina lisäkuluina.

Jäsenvaltioiden välillä on havaittu erittäin huomattavia eroja mielenterveydessä *. Kreikassa tehdään 3,6 itsemurhaa 100 000 asukasta kohti ja Liettuassa 44, mikä on maailman korkein luku. Tahdosta riippumaton hoito psykiatrisessa laitoksessa on taas Suomessa 40 kertaa yleisempää kuin Portugalissa.

Yhteisön mielenterveysstrategian edut

Yhteisön tason mielenterveysstrategian kehittäminen toisi seuraavaa lisäarvoa:

  • luodaan foorumi jäsenvaltioiden tietojenvaihdolle ja yhteistyölle
  • vaikutetaan eri aloilla toteutetun toiminnan yhtenäisyyden kasvuun
  • järjestetään tilaa niiden sidosryhmien yhdistymiselle, jotka ottavat osaa ratkaisujen kehittämiseen.

Komissio ehdottaa, että mahdollinen yhteisön strategia kohdistetaan seuraaviin asioihin:

  • koko väestön mielenterveyden edistäminen
  • psyykkisen pahoinvoinnin ongelmaan puuttuminen sitä ehkäisemällä
  • mielenterveysongelmaisten ja psyykkisesti vajaakuntoisten elämänlaadun parantaminen edistämällä sosiaalista osallisuutta ja suojelemalla heidän oikeuksiaan ja ihmisarvoaan
  • EU:n tiedotus-, tutkimus- ja tietämysjärjestelmän kehittäminen.

Ennakoidut kolme toiminta-aluetta

Vihreässä kirjassa ehdotetaan kolmea keskeistä toiminta-aluetta EU:n tasolla.

1. Käynnistetään mielenterveyttä koskeva vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa.

Yksi tavoitelluista päämääristä on painopisteiden määritteleminen mielenterveyden toimintasuunnitelmaa varten. Vuoropuhelussa olisi myös otettava kantaa neuvoston kahden suositusehdotuksen etuihin. Ensimmäinen koskee toimea mielenterveyden hyväksi ja toinen depressiivisen ja itsemurhahakuisen käyttäytymisen vähentämistä.

2. Perustetaan EU:n mielenterveysfoorumi.

Foorumi keräisi yhteen suuren joukon sidosryhmiä, jotka osallistuvat toimenpidesuositusten muotoilemiseen ja tutkivat keinoja edistää mielenterveysongelmaisten ja psyykkisesti vajaakuntoisten sosiaalista osallistumista.

3. Lisätään mielenterveyttä koskevia tiedotuskeinoja EU:n tasolla etenkin kehittämällä indikaattorijärjestelmä, jossa yhdistyvät mielenterveyttä, sen määrittäjiä ja seurauksia koskevat tiedot.

Seuraavat vaiheet

Asiasta kiinnostuneita kansalaisia, osapuolia ja organisaatioita kehotetaan antamaan kommenttinsa tästä vihreästä kirjasta. Osallistuminen vaikuttaa mahdollisen yhteisön mielenterveysstrategian ja toimintasuunnitelman laatimiseen.

Komissio esittelee vuoden 2006 lopulla analyysinsä saaduista vastauksista ja tarvittaessa ehdotuksensa EU:n strategiaksi mielenterveyden alla.

Tausta

Vihreä kirja on komission seurantatoimi Helsingissä tammikuussa 2005 pidetylle Maailman terveysjärjestön (WHO) eurooppalaiselle ministeritason mielenterveyskonferenssille. Konferenssi johti vahvoihin poliittisiin sitoumuksiin ja kattavaan toimintasuunnitelmaan tällä alalla. Konferenssi kehotti Euroopan komissiota osallistumaan suunnitelman toteuttamiseen. Tämä vihreä kirja on ensimmäinen vastaus kehotukseen.

Säädöksen keskeiset termit

  • Mielenterveys: WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvointitilana, jossa henkilö voi toteuttaa itseään, selviytyä elämän normaaleista paineista, suorittaa tuottavaa ja palkitsevaa työtä ja osallistua yhteisönsä elämään.
  • Psyykkinen pahoinvointi: se pitää sisällään mielenterveyshäiriöt ja henkisen stressin, stressiin liittyvät toimintahäiriöt, dementiaoireet ja diagnoosia edellyttävät mielisairaudet, kuten skitsofrenian tai depression.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätelmät, annettu 3. kesäkuuta 2005, yhteisön mielenterveystoiminnasta [Ei julkaistu virallisessa lehdessä].

Näissä päätelmissä (castellanodeutschenglishfrançais) neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan toimia, joiden avulla annetaan tietoa mielenterveydestä ja korostetaan sen tärkeyttä sekä ehkäistään mielenterveyshäiriöitä.

Työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavan neuvoston 2.-3. kesäkuuta 2003 pidetyn kokouksen päätelmät "mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen ja syrjinnän torjumisesta".

Näissä päätelmissä neuvosto palautti mieliin mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen ja syrjinnän (castellanodeutschenglishfrançais) aiheuttaman vahingollisen vaikutuksen. Neuvosto peräänkuuluttaakin konkreettisia toimia, joiden avulla parannetaan sosiaalista osallisuutta ja torjutaan syrjintä- ja leimautumisilmiöitä.

Neuvoston päätelmät, annettu 15. marraskuuta 2001, stressiin ja masennukseen liittyvien ongelmien ehkäisemisestä [EYVL C 6, 9.1.2002].

Näissä päätelmissä neuvosto kehottaa toteuttamaan toimia stressiin ja masennukseen liittyvien ongelmien (castellanodeutschenglishfrançais) ehkäisemiseksi sekä mielenterveyden edistämiseksi.

Neuvoston päätöslauselma, annettu 18. marraskuuta 1999, mielenterveyden edistämisestä [EYVL C 86, 24.3.2000].

Viimeisin päivitys 04.01.2006
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun