EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Yrityskeskittymien valvonta (entinen asetus)

1) TAVOITE

Valvonnan avulla komissio pyrkii varmistamaan, etteivät yrityskeskittymät vaaranna vapaata kilpailua, joka on yhtenäismarkkinoiden perusta. Asetuksen perusteella komissio voi arvioida asetuksen soveltamisalaan kuuluvat sulautuma- ja keskittymätapaukset etukäteen. Tähän asti komissio on voinut arvioida tiettyjen sulautumien ja yrityskeskittymien seurauksia vasta jälkikäteen. Tavoitteena on myös luoda selkeä alaa koskeva oikeudellinen kehys, jonka avulla nopea päätöksenteko on mahdollista. Lisäksi pyritään välttämään useiden kansallisten säädöksien soveltamista samaan suureen, useita jäsenvaltioita koskevaan keskittymään.

2) SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (ETY) N:o 4064/89, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, yrityskeskittymien valvonnasta [EYVL L 395, 30.12.1989].

Oikaisu: EYVL L 257, 21.9.1990

Muutettu seuraavalla säädöksellä:

neuvoston asetus (EY) N:o 1310/97, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997 [EYVL L 180, 9.7.1997].

3) TIIVISTELMÄ

Asetusta sovelletaan kaikkiin yhteisönlaajuisiin yrityskeskittymiin, eli silloin kun

  • keskittymään osallistuvien yritysten koko maailmasta kertynyt yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5 miljardia ecua
  • ainakin kahden keskittymään osallistuvan yrityksen yhteisön alueelta kertynyt liikevaihto on yli 250 miljoonaa ecua,

jollei jokaisen keskittymään osallistuvan yrityksen yhteisön alueelta kertyneestä kokonaisliikevaihdosta yli kaksi kolmasosaa ole peräisin yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta.

Vaikka edellä mainitut rajat eivät ylittyisikään, kyseessä on yhteisönlaajuinen keskittymä, kun

  • kaikkien siihen osallistuvien yritysten koko maailmasta kertynyt yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto on yli 2,5 miljardia ecua
  • kaikkien siihen osallistuvien yritysten vähintään kolmesta jäsenvaltiosta kertynyt yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto on jokaisessa jäsenvaltiossa on yli 100 miljoonaa ecua
  • vähintään kolmesta jäsenvaltiosta ainakin kahdelle keskittymään osallistuvista yrityksistä erikseen kertynyt kokonaisliikevaihto on jokaisessa jäsenvaltiossa yli 25 miljoonaa ecua
  • ainakin kahden keskittymään osallistuvan yrityksen yhteisön alueelta kertynyt kokonaisliikevaihto on yli 100 miljoonaa ecua, ellei jokaisen keskittymään osallistuvan yrityksen yhteisön alueelta kertyneestä kokonaisliikevaihdosta yli kaksi kolmasosaa ole peräisin yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta.

Yrityskeskittymiä arvioidaan sen mukaan, miten hyvin ne soveltuvat yhteismarkkinoille. Jos keskittymä luo määräävän markkina-aseman tai vahvistaa sitä, se heikentää huomattavasti kilpailua ja on näin ollen ristiriidassa yhteismarkkinoiden periaatteen kanssa. Sama koskee myös keskittymän muodostavan yhteisyrityksen perustamista, jos sen tarkoituksena tai seurauksena on itsenäisinä pysyvien yritysten kilpailukäyttäytymisen yhteensovittaminen.

Yrityskeskittymä syntyy, kun

  • kaksi yritystä tai useampia yrityksiä, jotka ovat aikaisemmin olleet itsenäisiä, sulautuu
  • yksi henkilö tai useampia henkilöitä (jolla on jo määräysvalta ainakin yhdessä yrityksessä) tai yksi yritys tai useampia yrityksiä saa määräysvallan, joka koskee yhtä tai useampaa yritystä.

Yhteisönlaajuisista keskittymistä on ilmoitettava komissiolle viikon kuluessa sulautumissopimuksen tekemisestä.

Liikevaihdolla tarkoitetaan keskittymään osallistuville yrityksille edellisen tilikauden aikana niiden tavanomaiseen toimintaan kuuluvasta tuotteiden myynnistä ja palvelujen tarjoamisesta kertyneitä määriä, joista on vähennetty myyntialennukset ja suoraan liikevaihdosta määrättävät maksut.

Komissio tutkii ilmoituksen heti sen saatuaan.

  • Jos ilmoitettuun keskittymään ei sovelleta sulautuma-asetusta, komissio tekee asiasta päätöksen.
  • Jos komissio toteaa, että ilmoitettuun keskittymään sovelletaan tätä asetusta, mutta vakavia epäilyjä ei kuitenkaan ole sen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, komissio päättää, että keskittymä soveltuu yhteismarkkinoille.
  • Jos ilmoitettuun keskittymään sovelletaan sulautuma-asetusta ja sen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille on vakavia epäilyjä, komissio päättää menettelyn aloittamisesta. Komissio voi kuitenkin todeta sulautuman yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos keskittymään osallistuvat yritykset tekevät tarvittavat muutokset.

Komission on tehtävä nämä päätökset viimeistään kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Jos komissio päättää tutkia asiaa tarkemmin, lopullinen päätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alustava päätös on tehty.

Sulautuman soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan erityisesti sen perusteella, kuinka se vaikuttaa kilpailuun sulautumaan osallistuvien yritysten markkina-alueella.

Yhteisönlaajuisia keskittymiä ei yleensä saa toteuttaa, ennen kuin keskittymästä on ilmoitettu komissiolle, eikä kolmen viikon aikana ilmoituksen jättämisestä. Tätä lykkäysaikaa voidaan jatkaa tai se voidaan poistaa.

Komissio voi siirtää ilmoitettua keskittymää koskevan asian asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi, jos

  • keskittymä uhkaa luoda sellaisen määräävän aseman tai vahvistaa sellaista määräävää asemaa, jonka seurauksena tehokas kilpailu olennaisesti estyy kaikki erillisten markkinoiden tunnusmerkit täyttävillä kyseessä olevan jäsenvaltion markkinoilla
  • keskittymä vaikuttaa kilpailuun kyseessä olevan jäsenvaltion sisäisillä markkinoilla, jotka täyttävät kaikki erillisten markkinoiden tunnusmerkit, mutta jotka eivät ole merkittävä osa yhteismarkkinoita.

Komissio voi valtuuttaa virkamiehensä tekemään tarvittavat tarkastuskäynnit yrityksissä tai yritysten yhteenliittymissä. Komissio voi myös hankkia kaikki tutkimukseen tarvittavat tiedot.

Komission on kuultava jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa neuvoa-antavaa komiteaa, ennen kuin se päättää keskittymän soveltuvuudesta (tai soveltumattomuudesta) yhteismarkkinoille ja määrää sakkoja.

Komissiolla on yksinomainen toimivalta tehdä päätöksiä sulautuma-asioissa. Jäsenvaltio ei saa soveltaa kansallista kilpailulainsäädäntöään yhteisönlaajuiseen keskittymään.

Jos komissio jäsenvaltion pyynnöstä toteaa, että keskittymä, joka ei ole yhteisönlaajuinen, estää olennaisesti tehokasta kilpailua jäsenvaltion alueella, komissio voi ottaa asian poikkeuksellisesti käsiteltäväkseen.

Sulautuma-asetusta ei sovelleta keskittymiin, jotka on toteutettu ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa.

Asetuksessa todetaan, että sen kahta keskeistä kohtaa tarkistetaan myöhemmin. Uudelleenarviointi koskee 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä keskittymään osallistuvien yritysten liikevaihtojen raja-arvoja ja 9 artiklan 10 kohdassa mainittua keskittymäasian siirtämistä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi.

Komissio tekee neuvostolle selvityksen asetuksessa määriteltyjen raja-arvojen ja asetuksen soveltamiskriteereiden täytäntöönpanosta ennen 1. heinäkuuta 2000, jonka jälkeen neuvosto voi tarkistaa asetusta.

Asetuksen (ETY) N :o 4064/89 korvaa 1. tammikuuta 2004 lähtien neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004.

Asiakirja

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

Asetus 4064/89/ETY

21.9.1990

-

Asetus 1310/97/EY

1.3.1998

-

4) täytäntöönpanotoimet

1) KESKEISET KÄSITTEET

Komissio on vuosien varrella antanut useita tiedonantoja, joiden tavoitteena on saada yritykset ymmärtämään, missä olosuhteissa yrityskeskittymä aiheuttaa kilpailuongelmia.

Tiedonanto - EYVL C 372, 9.12.1997

Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta.

Merkityksellisten markkinoiden käsitteessä yhdistyvät sekä tuotemarkkinat että maantieteelliset markkinat, joiden arviointiperusteita tarkastellaan. Tuotemarkkinoihin kuuluvat kaikki tuotteet ja/tai palvelut, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina. Maantieteellisillä markkinoilla tarkoitetaan puolestaan aluetta, jolla asianomaiset yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kyseisiä tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa muista markkinoista kilpailuedellytystensä perusteella.

Tiedonanto - EYVL C 66, 2.3.1998

Komission tiedonanto kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavien yhteisyritysten käsitteestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan.

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa kaksi yritystä tai useampi yritys käyttää yhdessä määräysvaltaa. Käytännössä yhteisyritysten toimintaan voi kuitenkin sisältyä hyvin erilaisia liiketoimia sulautuman kaltaisista toimista sellaiseen yhteistyöhön, joka koskee tiettyä tarkoitusta, kuten tutkimus- ja kehitystyötä, tuotantoa tai jakelua. Yritykset käyttävät yhteistä määräysvaltaa, jos ne hoitavat pysyvästi kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan.

Tiedonanto - EYVL C 66, 2.3.1998

Komission tiedonanto yrityskeskittymän käsitteestä yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan.

Yrityskeskittymä voi syntyä aiemmin itsenäisesti toimineiden yritysten sulautuessa tai yksinomaisen, yhteisen tai yhden osakkaan määräysvallan seurauksena. Kolmessa erikoistapauksessa määräysvaltaan oikeuttavan osuuden saamista ei katsota sulautuma-asetuksessa tarkoitetuksi keskittymiseksi. Keskittymän ei katsota syntyvän, a) jos yrityksillä, joiden tavanomaiseen toimintaan kuuluu arvopaperikauppa, on väliaikaisesti yrityksen arvopapereita, b) jos määräysvalta siirtyy viranomaisten nimeämälle toimitsijalle jäsenvaltion lain mukaisesti tai c) jos hallintayhtiö saa määräysvallan yrityksessä edellyttäen, että se ei pidä äänioikeutta itsellään.

Tiedonanto - EYVL C 66, 2.3.1998

Komission tiedonanto keskittymään osallistuvien yritysten käsitteestä yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan.

Keskittymään osallistuva yritys on yritys, joka osallistuu välittömästi yritysten sulautumiseen tai määräysvallan hankkimiseen. Kyseisessä tiedonannossa määritellään erilaisiin keskittymiin osallistuvat yritykset. Keskittymämuotoja ovat esimerkiksi sulautuma, yksinomaisen määräysvallan hankkiminen yrityksessä, yhteisen määräysvallan hankkiminen yrityksessä, määräysvallan hankkiminen yrityksessä yhteisyrityksen avulla, yhteisen määräysvallan muuttuminen yksinomaiseksi määräysvallaksi, yhteisessä määräysvallassa olevan aiemmin perustetun yhteisyrityksen osakkuussuhteiden muuttaminen, yksityishenkilöiden hankkima määräysvalta yrityksessä, yrityksen myyminen toimivalle johdolle tai valtion omistaman yrityksen hankkima määräysvalta yrityksessä.

Tiedonanto - EYVL C 66, 2.3.1998

Komission tiedonanto liikevaihdon laskemisesta yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan.

Liikevaihdolla tarkoitetaan keskittymään osallistuville yrityksille edellisen tilikauden aikana niiden tavanomaiseen toimintaan kuuluvasta tuotteiden myynnistä ja palvelujen tarjoamisesta kertyneitä määriä, joista on vähennetty myyntialennukset ja suoraan liikevaihdosta määrättävät maksut. Kyseisessä tiedonannossa käsitellään seurauksia, joita tietyn suuruisella liikevaihdolla on tietyillä maantieteellisillä markkinoilla, ja vahvistetaan, mitkä seikat tulee ottaa huomioon pankki-, rahoitus- tai vakuutustoiminnasta kertyvää liikevaihtoa laskettaessa.

Tiedonanto - EYVL C 66, 2.3.1998

Komission tiedonanto - Tiedonanto kaikkia toimintoja hoitavien yhteisyritysten arvioimisesta Euroopan yhteisön kilpailua koskevien säännösten mukaan.

Kaikkia toimintoja hoitavat yhteisyritykset ovat yhteisönlaajuisia yrityksiä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen kilpailukäyttäytymistään, mutta toimia edelleen itsenäisinä yrityksinä.

2) KESKITTYMIEN KÄSITTELY

Yhteisönlaajuiset yrityskeskittymät käsitellään virallisessa menettelyssä. Eräissä tapauksissa komissio on kuitenkin pitänyt parempana soveltaa yksinkertaistettua menettelyä tiettyihin yrityskeskittymiin tai "keskittymän toteuttamiseen suoraan liittyviin ja sen kannalta välttämättömiin" rajoituksiin. Tarpeen vaatiessa yritykset voivat myös osoittaa komissiolle yhteistyöhalukkuuttaan ryhtymällä toimiin, joiden avulla vähennetään keskittymään osallistuvien yritysten markkinaosuutta, vältetään määräävän aseman syntyminen ja varmistetaan tehokkaan kilpailun säilyminen.

Asetus (EY) N:o 447/98 - EYVL L 61, 2.3.1998

Komission asetus (EY) N:o 447/98, annettu 1 päivänä maaliskuuta 1998, yrityskeskittymien valvonnasta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 4064/89 säädetyistä ilmoituksista, määräajoista ja kuulemisista.

Yhteisönlaajuisista yrityskeskittymistä on ilmoitettava komissiolle viikon kuluessa sulautumissopimuksen teosta, julkisen ostotarjouksen ilmoittamisesta tai määräysvallan tuottavan osuuden hankkimisesta. Ilmoitus on toimitettava asetuksen liitteenä olevalla CO-lomakkeella. Yrityskeskittymä ei voi toteutua, ennen kuin siitä on ilmoitettu ja se on todettu yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Ellei näin tapahdu, komissio voi määrätä sakkoja. Komissio antaa ilmoituksen tekeville osapuolille kirjallisissa huomautuksissa esitetystä pyynnöstä mahdollisuuden esittää perustelunsa suullisesti virallisessa kuulemistilaisuudessa. Jotta keskittymää ei kiellettäisi, siihen osallistuvat yritykset voivat ehdottaa komissiolle sitoumuksia keskittymissuunnitelman muuttamiseksi. Sitoumukset on annettava komission tiedoksi kolmen viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. CO-lomake, ilmoituksen liiteasiakirjat ja sitoumukset on toimitettava tai lähetettävä kirjattuna kirjeenä lomakkeessa mainittuun osoitteeseen.

Tiedonanto - EYVL C 217, 29.7.2000

Komission tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan.

Komissio noudattaa yrityskeskittymien käsittelyssä yksinkertaistettua menettelyä, a) kun yhteisyrityksen liikevaihto on alle 100 miljoonaa euroa ja siirretyn omaisuuden kokonaisarvo on alle 100 miljoonaa euroa, b) kun kyseessä on sulautuma tai yksinomaisen tai yhteisen määräysvallan hankkiminen toisessa yrityksessä, mutta yksikään keskittymän osapuolista ei harjoita liiketoimintaa samoilla markkinoilla, joilla toinen osapuoli toimii tai c) kun kyseessä on sulautuma tai yksinomaisen tai yhteisen määräysvallan hankkiminen toisessa yrityksessä ja kun osapuolet toimivat samoilla markkinoilla, mutta niiden yhteenlaskettu markkinaosuus on horisontaalisissa suhteissa alle 15 prosenttia ja vertikaalisissa suhteissa alle 25 prosenttia. Ilmoituksen tekijöiden on kuvailtava kaikki vaihtoehtoiset merkitykselliset tuote- ja maantieteelliset markkinat. Jos merkityksellisten markkinoiden määritteleminen on vaikeaa, yksinkertaistettua menettelyä ei sovelleta. Jos edellä mainitut ehdot täyttyvät, komissio tekee lyhytmuotoisen päätöksen keskittymän hyväksymisestä kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tiedonanto - EYVL C 68, 2.3.2001

Komission tiedonanto neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 ja komission asetuksen (EY) N:o 447/98 mukaan hyväksyttävistä korjaustoimenpiteistä.

Hyväksyttävillä korjaustoimenpiteillä tarkoitetaan keskittymiin tehtäviä muutoksia, joiden avulla pyritään on vähentämään keskittymään osallistuvien yritysten markkinaosuutta, välttämään määräävän aseman syntymistä ja varmistamaan tehokkaan kilpailun säilyminen. Liiketoiminnan luovuttaminen on komission ensisijaisesti suosima korjaustoimenpide, mutta myös muut markkinarakenteiden muuttamiseen tähtäävät toimet voidaan hyväksyä (esim. yksinoikeussopimusten purkaminen, keskeiseen tuotantoteknologiaan liittyvän taitotiedon luovuttaminen jne.). Kilpailuongelmia ei kuitenkaan aina voida ratkaista edes korjaustoimenpiteiden avulla. Tällöin ainoa mahdollisuus on kieltää sulautuma.

Tiedonanto - EYVL C 188, 4.7.2001

Komission tiedonanto keskittymiin suoraan liittyvistä ja niiden kannalta välttämättömistä rajoituksista.

Kyseinen tiedonanto korvaa keskittymien liitännäisrajoituksista annetun komission tiedonannon (EYVL C 203, 14.8.1990), ja se liittyy olennaisesti yksinkertaistettuun menettelyyn tiettyjen keskittymien käsittelyssä (komission tiedonanto, EYVL C 217, 29.7.2000). Vaikka sopimukset olisivat keskittymään suoraan liittyviä ja sen toteuttamisen kannalta välttämättömiä (eli ilman niitä keskittymää ei voitaisi toteuttaa), komission ei tarvitse ryhtyä virallisiin toimenpiteisiin.

Yrityksen luovuttamisen yhteydessä tehtäviä, keskittymään suoraan liittyviä ja sen toteuttamisen kannalta välttämättömiä sopimuksia ovat myyjää koskevat kilpailukieltolausekkeet, patenttien, vastaavien oikeuksien tai taitotiedon lisenssisopimukset ja kiinteitä toimitus- tai ostomääriä koskevat velvoitteet.

Kun yksi tai useampi yritys hankkii määräysvallan julkisen tarjousmenettelyn kautta, keskittymään suoraan liittyviä ja sen toteuttamisen kannalta välttämättömiä sopimuksia ovat sopimus siitä, että keskittymän osapuolet eivät tee kyseisestä yrityksestä erillisiä kilpailevia tarjouksia, järjestelyt hankitun yrityksen tuotannon ja jakeluverkoston jakamiseksi sekä järjestelyt, joiden avulla toimivan taloudellisen kokonaisuuden hajottaminen osiin on mahdollista.

Yhteisyritysten perustamisen yhteydessä tehtäviä, keskittymään suoraan liittyviä ja sen toteuttamisen kannalta välttämättömiä sopimuksia ovat kilpailukieltovelvoitteet, lisenssisopimukset ja kiinteitä toimitus- tai ostomääriä koskevat perustajayritysten ja yhteisyrityksen väliset velvoitteet.

Tiedonanto - EYVL C 203, 14.8.1990

Komission tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaan.

Euroopan yhteisöjen virallisen lehden 31.12.1994 ilmestyneessä numerossa C 385 julkaistut tiedonannot eivät ole enää voimassa.

5) jatkotoimet

Komissio hyväksyi 31. tammikuuta 1996 vihreän kirjan sulautuma-asetuksen tarkistamisesta ja sulautumien valvonnasta yhteisössä [KOM(96) 19 lopullinen - EYVL C 58, 28.2.1996].

Vihreässä kirjassa esitellään yrityskeskittymien valvonnan nykytila yhteisössä ja annetaan ehdotuksia valvonnan parantamiseksi.

Komission kertomus neuvostolle sulautuma-asetuksessa säädettyjen raja-arvojen soveltamisesta [KOM(2000) 399 lopullinen]

Sulautuma-asetuksessa säädetään, että komission on laadittava ennen 1. heinäkuuta 2000 neuvostolle kertomus 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen raja-arvojen ja kriteerien toimeenpanosta. Kertomuksen avulla pyritään selvittämään, soveltuvatko kyseiset raja-arvot yhteisönlaajuisten keskittymien määrittelyyn. Siinä tarkastellaan raja-arvojen soveltamista komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten kokemusten perusteella sekä eurooppalaisten yritysten näkökulmasta. Arvioinnissa käytetyt tiedot ovat peräisin maaliskuun 1998 ja joulukuun 1999 väliseltä ajalta.

Päätelmistä käy ilmi, että 1 artiklan 3 kohdan ja mahdollisesti myös saman artiklan 2 kohdan kriteerit ovat vaikuttaneet siten, että keskittymien valvontasääntöjä ei ole sovellettu useisiin yrityskeskittymiin, vaikka niiden vaikutus on ulottunut yhden jäsenvaltion alueen ulkopuolelle, ja jotka sen vuoksi ovat olleet yhteisön kannalta merkittäviä. Tämän vuoksi komissio katsoo, että keskittymätapauksia koskevan yhteisön toimivallan määrittelymekanismi on arvioitava perusteellisesti. Näyttää myös siltä, että asetuksen epäkohtien korjaaminen edellyttäisi komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välisen nykyisen tehtäväjaon muuttamista, huomattavien lisäresurssien myöntämistä komissiolle jäsenvaltioiden välisten merkittävien keskittymien käsittelemistä varten ja niin liikevaihdon raja-arvojen kuin muidenkin, keskittymien valvontaa koskevien perussääntöjen ja -menettelyiden tehokkaampaa korjaamista.

Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta [EUVL L 024, 29.1.2004]

Viimeisin päivitys 21.02.2007

Top