RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Hajautettu yhteistyö

Arkisto

Euroopan unioni tukee köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa vahvistamalla hajautetun yhteistyön hallintoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Hajautetussa yhteistyössä keskitytään kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vuoropuheluvalmiuksien vahvistamiseen demokratiakehityksen edistämiseksi. Asetus kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä korvaa nämä säädökset 1. tammikuuta 2007 alkaen.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 1659/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998, hajautetusta yhteistyöstä [Muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Uudella asetuksella (EY) N:o 625/2004 muutetaan hajautetusta yhteistyöstä annettua perusasetusta (EY) N:o 1659/98 ja jatketaan sen voimassaoloa 31. päivään joulukuuta 2006 asti. Uudessa asetuksessa muutetaan ja tarkennetaan perusasetusta jonkin verran. Siinä täsmennetään erityisesti, että hajautettuun yhteistyöhön osallistuu toimijoita paitsi kehitysmaista myös Euroopan yhteisöstä ja lisätään kumppaneiden luetteloon muunlaisia organisaatioita. Sillä pyritään myös edistämään kansalaisyhteiskuntien vuoropuheluvalmiuksia, jotta ne voivat osallistua täysipainoisesti demokratiakehitykseen.

Tuettavat aloitteet ja toimet


2. Yhteisö tukee hajautetun yhteistyön puitteissa toteutettavia toimia ja aloitteita, joissa keskitytään köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen etenkin hankalissa kumppanuustilanteissa ja joiden tarkoituksena on edistää erityisesti:

  • kehitysmaiden väestöjen tarpeita vastaavaa ja niiden tekemien aloitteiden mukaista osallistuvampaa kehitystä
  • kansalaisyhteiskuntien monipuolistumista ja voimistumista sekä kansanvallan kehittymistä näissä maissa.

Näin ollen komission on ehdotettujen hankkeiden ja ohjelmien arvioinnissa otettava huomioon seuraavat tekijät:

  • toimien soveltuvuus, tehokkuus ja elinkelpoisuus
  • kulttuurisidonnaiset, sosiaaliset, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät sekä ympäristönäkökohdat
  • hankkeille asetettujen tavoitteiden toteuttamisen edellyttämä institutionaalinen kehitys
  • samankaltaisista toimista saadut kokemukset
  • erityistarpeet maissa, joissa virallisella yhteistyöllä ei pystytä vaikuttamaan merkittävästi köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen.

Painopistealueet

Ensisijaisesti toteutettavat toimet koskevat seuraavia aloja:

  • henkilöresurssien ja teknisten voimavarojen kehittäminen, sosiaali- ja talousalan kehittäminen paikallisesti kehitysmaiden maaseudulla tai kaupungeissa
  • hajautetun yhteistyön toimijoihin kohdistuva tiedotus ja heidän aktivoimisensa sekä toimiminen kansainvälisissä yhteyksissä demokratiakehitystä tukevan vuoropuhelun edistämiseksi
  • hallintoelinjärjestelmän vahvistamisen ja näiden toimijoiden toimintakyvyn tukeminen
  • henkilö- ja teknisten resurssien kehittäminen, paikalliskehitys, maaseutu- tai kaupunkikehitys kehitysmaissa sosiaali- ja talouselämän aloilla
  • kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja erityisesti sosiaalisten oikeuksien ja demokratisoinnin hyväksi toimivien järjestöjen ja yhteiskunnallisten liikkeiden verkostojen vahvistaminen
  • toimiin liittyviä menettelyjä koskeva tuki ja seuranta.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyöhön pyritään saamaan mukaan myös muita yhteistyökumppaneita kuin perinteiset valtioista riippumattomat järjestöt. Yhteistyökumppaneita, jotka voivat toteuttaa hajautetun yhteistyön toimia ja saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, ovat seuraavat yhteisön hajautetun yhteistyön ja kehitysmaiden toimijat:

  • paikallinen julkishallinto (myös kunnallishallinto)
  • valtioista riippumattomat järjestöt
  • alkuperäiskansojen järjestöt
  • ammattiryhmittymät
  • kansalaistoimintaryhmät
  • osuuskunnat
  • ammattijärjestöt
  • talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoita edustavat järjestöt
  • paikallisjärjestöt (myös verkostot), jotka toimivat hajautetun kehitysyhteistyön ja alueellisen integroinnin aloilla
  • kuluttajajärjestöt
  • nais- tai nuorisojärjestöt
  • opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot
  • yliopistot
  • kirkot
  • uskonnollisten yhteisöjen yhdistykset
  • tiedotusvälineet
  • kaikki kansalaisyhdistykset ja riippumattomat säätiöt, jotka voivat osaltaan vaikuttaa kehitykseen.

Tarjouskilpailuihin voivat osallistua kaikki jäsenvaltioiden ja avunsaajamaan oikeushenkilöt, joilla on kokemusta kehitysyhteistyöstä. Osallistuminen voidaan laajentaa koskemaan muita kehitysmaita. Osallistuvien järjestöjen on oltava yleishyödyllisiä.

Rahoitusta koskevat määräykset

Rahoituspuitteet kaudeksi 2004-2006 ovat 18 miljoonaa euroa. Sopimuskohtainen enimmäismäärä on 100 000 euroa.

Alkuperäistä säädöstä sovellettiin 31. päivään joulukuuta 2001 asti. Säädöksen voimassaoloaikaa jatkettiin 31. päivään joulukuuta 2006 asti.

Rahoitustukea annetaan avustuksina, joita ei peritä takaisin. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat.

Asetuksessa säädetään myös muilta tahoilta kuin Euroopan yhteisöltä saatavasta rahoituksesta. Kumppaneiden odotetaan osallistuvan kaikkien yhteistyötoimien rahoitukseen. Tätä rahoitusosuutta pyydettäessä otetaan kuitenkin huomioon kumppaneiden mahdollisuudet ja kunkin toimen laatu. Yhteisrahoitusmahdollisuuksia muiden rahoittajien, erityisesti jäsenvaltioiden kanssa voidaan etsiä.

Komissio ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin voivat asiaa koskevien yhteisön säännösten mukaisesti tarkastaa itse paikan päällä kaikki tämän asetuksen nojalla tehdyt rahoitussopimukset.

Toiminnassa käytettävät keinot

Tässä asetuksessa tarkoitetussa toiminnassa käytettäviä yhteisön rahoittamia keinoja ovat muun muassa:

  • tutkimukset
  • tekninen apu
  • tiedotus, koulutus tai muu palvelutoiminta
  • tavaranhankinnat ja urakat
  • tilintarkastukset
  • arviointi- ja valvontatehtävät
  • investointikulut (kiinteän omaisuuden hankintaa lukuun ottamatta)
  • toistuvat kulut, esimerkiksi hallinto-, ylläpito- ja toimintakulut.

Tavarahankintoihin luettujen tavaroiden on oltava peräisin jäsenvaltioista, avunsaajamaasta, muista kehitysmaista tai poikkeustapauksessa muista kolmansista maista.

Komission tehtävät toimien toteuttamisessa

Komissio huolehtii tässä asetuksessa tarkoitettujen toimien arvioinnista, niihin liittyvästä päätöksenteosta ja niiden hallinnoinnista.

Sen tehtävänä on myös koordinoida ja varmistaa toimien yhtenäisyys ja täydentävyys. Komissio voi toteuttaa esimerkiksi seuraavia koordinointitoimenpiteitä:

  • yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoittamia toimia ja niitä toimia, joiden rahoitusta ne suunnittelevat, koskevan järjestelmällisen tietojenvaihto- ja analysointijärjestelmän luominen
  • toimien koordinointi niiden toteuttamispaikalla järjestämällä tukea saavassa maassa komission ja jäsenvaltioiden edustajien säännöllisiä kokouksia tietojen vaihtamiseksi.

Toimien toteuttamisessa komissiota avustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea (valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteisrahoituksesta vastaava komitea).

Vuosikertomus ja arvio

Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa vuosikertomuksessa yhteenvedon rahoitetuista toimista, niiden vaikutuksesta ja tuloksista, riippumattoman arvion tämän asetuksen täytäntöönpanosta sekä antaa tietoja sopimuskumppaneina olevista hajautetun yhteistyön toimijoista.

Lisäksi komissio ilmoittaa jäsenvaltioille valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteisrahoituksesta vastaavassa komiteassa hyväksytyistä toimista ja hankkeista mainiten niiden kustannukset, laadun, avunsaajamaan ja kumppanit.

Taustaa

Perusasetus perustuu useisiin yhteisön toimenpiteisiin, joissa korostetaan hajauttamisen merkitystä kehitysyhteistyössä. Tämä periaate otettiin käyttöön neljännessä Lomén sopimuksessa vuonna 1989, ja sitä on erityisesti korostettu rahoitusavusta ja teknisestä avusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille sekä taloudellisesta yhteistyöstä näiden maiden kanssa annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 443/92 (kumottu asetuksella kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä 1. tammikuuta 2007 alkaen). Budjettivallan käyttäjä otti vuonna 1992 käyttöön budjettikohdan, jolla edistetään tämän lähestymistavan käyttöä kaikissa kehitysmaissa.

Asetus liittyy valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumiseen EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Asetus (EY) N:o 1659/982.8.1998-EYVL L 213, 17.7.1998

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL
Asetus (EY) N:o 625/20044.4.2004-EUVL L 99, 3.4.2004
Viimeisin päivitys 29.06.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun