RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin neuvoston työjärjestys

Arkisto

Euroopan unionin (EU) neuvosto, jota kutsutaan yleisesti neuvostoksi, on yhteisön toimielin. Se on unionin lainsäätäjä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, ja se delegoi säädösten toimeenpanon komissiolle. Neuvosto vastaa lisäksi jäsenvaltioiden yleisten talouspolitiikkojen koordinoinnista. Se hyväksyy päätöksensä pääsääntöisesti jäsentensä enemmistöllä. Sen eri kokoonpanoissa on yksi ministeritason edustaja kustakin jäsenvaltiosta. Neuvoston puheenjohtajuutta hoitaa kukin jäsenvaltio vuorollaan kuuden kuukauden ajan. Sen työjärjestys sisältää määräykset, jotka koskevat sen omaa organisaatiota ja toimintaa.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2004/338/EY, Euratom, tehty 22 päivänä maaliskuuta 2004, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta. Neuvoston työjärjestys. [Ks. muutossäädökset]

TIIVISTELMÄ

Työjärjestyksessä määrätään Euroopan unionin neuvoston toiminnasta ja organisaatiosta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan 3 kohdassa neuvostolle annetaan oikeus itsesääntelyyn. Nykyinen työjärjestys tuli voimaan 23. maaliskuuta 2004, ja siinä on 28 artiklaa sekä viisi liitettä.

NEUVOSTON ORGANISAATIO

Neuvoston organisaatiossa on neljä peruselementtiä: neuvoston kokoonpanot, puheenjohtajavaltio, pysyvien edustajien komitea (Coreper) sekä pääsihteeri ja tämän pääsihteeristö.

Juridisesti Eurooppa-neuvosto katsotaan myös neuvoston kokoonpanoksi. Sillä ei ole työjärjestystä, koska se ei ole yhteisön toimielin. EU:n perustuslaissa, jota ollaan parhaillaan ratifioimassa, sille esitetään yhteisön toimielimen asemaa.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto on EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten kokous. Sen tehtävänä on virikkeiden antaminen unionin kehitykselle ja yleisten poliittisten suuntaviivojen määritteleminen. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja sen puheenjohtajana toimii EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio. Euroopan komission puheenjohtaja on sen täysivaltainen jäsen.

Neuvoston kokoonpanot

Neuvosto voi kokoontua eri kokoonpanoissa käsiteltävien alojen mukaisesti. Kokoonpanoissa on jokaisesta jäsenvaltiosta ministeritason edustaja, jolla on valtionsa hallitusta sitovat valtuudet päätöksenteossa. Kokoonpanojen luettelo vahvistetaan yleisten asioiden ja ulkosuhteiden kokoonpanossa, joka on ainoa työjärjestyksessä vahvistettu kokoonpano. Nykyisin kokoonpanoja on yhdeksän, ja ne luetellaan työjärjestyksen liitteessä I:

  • yleiset asiat ja ulkosuhteet, mukaan luettuna Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä kehitysyhteistyö
  • talous- ja rahoitusasiat, mukaan luettuna budjetti
  • oikeus- ja sisäasiat, mukaan luettuna pelastuspalvelu
  • työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat
  • kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus), mukaan luettuna matkailu
  • liikenne, televiestintä ja energia
  • maatalous ja kalastus
  • ympäristöasiat
  • koulutus, nuoriso ja kulttuuri, mukaan luettuna audiovisuaaliala.

Kukin jäsenvaltio päättää itse edustuksestaan neuvostossa. Useampi ministeri voi osallistua varsinaisena jäsenenä samaan neuvoston istuntoon. Neuvostossa (yleiset asiat) kutakin hallitusta edustaa sen tehtävään valitsema ministeri tai valtiosihteeri.

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolla on seuraavat kaksi alaa, joita varten se pitää erilliset istunnot erillisin esityslistoin ja mahdollisesti eri päivinä:

  • Yleisten asioiden istunto, jossa käsitellään Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelua ja jatkotoimia, kuten valmistelutyön yhteensovittamista, politiikkojen yleistä yhteensovittamista, toimielin- ja hallintoasioita, laaja-alaisia asioita sekä muita asioita, jotka Eurooppa-neuvosto on antanut sen käsiteltäväksi.Yleisten asioiden neuvosto tekee tässä istunnossa Eurooppa-neuvostolle esityksen monivuotisesta strategisesta ohjelmasta. Kolmevuotinen ohjelma perustuu kyseisten puheenjohtajavaltioiden komissiota kuullen laatimaan yhteiseen ehdotukseen. Lisäksi yleisten asioiden neuvosto laatii kyseisessä istunnossa ehdotuksen Eurooppa-neuvoston kokouksen esityslistaksi.
  • Ulkosuhteiden istunto, jossa käsitellään seuraavia aloja: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö sekä humanitaarinen apu. Yleensä mikään muu kokoonpano tai valmistelukomitea ei saa kokoontua kyseisen istunnon ja Eurooppa-neuvoston kokouksen välisenä aikana.

Muiden neuvoston kokoonpanojen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimittama aineisto toimitetaan yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio

Neuvoston puheenjohtajana toimii kukin EU:n jäsenvaltio vuorollaan kuuden kuukauden ajan. Puheenjohtajavaltiolla on keskeinen asema neuvoston työskentelyn järjestämisessä. Joka vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kaksi puheenjohtajavaltiota laativat yhdessä ehdotuksen vuosiohjelmaksi. Tuleva puheenjohtajavaltio vahvistaa myös puheenjohtajakaudellaan pidettäviä kokouksia varten ehdotuksen esityslistaksi.

Puheenjohtaja huolehtii myös työjärjestyksen noudattamisesta ja valvoo keskustelujen asianmukaista sujumista. Se voi tarvittaessa rajoittaa läsnä olevien henkilöiden lukumäärää, päättää keskustelujen kestosta sekä pyytää yhteisiä kantoja ja näkemyksiä kirjallisina.

Puheenjohtajavaltio voi edustaa neuvostoa Euroopan parlamentissa. Tämän edustuksen voi hoitaa puheenjohtajavaltion suostumuksella myös pääsihteeri.

Coreper, komiteat ja työryhmät

Coreper koostuu kunkin jäsenvaltion pysyvistä edustajista tai näiden sijaisista. Se valmistelee neuvoston työskentelyä ja suorittaa saamansa toimeksiannot. Sen puheenjohtajana on neuvoston puheenjohtajana toimivan maan edustaja. Se valvoo EU:n politiikkojen ja toimien yhtenäisyyttä sekä seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattamista:

  • laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä periaate, jonka mukaan säädökset on perusteltava
  • unionin toimielinten ja muiden elinten toimivaltaa koskevat säännöt
  • talousarviota koskevat säännökset
  • menettelyä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevat säännöt. Neuvoston oikeudellinen yksikkö vastaa säädösten valmistelun laadun varmistamisesta.

Coreper käsittelee ennakolta kaikki neuvoston istunnon esityslistalle otetut asiat. Se pyrkii omalla tasollaan saamaan aikaan yksimielisen kannan, joka saatetaan sen jälkeen neuvoston hyväksyttäväksi. Mikäli yksimielisyys saavutetaan, asia otetaan esityslistan A-osaan, jolloin neuvosto voi hyväksyä sen ilman keskustelua (ks. esityslistaa käsittelevä kohta). Coreper voi perustaa komiteoita tai työryhmiä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten.

Lisäksi se voi tehdä päätöksiä esityslistalle otetuista menettelykysymyksistä, jotka voivat koskea esimerkiksi kokouspaikkoja, julkisia käsittelyjä, äänestystulosten julkisuutta, kirjallisen menettelyn noudattamista, asiakirjan julkaisemista virallisessa lehdessä tai toimielimen tai elimen kuulemista.

Pääsihteeri ja pääsihteeristö

Pääsihteeristö osallistuu neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä neuvoston vuosiohjelman täytäntöönpanoon. Pääsihteeristöä johtaa pääsihteeri, joka hoitaa samanaikaisesti YUTP:n korkean edustajan tehtäviä, sekä varapääsihteeri. Neuvosto nimittää molemmat määräenemmistöllä. Lisäksi he vastaavat neuvoston arvioituja kuluja koskevasta ehdotuksesta ja kyseistä toimielintä koskevien määrärahojen hallinnoinnista.

NEUVOSTON TOIMINTA

Neuvoston työjärjestyksen yhdessä osassa käsitellään sen sisäistä toimintaa: koollekutsumista ja toimipaikkaa, esityslistaa, istuntoja, päätösvaltaisuutta ja äänestämistä. Lisäksi käsitellään kirjallisen menettelyn noudattamista kiireellisissä tapauksissa sekä asiakirjojen tiedoksiantoa.

Koollekutsuminen ja toimipaikka

Neuvoston kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Puheenjohtajavaltio ilmoittaa istuntojen mahdolliset päivämäärät seitsemän kuukautta ennen puheenjohtajakautensa alkua. Neuvoston toimipaikka sijaitsee Brysselissä, mutta se kokoontuu huhti-, kesä- ja lokakuussa Luxemburgissa. Kokouksia voidaan pitää muussa paikassa neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä.

Istunnot

Neuvoston istunnot eivät ole julkisia, lukuun ottamatta työjärjestyksessä määrättyjä tapauksia (ks. käsittelyjen julkisuutta koskeva kohta). Komissio kutsutaan osallistumaan istuntoihin, samoin kuin Euroopan keskuspankki (EKP) silloin, kun käsitellään asioita, joissa se käyttää aloiteoikeuttaan. Neuvosto voi kuitenkin päättää käsitellä asioita ilman komission tai Euroopan keskuspankin läsnäoloa.

Esityslista

Puheenjohtaja laatii jokaista istuntoa varten ehdotuksen esityslistaksi. Se lähetetään jäsenille vähintään 14 päivää ennen istunnon alkua. Jokaisesta kohdasta on toimitettava tarvittava asiakirja-aineisto. Jos aineisto ei ole valmis, kohtaa ei sisällytetä esityslistaehdotukseen. Neuvosto vahvistaa esityslistan kunkin istunnon alussa. Tähdellä merkityistä kohdista voidaan äänestää.

Esityslistassa on A- ja B-osa. A-osaan otetaan ne asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua. Tästä huolimatta on mahdollista saada lausumia merkityksi pöytäkirjaan. Jos A-osassa olevaa asiaa koskeva kannanotto kuitenkin saattaa aiheuttaa uuden keskustelun tai jos neuvoston jäsen tai komissio sitä pyytää, kyseinen asia poistetaan esityslistalta.

Rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alaan liittyviä asioita voi ottaa esityslistalle päätöksen tekemiseksi vasta, kun asian lähettämisestä kansallisille kansanedustuslaitoksille on kulunut kuusi viikkoa.

Päätösvaltaisuus ja äänestäminen

Päätösvaltaisuus on varmistettava ennen äänestystä. Kokous on päätösvaltainen, jos jäsenten enemmistö on paikalla. Lisäksi päätöksessä 2004/701/EY säädetään, että kun päätöksen tekemiseksi edellytetään määräenemmistöä, neuvoston jäsen voi pyytää sen varmistamista, että kyseinen enemmistö edustaa vähintään 62 prosenttia EU:n väestöstä.

Neuvosto äänestää puheenjohtajansa aloitteesta. Puheenjohtaja on velvollinen toimittamaan äänestyksen neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta, jos jäsenten enemmistö niin päättää. Äänestys toimitetaan neuvoston yksimielisesti vahvistamassa järjestyksessä alkaen jäsenestä, joka tämän järjestyksen mukaan on puheenjohtajasta seuraava.

Kirjallinen menettely

Kiireellisessä tapauksessa neuvosto voi hyväksyä säädöksiä kirjallisella äänestyksellä. Coreperin tehtävänä on päättää yksimielisesti tämän menettelyn noudattamisesta. Myös puheenjohtajavaltio voi ehdottaa sitä, ja neuvoston kaikkien jäsenten on annettava sille hyväksyntänsä. Neuvosto voi lisäksi noudattaa puheenjohtajavaltion esityksestä yksinkertaistettua kirjallista menettelyä YUTP:n alalla. Tällöin ehdotus katsotaan hyväksytyksi, mikäli yksikään jäsen ei vastusta sitä tietyssä määräajassa.

Asiakirjojen tiedoksianto

Pääsihteeri tai varapääsihteeri antaa direktiivit ja päätökset, joita ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tiedoksi niille, joille ne on osoitettu. Tällaisia ovat:

  • suositukset
  • strategiat, toiminnot ja yhteiset kannat YUTP:n alalla
  • yhteiset kannat rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla
  • säädösten täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet YUTP:n sekä rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön aloilla.

NEUVOSTON TYÖSKENTELYN JULKISUUS

Käsittelyjen julkisuus

Periaatteessa neuvoston käsittelyjä koskee salassapitovelvollisuus, eli käsittelyt eivät ole julkisia. Kun se käsittelee yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttäviä säädöksiä, keskustelut ovat kuitenkin yleisölle avoimia seuraavissa tapauksissa:

  • komission suorittama sen tärkeimpiä säädösehdotuksia koskeva esittely ja sitä seuraava neuvoston keskustelu
  • äänestykseen johtava asian lopullinen käsittely neuvostossa, äänestys ja siihen liittyvät äänestysselitykset.

Lisäksi yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto käy yleisten asioiden istunnossaan joka vuosi julkisen keskustelun neuvoston toimintaa koskevasta vuosiohjelmasta ja tarvittaessa komission vuosiohjelmasta. Nämä julkiset istunnot levitetään myös audiovisuaalisessa muodossa. Vähintään kerran vuodessa neuvoston on käytävä julkinen keskustelu merkittävistä uusista lainsäädäntöehdotuksista.

Äänestysten, selitysten ja lausumien julkisuus

Äänestysten tulokset, äänestysselitykset ja lausumat julkaistaan, kun on kyse

  • neuvoston lainsäädäntötoiminnasta
  • yhteisten kantojen hyväksymisestä
  • sovittelukomitean kokouksesta
  • yleissopimuksen vahvistamisesta rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla.

Lisäksi äänestystulokset julkistetaan, kun

  • neuvosto toimii YUTP:n alalla ja kun neuvosto tai Coreper tekevät yksimielisiä päätöksiä
  • neuvosto hyväksyy rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alan yhteisen kannan neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä
  • neuvosto tai Coreper päättävät tällä tavoin muista asioista.

Säädösten julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä

Kaikki neuvoston asiakirjat eivät ole julkisia. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan:

  • asetukset, direktiivit ja päätökset
  • neuvoston yhteiset kannat ja perustelut
  • yksimieliset puitepäätökset ja päätökset rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla
  • rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla tehtävät yleissopimukset, jotka neuvosto suosittaa jäsenvaltioiden hyväksyvän omien perustuslaillisten sääntöjensä mukaisesti ja joiden voimaantulosta on mainittava virallisessa lehdessä
  • jäsenvaltioiden välillä allekirjoitetut yleissopimukset
  • yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset, joiden voimaantulosta on mainittava virallisessa lehdessä
  • YUTP:n alaan kuuluvat kansainväliset sopimukset ja niiden voimaantulopäivä.

Jollei neuvosto tai Coreper toisin päätä, Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan:

  • jäsenvaltion neuvostolle esittämät aloitteet rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla
  • rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alan yhteiset kannat
  • direktiivit ja päätökset, joita ei ole hyväksytty yhteispäätösmenettelyllä, suositukset ja lausunnot.

YUTP:n alaan kuuluvien yhteisten strategioiden, yhteisten toimintojen ja yhteisten kantojen julkaisemisesta virallisessa lehdessä tehdään tapauskohtaiset yksimieliset päätökset neuvostossa tai Coreperissa. Lisäksi julkaisemisesta päätetään tapauskohtaisesti, kun on kyse

  • YUTP:n alan yhteisten toimintojen täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä
  • yhteisistä toiminnoista, yhteisistä kannoista tai muista päätöksistä, jotka tehdään yhteisen strategian perusteella (YUTP)
  • mahdollisista päätösten täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä ja mahdollisista yleissopimusten täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla
  • muista neuvoston säädöksistä kuten sui generis -päätöksistä tai päätöslauselmista.

Oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin

Työjärjestyksen liitteessä II käsitellään erityisiä määräyksiä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Neuvoston päätös 2004/338/EY ja työjärjestys

23.3.2004

-

EUVL L 106, 15.4.2004

MUUTOSSÄÄDÖKSET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Päätös 2004/701/EY

1.11.2004

-

EUVL L 319, 20.10.2004

Nämä tiedot eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niiden voida katsoa tulkitsevan sopimuksen tekstiä.

Viimeisin päivitys 27.04.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun