RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Viini

Arkisto

Viinin yhteisen markkinajärjestelyn tarkoituksena on parantaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa yhteisön markkinoilla ja vahvistaa alan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Sen avulla on voitu rahoittaa suuri osa viinitilojen rakenneuudistuksesta tarjontaan ja kysyntään sopeutumiseksi.

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (EY) N:o 1493/1999, annettu 17. toukokuuta 1999, viinin yhteisestä markkinajärjestelystä [Muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Tällä asetuksella perustettavan viinin yhteisen markkinajärjestelyn tarkoituksena on saavuttaa yhteisön markkinoilla parempi kysynnän ja tarjonnan tasapaino antamalla tuottajille mahdollisuus hyötyä laajenevista markkinoista ja parantaa viinialan pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Markkinajärjestelyllä pyritään myös poistamaan mahdollisuus käyttää interventiota keinotekoisena ratkaisuna ylituotanto-ongelmaan, säilyttämään kaikki alkoholijuomien ja viiniköynnöksestä saatavien tuotteiden perinteiset markkinamahdollisuudet, ottamaan huomioon alueellinen monimuotoisuus ja vahvistamaan tuottajien sekä toimialakohtaisten organisaatioiden tehtävät.

Markkinajärjestelyn tarkoituksena on myös yksinkertaistaa alaa koskevaa lainsäädäntöä osana yhteisen maatalouspolitiikan yleistä selkeyttämisprosessia, joka aloitettiin vuonna 1995 ja tuotiin uudelleen esiin Agenda 2000 -tiedonannossa.

Soveltamisala

Viinin yhteinen markkinajärjestely koskee seuraavia tuotteita:

  • tuoreet viinirypäleet, muut kuin syötäväksi tarkoitetut
  • viinirypälemehu ja rypäleen puristemehu
  • tuoreista rypäleistä valmistettu viini, kuohuviini, väkevä viini ja helmeilevä viini
  • viinietikka
  • piquette (puristejäännöksestä valmistettu viini)
  • viinisakka
  • rypäleiden puristejäännös.

Tuotantokyky

Asetuksen mukaan viininvalmistukseen käytettäviksi rypälelajikkeiksi luokiteltujen viiniköynnösten istuttaminen on edelleen kiellettyä 31. heinäkuuta 2010 asti, jollei se perustu uuden viljelmän istutusoikeuteen, uudelleenistutusoikeuteen tai varannosta myönnettyyn istutusoikeuteen.

Jäsenvaltiot myöntävät tuottajille uusien viljelmien istutusoikeudet tietyille viljelyaloille. Myös lisäoikeuksia voidaan myöntää kullekin tuottajamaalle vahvistettujen määrällisten rajoitusten mukaan. Viinintuotantokyvyn hallinnon helpottamiseksi kyseisiä oikeuksia sovelletaan kuitenkin vain jäsenvaltioihin, jotka ovat toimittaneet asetuksessa säädetyn tuotantokykyä koskevan selvityksen. Lisäoikeuksia myönnettiin 31. heinäkuuta 2003 asti myös aloille, jotka oli tarkoitettu sellaisten viinien tuottamiseen, joiden kysyntä ylitti tuotannon.

Jäsenvaltioiden on myönnettävä uudelleenistutusoikeuksia tuottajille, jotka ovat raivanneet tai sitoutuneet raivaamaan kolmen viinivuoden sisällä viiniköynnöstä kasvavan alan. Uudelleenistutusoikeudet on käytettävä tilalla, jolle ne on myönnetty. Oikeuksien käyttöaika vaihtelee tapauksen mukaan viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.

Uusien viljelmien istutusoikeuksia samoin kuin uudelleenistutusoikeuksia sovelletaan vain jäsenvaltioissa, joiden viinintuotanto on alle 25 000 hehtolitraa viinivuotta kohden.

Asetuksella otetaan käyttöön jäsenvaltioiden luomat istutusoikeuksien varannot, joihin lisätään uudet istutusoikeudet sekä oikeudet, joita ei ole käytetty asetetussa määräajassa. Nämä oikeudet voidaan myöhemmin myöntää nuorille viljelijöille ja korvausta vastaan muille tuottajille. Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta varantojärjestelmää, jos se voi osoittaa, että koko sen alueella on tehokas istutusoikeuksien hallinnointijärjestelmä.

Lopullisesta viininviljelystä luopumisesta tietyllä viljelyalalla voidaan myöntää palkkio, jonka määrän jäsenvaltiot vahvistavat. Palkkion myöntämisen johdosta tuottaja menettää uudelleenistutusoikeutensa sen viljelyalan osalta, jolle palkkio on myönnetty. Palkkiota ei kuitenkaan voida myöntää tietyntyyppisille viljelyaloille (9 artikla).

Viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä varten perustetaan järjestelmä, jonka tavoitteena on mukauttaa tuotanto markkinoiden vaatimuksiin. Järjestelmään hyväksytään ainoastaan ne jäsenvaltion alueet, joiden osalta jäsenvaltio on tehnyt selvityksen viinintuotantokyvystä (16 artikla). Tuen myöntäminen edellyttää jäsenvaltion hyväksymää suunnitelmaa. Tuen tarkoituksena on korvata tuottajille aiheutuneet tulonmenetykset ja kattaa osa rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen kustannuksista. Yhteisön osuus saa olla enintään 50 prosenttia, tavoite 1 -alueiksi luokiteltuja alueita lukuun ottamatta.

Markkinamekanismit

Tuottajille myönnetään yksityisen varastoinnin tukea pöytäviinille, rypäleen puristemehulle, tiivistetylle rypäleen puristemehulle ja puhdistetulle tiivistetylle rypäleen puristemehulle. Tuen myöntäminen edellyttää interventioelinten kanssa erikseen määriteltävin edellytyksin tehtävää pitkäaikaista varastointisopimusta.

Useat säännöt koskevat tislausta. Viinirypäleiden ylipuristaminen, viinisakan puristaminen ja puristejäännöksen uudelleen käyttäminen muihin kuin tislaustarkoituksiin on kiellettyä. Jokaisen henkilön, jolla on hallussaan näitä viininvalmistuksen sivutuotteita, on toimitettava ne tislattavaksi. Tislaajan on maksettava tuotteista vähimmäishinta, ja tislaajalle voidaan myöntää tietyin edellytyksin tukea tai hän voi toimittaa tislauksesta saadun tuotteen interventioelimelle. Tislausmenetelmää sovelletaan myös sellaisista rypäleistä valmistettuihin viineihin, jotka on luokiteltu kuuluvaksi samanaikaisesti kahteen lajikkeeseen (viininvalmistukseen käytettäviin rypäleiden lajikkeeseen ja muihin käyttötarkoituksiin tarkoitettuihin lajikkeisiin), jos viiniä on valmistettu tavallisesti valmistettavaa viinimäärää enemmän.

Yhteisö voi myös tukea pöytäviinien tislausta viinimarkkinoiden tukemiseksi ja edesauttaakseen näin ollen tislaustuotteiden toimitusten jatkuvuutta silloin, kun kyseessä on juotavaksi tarkoitettu alkoholi ja kyseisen alkoholin (viinitisleen ja väkevän viinin) käyttö on alalla perinteistä. Tämä tuki maksetaan tislaajille perustukena (tuki tislaukselle tislaajan tuottajalle maksaman vähimmäishinnan muodossa) ja toissijaisena tukena tuloksena olevan tisleen varastoinnista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Lisäksi perustetaan erityinen tislausmekanismi siltä varalta, että huomattavat ylijäämä- tai laatuongelmat aiheuttavat poikkeuksellisia häiriöitä markkinoilla. Toimenpiteen tavoitteena on poistaa erityiset ylijäämät ja turvata saatavuuden jatkuvuus sadosta toiseen.

Tukea voidaan myöntää tiettyjä käyttötarkoituksia varten, kuten tiivistetyille rypäleen puristemehuille ja puhdistetuille tiivistetyille rypäleen puristemehuille, jotka on tuotettu yhteisössä. Tuen määrä vahvistetaan siten, että tukea saavien tuotteiden hankintakulut säilyvät oikeassa suhteessa niiden perinteisiin markkinamahdollisuuksiin.

Tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot

Eräässä asetuksen osastossa käsitellään tuottajaorganisaatioita ja toimialakohtaisia organisaatioita ja annetaan niille yhteisön oikeudellinen perusta.

’Tuottajaorganisaatiolla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on muodostettu tuottajien omasta aloitteesta ja jonka tavoitteena on:

  • varmistaa tuotannon suunnittelu ja sen mukauttaminen kysyntää vastaavaksi,
  • edistää tarjonnan keskittämistä ja tuotannon saattamista markkinoille,
  • alentaa tuotantokustannuksia ja vakauttaa tuottajahintoja,
  • edistää ympäristöä säästäviä viljelymenetelmiä ja tuotantotekniikoita.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tuottajien ryhmittymät tämän asetuksen mukaisiksi tuottajaorganisaatioiksi tietyin edellytyksin.

Toimialakohtaisten organisaatioiden osalta jäsenvaltiot voivat tietyin ehdoin määritellä markkinoille saattamisen sääntöjä, jotka koskevat tarjonnan sääntelyä. Kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus asiaa koskevista päätöksistä. Komissio tarkastelee niiden yhteensopivuutta yhteisön oikeuden kanssa. Toimialakohtaiset organisaatiot voivat harjoittaa useita toimia, ottaen kuitenkin huomioon kuluttajien edun.

Viininvalmistusmenetelmät ja -käytännöt: kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suojaus

Sallitut viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt (väkevöiminen, happamuuden lisääminen ja vähentäminen sekä makeuttaminen) vahvistetaan liitteissä IV ja V. Viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä saa käyttää ainoastaan kyseisten tuotteiden asianmukaiseen valmistukseen, säilytykseen tai jälkikäsittelyyn, ja menetelmiin voidaan soveltaa tiukempia kansallisia edellytyksiä. Sallittuihin menetelmiin ei kuulu veden ja alkoholin lisääminen muuten kuin erityistapauksissa. Tuontipuristemehuja ei saa käyttää viiniyttämiseen, ja kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen yhteisön viinin kanssa on kielletty, ellei poikkeusta ole myönnetty kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Asetuksessa esitetään myös lista tietyistä tuotteista, joita ei saa tarjota sellaisenaan elintarvikkeiksi, kuten kolmansista maista tuotuja tuotteita, jotka on käsitelty sellaisilla viininvalmistusmenetelmillä, joita ei ole hyväksytty yhteisön säännöissä (45 artikla).

Tuotteiden kuvausta, nimitystä ja tarjontamuotoa sekä tiettyjen merkintöjen suojaa koskevat säännöt esitetään yksityiskohtaisesti asetuksen V osaston II luvussa sekä liitteissä VII ja VIII. Näissä säännöissä otetaan huomioon kuluttajien ja tuottajien etujen suojelu, sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja laatutuotteiden tuotannon edistäminen. Tuotteita, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, ei voi laskea liikkeelle yhteisössä eikä niitä voi viedä kolmansiin maihin poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Säännöt koskevat pakollisia ja tietyin ehdoin käytettäviä valinnaisia merkintöjä sekä muita merkintöjä, erityisesti kuluttajille mahdollisesti hyödyllisiä tietoja.

Määritellyllä alueella tuotetut laatuviinit (tma-laatuviinit)

Tma-laatuviinejä ovat väkevät laatuviinit (väkevät tma-laatuviinit), laatukuohuviinit (tma-laatukuohuviinit), helmeilevät laatuviinit (helmeilevät tma-laatuviinit) sekä muut kuin edellä mainitut tma-laatuviinit. Asetuksessa esitetään näiden viinien tuotantoa koskevat yhteiset säännöt. Vain tiettyjä tuotteita pidetään soveltuvina tma-laatuviinien tuottamiseen, ja niiden valmistamisessa on noudatettava liitteessä VI erikseen määriteltyjä sääntöjä. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo hyväksymistään tma-laatuviineistä (vuonna 2007 julkaistu laatuviinien luettelo (pdf )). Säännökset mahdollistavat tma-laatuviinien luokituksen alentamisen, jos viinit eivät täytä asetettuja vaatimuksia (erityisesti vaatimusta, joka liittyy enimmäistuotokseen hehtaaria kohti).

Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tuotteita yhteisöön tuotaessa on esitettävä tuontitodistus, jonka jäsenvaltiot myöntävät jokaiselle, joka sitä hakee. Todistukset ovat voimassa koko yhteisössä.

Näihin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tulleja. Viinirypälemehujen ja rypäleen puristemehujen osalta yhteisen tullitariffin, joka koostuu arvon mukaan määräytyvästä verosta ja lisäverosta tuontihinnan perusteella, maksujen soveltaminen edellyttää, että tuontihinnan oikeellisuus tarkistetaan joko jokaisen lähetyksen tarkastuksen perusteella tai käyttämällä kiinteää tuontiarvoa (60 artikla). Tiettyjen tuotteiden tuonnista johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi, ja Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattaen, voidaan määrätä lisätuontitulli (61 artikla).

Asetus sisältää lisäksi sääntöjä, jotka koskevat tariffikiintiöitä, vientitukea sekä toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa yhteisön markkinoiden häiriintyessä tuonnin tai viennin seurauksena siten, että perustamissopimuksen 33 artiklassa esitettyjen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu.

Yleiset säännökset, siirtymä- ja loppusäännökset

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet saa luovuttaa liikkeeseen yhteisössä ainoastaan, jos niiden mukana on virallisesti tarkastettu saateasiakirja.

Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi viranomainen, joka on vastuussa siitä, että yhteisön sääntöjen noudattaminen viinialalla turvataan. Komissio muodostaa erikoistarkastajien ryhmän, jonka tehtävänä on osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Jäsenvaltiot nimeävät myös laboratoriot, joilla on lupa suorittaa virallisia määrityksiä viinialalla.

Asetuksessa perustetaan viinin hallintokomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen hyväksymisen jälkeen tämä komitea kuitenkin lakkautetaan elokuussa 2008, ja sen tehtäviä hoitaa maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea.

Asetukseen kuuluu kahdeksan liitettä, jotka koskevat:

  • tuotteiden, erityisesti erityyppisten rypäleen puristemehujen ja viinien, määritelmiä (liite I),
  • alkoholipitoisuuksia (liite II),
  • viininviljelyvyöhykkeitä (liite III),
  • sallittuja viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä (liite IV),
  • tiettyjen viininvalmistuskäytäntöjen rajoituksia ja edellytyksiä sekä tuote-eritelmiä, erityisesti kokonaisrikkidioksidipitoisuutta ja haihtuvien happojen pitoisuutta, väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja vähentämistä sekä makeuttamista (liite Va),
  • määritellyllä alueella tuotettuja laatuviinejä (liite VI),
  • tiettyjen muiden tuotteiden kuin kuohuviinien kuvausta, nimitystä, tarjontamuotoa ja suojausta, mikä toteutetaan pakollisilla ja valinnaisilla merkinnöillä, päällysmerkintöjä koskevilla kielisäännöillä sekä koodeilla ja merkeillä (liite VII),
  • kuohuviinien kuvausta, nimitystä, tarjontamuotoa ja suojausta (liite VIII).

Suorat tuet

Viininviljelijät voivat saada vuonna 2003 tapahtuneen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen myötä tuotannostaan riippumattomia suoria tukia tai suoria maksuja.

Taustaa

Viinialan ensimmäinen yhteinen markkinajärjestely on peräisin vuodelta 1962, jolloin annettiin säädös (ETY) N:o 24/1962. Voimaantulonsa jälkeen viinin yhteiseen markkinajärjestelyyn on tehty huomattavia muutoksia vuosina 1979, 1987 ja 1999 tällä asetuksella. Vuonna 2006 voimaan tulleeseen asetukseen tehtyjen useiden muutosten jälkeen komissio käynnisti keskustelun kyseisen markkinajärjestelyn uudistuksesta (EN).

Keskustelu johti asetuksen (EY) N:o 479/2008 hyväksymiseen; siinä uudistetaan laajasti viinin yhteistä markkinajärjestelyä. Asetus (EY) N:o 1493/1999 on kumottu 1. elokuuta 2008.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantuloMääräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEuroopan unionin virallinen lehti
Asetus (EY) N:o 1493/199921.7.1999-EYVL L 179, 14.7.1999
MuutosasiakirjatVoimaantuloMääräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEuroopan unionin virallinen lehti
Asetus (EY) N:o 1622/20008.8.2000-EYVL L 194, 31.7.2000
Asetus (EY) N:o 2826/200030.12.2000-EYVL L 328, 23.12.2000
Asetus (EY) N:o 2585/200130.12.2001-EYVL L 345, 29.12.2001
Seuraavien maiden Euroopan unioniin liittymistä koskevat asiakirjat: Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta ja Slovakian tasavalta.1.5.2004-EUVL L 236, 23.9.2003
Asetus (EY) N:o 806/20034.6.2003-EUVL L 122, 16.5.2003
Asetus (EY) N:o 1795/200314.10.2003-EUVL L 262, 14.10.2003
Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehty pöytäkirja1.1.2007-EUVL L 157, 21.6.2005
Asetus (EY) N:o 2165/20054.1.2006-EUVL L 345, 28.12.2005
Asetus (EY) N:o 1791/20061.1.2007-EUVL L 363, 20.12.2006
Asetus (EY) N:o 1234/20071.1.2008-EUVL L 299, 16.11.2007

LIITTEIDEN MUUTOKSET

Liite III – Viininviljelyvyöhykkeet
Asetus (EY) N:o 2165/2005 [EUVL L 345, 28.12.2005]

Liite IV – Luettelo sallituista viininvalmistusmenetelmistä ja -käsittelyistä
Asetus (EY) N:o 2165/2005 [EUVL L 345, 28.12.2005]

Liite V – Tiettyjen viininvalmistuskäytäntöjen rajoitukset ja edellytykset
Asetus (EY) N:o 1622/2000 [EYVL L 194, 31.7.2000]

Asetus (EY) N:o 423/2008 [EUVL L 127, 15.5.2008]

Liite VI – Määritetyillä alueilla tuotetut laatuviinit
Asetus (EY) N:o 2585/2001 [EYVL L 345, 29.12.2001]
Asetus (EY) N:o 1795/2003 [EUVL L 262, 14.10.2003]
Asetus (EY) N:o 2165/2005 [EUVL L 345, 28.12.2005]

Liite VII – Tiettyjen muiden tuotteiden kuin kuohuviinien kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suojaus
Asetus (EY) N:o 2165/2005 [EUVL L 345, 28.12.2005]
Asetus (EY) N:o 1791/2006 [EUVL L 363, 20.12.2006]

Liite VIII – Kuohuviinien kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suojaus
Asetus (EY) N:o 2165/2005 [EUVL L 345, 28.12.2005]

Asetukseen (ETY) N:o 1493/1999 tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto (pdf- muodossa) on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Uudistus

Asetus (EY) N:o 479/2008 [EUVL L 148, 6.6.2008]

Viinialan yhteisen markkinajärjestelyn syventävä uudistus tulee voimaan 1. elokuuta 2008. Se perustuu yhteisön viinintuottajien kilpailukyvyn parantamiseen, kysynnän ja tarjonnan parempaan tasapainottamiseen, markkinoiden sääntelemiseksi tehtävien interventiotoimenpiteiden poistamiseen, talousarviovarojen parempaan käyttöön, sääntelyn yksinkertaistamiseen, maaseutualueiden yhteiskuntarakenteen vahvistamiseen ja ympäristönsuojeluun.

Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Asetus (ETY) N:o 1014/90 [EYVL L 105, 25.4.1990] (alkoholijuomien määritelmä, kuvaus ja esittely).
Ks. konsolidoitu toisinto (
pdf ).

Asetus (EY) N:o 1623/2000 [EYVL L 194, 31.7.2000] (markkinamekanismit).
Ks. konsolidoitu toisinto (
pdf ).

Asetus (EY) N:o 1227/2000 [EYVL L 143, 16.6.2000] (tuotantokyky).
Ks. konsolidoitu toisinto (
pdf ).

Asetus (EY) N:o 883/2001 [EYVL L 128, 10.5.2001] (kolmansien maiden kanssa käytävän viinialan tuotteiden kauppa).
Ks. konsolidoitu toisinto (
pdf ).

Asetus (EY) N:o 884/2001 [EYVL L 128, 10.5.2001] (viinialan tuotteiden kuljetusten mukana seuraavat asiakirjat ja viinialalla pidettävät rekisterit).
Ks. konsolidoitu toisinto (
pdf ).

Asetus (EY) N:o 753/2002 [EYVL L 118, 4.5.2002] (tiettyjen viinituotteiden kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suojaus).
Ks. konsolidoitu toisinto (
pdf ).

Asetus (EY) N:o 423/2008 [EUVL L 127, 15.5.2008] (viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevat yhteisön säännöt).

Viininviljelyaloja koskevien tilastotietojen keruu

Asetus (ETY) N:o 357/79 [EYVL L 54, 5.3.1979].
Tämä asetus koskee tilastotietoja, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä vähintään 500 hehtaarin tilojen viininviljelyaloista. Tiedot kerätään 10 vuoden välein. Vuosittain kerätään lisäksi väliaikatietoja tapahtuneista muutoksista.
Ks. konsolidoitu toisinto (pdf ).

Analyysimenetelmät

Asetus (ETY) N:o 2676/90 [EYVL L 272, 3.10.1990].
Tässä asetuksessa esitetään viinialalla sovellettavat yhteisön analyysimenetelmät, joilla määritetään viinialan tuotteiden koostumus.
Ks. konsolidoitu toisinto (pdf ).

Vienti

Asetus (EY) N:o 2805/95 [EYVL L 291, 6.12.1995].
Tässä asetuksessa vahvistetaan viinialan vientituet ja kumotaan asetus (ETY) N:o 2137/93.
Ks. konsolidoitu toisinto (pdf ).

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle istutusoikeuksien hallinnoinnista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston I luvun mukaisesti [KOM(2007) 370 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Kertomukseen on kerätty ja siinä selitetään kauden 2000–2006 istutusoikeuksia koskevat tiedot. Siinä esitellään taulukon ja kaavioiden avulla uusien viljelmien myönnetyt istutusoikeudet ja jäsenvaltiot, joille niitä on myönnetty. Lisäksi siinä arvioidaan yhteisön tuotantokykyä. Kertomus on luonteeltaan yksinomaan tilastollinen eikä siihen sisälly poliittisluonteisia päätelmiä. Siinä olevat uudelleen järjestellyt tiedot ovat kuitenkin tärkeä väline viinimarkkinoiden seuraavaa uudistusta silmällä pitäen.

Viimeisin päivitys 22.05.2008

Katso myös

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun