RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Oleskeluoikeudesta annetut yleiset säännökset

Arkisto

Tavoitteena on poistaa esteet henkilöiden vapaan liikkuvuuden tieltä ja varmistaa, että jokaisella Euroopan kansalaisella on oikeus oleskella muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan.

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 90/364/ETY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1990, oleskeluoikeudesta.

Kumottu direktiivillä:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004.

TIIVISTELMÄ

Jäsenvaltioiden on myönnettävä oleskeluoikeus sellaisille jäsenvaltioiden kansalaisille, joilla ei tätä oikeutta ole yhteisön oikeuden muiden säännösten perusteella, sekä heidän kohdassa 2 tarkoitetuille perheenjäsenilleen (oleskeluoikeuden saajan puolisolle, puolisoiden huollettavina oleville jälkeläisille alenevassa polvessa ja huollettavina oleville sukulaisille ylenevässä polvessa) edellyttäen, että he itse ja heidän perheenjäsenensä kuuluvat sairausvakuutuksen piiriin kaikkien riskien varalta vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja että heillä on riittävästi tuloja ja varoja, niin että he eivät oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan maan sosiaalihuoltojärjestelmään.

Jäsenvaltiot myöntävät oleskeluluvan, jonka keston ne voivat rajoittaa viideksi vuodeksi. Tällöin oleskelulupa on voitava uudistaa. Jäsenvaltiot voivat, jos ne pitävät sitä tarpeellisena, vaatia kuitenkin luvan uudistamista kahden ensimmäisen vuoden oleskelun jälkeen. Muuten oleskeluoikeus on voimassa niin kauan kuin edellä kohdassa 1 esitetyt edellytykset on täytetty. Jos perheenjäsen ei ole jäsenvaltion kansalainen, hänelle on annettava oleskeluun oikeuttava asiakirja, jonka on oltava voimassa yhtä kauan kuin perheen huoltajan oleskelulupa.

Jäsenvaltion kansalaisen puolisolla tai huolettavina olevilla lapsilla, joilla on oleskeluoikeus jonkin jäsenvaltion alueella, on oikeus tehdä palkkatyötä tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana kyseisen jäsenvaltion koko alueella (siinäkin tapauksessa, että he eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia).

Jäsenvaltiot saavat poiketa direktiivin säännöksistä ainoastaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvien syiden perusteella. Direktiivi ei vaikuta voimassa olevaan toisen asunnon hankintaa koskevaan lainsäädäntöön.

Komissio laatii joka kolmas vuosi kertomuksen direktiivin soveltamisesta ja toimittaa sen neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantulo - Voimassaolon päättymispäiväMääräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEuroopan unionin virallinen lehti
Direktiivi 90/364/ETY-30.6.1992EUVL L 180, 13.7.1990

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus 18. maaliskuuta 1999 neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivien 90/364, 90/365 ja 93/96 soveltamisesta - (Oleskeluoikeus) (KOM(99) 127 lopullinen).

Oikeus liikkua vapaasti koski aluksi ainoastaan taloudellista toimintaa harjoittavia henkilöitä, mutta se laajennettiin koskemaan kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia, vaikka nämä eivät harjoittaisi taloudellista toimintaa. Maastrichtin sopimuksella lisättiin EY:n perustamissopimukseen uusi 8 a artikla (nykyinen 18 artikla), jolla oikeus laajennettiin koskemaan tietyin ehdoin kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia. Artiklassa taataan jokaiselle kansalaiselle henkilökohtainen perusoikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Direktiivien 90/364, 90/365 ja 93/96 voimaansaattamisen yhteydessä komissio joutui käynnistämään melkein kaikkia jäsenvaltioita vastaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn. Vain kolme jäsenvaltiota saattoi direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä määräaikaan mennessä. Menettelyt kuitenkin lopetettiin sitä mukaa kun tarvittavat toimenpiteet toteutettiin jäsenvaltioissa.

Kertomuksessa arvioitiin direktiivien soveltamista käytännössä Euroopan parlamenttiin saapuneiden kirjeiden, valitusten ja vetoomusten perusteella. Lisäksi lähetettiin kysely komission entisille virkamiehille, jotka eläkkeelle jäätyään olivat asettuneet muuhun jäsenvaltioon kuin kotimaahansa tai viimeisen asemapaikkansa sijaintivaltioon. Näihin tietoihin lisättiin Eurojus-verkoston neuvonantajien kommentit sekä kansalaisten vastauspalvelusta saadut tiedot (Kansalaisten Eurooppa). Arvioinneissa korostuivat kansalaisten kohtaamat hankaluudet, esimerkiksi epätietoisuus noudatettavista menettelyistä sekä oleskeluluvan saamiseksi vaadittavien menettelyjen pitkä kesto ja monimutkaisuus. Lisäksi hallintoviranomaisilla oli ollut hankaluuksia arvioida tuloja ja varoja sekä sairausvakuutusta koskevien ehtojen täyttymistä. Alustavissa päätelmissä korostetaan tarvetta

  • parantaa kansalaisille suunnattua tiedotusta,
  • varmistaa johdonmukaisesti nykyisen lainsäädännön noudattaminen,
  • muuttaa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta annettu yhteisön lainsäädäntö luettavammaksi ja jäsennellä lainsäädäntö uudelleen EU:n kansalaisuuden käsitteen ympärille,
  • aloittaa nykyisen lainsäädännön sisältömuutosten tarkastelu.

Komission toinen kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivien 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY (oleskeluoikeus) soveltamisesta [KOM(2003) 101 lopullinen].

Tämä on toinen kertomus Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeutta koskevan kolmen direktiivin soveltamisesta. Perheenjäsenet voivat olla myös muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, mutta heidän on oltava työelämän ulkopuolella eli he eivät saa harjoittaa taloudellista toimintaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Kertomus kattaa vuodet 1999-2002.

Komission kertomus 5. huhtikuuta 2006 neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivien 90/364, 90/365 ja 93/96 soveltamisesta - (Oleskeluoikeus) [KOM(2006) 156 lopullinen].

Tarkastelujakson päättyessä eli viisitoista vuotta sen jälkeen kun työelämän ulkopuolella olevien unionin kansalaisten oleskeluoikeutta koskevat direktiivit hyväksyttiin niiden soveltaminen on pääosin tyydyttävää, kuten rikkomistapausten väheneminen osoittaa. Rikkomisesta johtuva menettely on kuitenkin käynnissä kuuden jäsenvaltion kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden vuoksi. Syynä on direktiivien noudattamatta jättäminen tai virheellinen soveltaminen, jossa on kyse lähinnä direktiivien rajoittavasta tulkinnasta.

Komissio esimerkiksi lähetti 18. lokakuuta 2004 Ranskalle virallisen ilmoituksen, joka koski Ranskan viranomaisten unionin jäsenmaiden kansalaisille asettamia vaatimuksia esittää oleskeluluvan saamiseksi asiakirjoja, joista käy ilmi siviilisääty ja asuinpaikka. Täydentävä virallinen ilmoitus lähetettiin vuotta myöhemmin, koska kansallinen laki on edelleen voimassa, vaikka kiistanalaiset käytänteet on lopetettu.

Uusi direktiivi 2004/38 parantaa nykyistä lainsäädäntöä ja tarjoaa monella tapaa ratkaisun moniin ongelmiin, joita aikaisempien kolmen direktiivin soveltamisessa oli: se muodostaa yhden yksinkertaisen säädöksen. Komissio toteaa pitävänsä ehdottoman tärkeänä, että direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä asianmukaisesti, ja se seuraa tarkasti, miten työ edistyy.

Viimeisin päivitys 09.07.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun