RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Jätteistä huolehtiminen (vuoteen 2010 asti)

Arkisto

Jätteiden syntymisen vähentämiseksi ja niiden sopivimman käsittelyn ja hävittämisen järjestämiseksi Euroopan unioni on luonut puitteet koordinoidulle jätehuollolle jäsenvaltioissa.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, jätteistä.

TIIVISTELMÄ

Säädöksen toimenpiteitä sovelletaan aineisiin tai esineisiin, jotka haltija hävittää tai on velvollinen hävittämään jäsenvaltioiden voimassa olevien kansallisten säännösten mukaan. Niitä ei sovelleta kaasumaisiin päästöihin, radioaktiiviseen jätteeseen, mineraalijätteisiin, eläinten raatoihin ja maatalouden jätteisiin, jätevesiin ja käytöstä poistettuihin räjähteisiin, silloin kun näistä erilaisista jätteistä on annettu yhteisön erityisasetukset.

Auttaakseen toimivaltaisia viranomaisia ja yksityissektorin toimijoita määrittämään, mitkä tuotteet ovat jätteitä, komissio on julkaissut suuntaviivoja, jotka perustuvat erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (ks. jäljempänä kohta "Muut asiaan liittyvät asiakirjat").

Jäsenvaltioiden on kiellettävä jätteiden hylkääminen, upottaminen ja valvomaton loppukäsittely. Niiden on edistettävä jätteiden vähentämistä, kierrätystä ja muuntamista niiden uudelleenkäyttämisen mahdollistamiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista ehdotuksista säännöksiksi, jotka voivat koskea sellaisten tuotteiden käyttöä, joiden tuottamien jätteiden loppukäsittelystä aiheutuu teknisiä vaikeuksia tai kohtuuttomia kustannuksia, ja jotka voivat edistää tiettyjen jätteiden määrän vähentämistä, jätteiden käsittelyä kierrättämisen ja uudelleenkäytön kannalta, tiettyjen jätteiden käyttöä energian tuotannossa sekä tiettyjen luonnonvarojen käyttöä sellaisissa käyttömuodoissa, joissa ne voidaan korvata talteen otetuilla materiaaleilla.

Direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä yhtenäisen ja riittävän käsittelylaitosten verkoston perustamiseksi (ottaen huomioon parhaan saatavilla olevan teknologian) siten, että yhteisö tulee omavaraiseksi jätteenkäsittelyn suhteen, ja jäsenvaltiot pääsevät kukin erikseen lähemmäksi tätä tavoitetta. Verkoston avulla on oltava mahdollista huolehtia jätteistä jossakin lähimmistä laitoksista siten, että varmistetaan korkeatasoinen ympäristön suojelu.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen jätteen haltija antaa jätteet yksityisen tai julkisen jätteenkerääjän tai yrityksen käsiteltäväksi tai loppukäsittelee jätteet itse noudattaen direktiivin säännöksiä.

Laitosten ja yritysten, jotka huolehtivat jätteiden käsittelystä, varastoinnista tai sijoittamisesta toisen puolesta on saatava siihen lupa toimivaltaiselta viranomaiselta erityisesti käsiteltävien jätteiden määrän ja laadun, yleisten teknisten vaatimusten ja toteutettavien varotoimien osalta. Toimivaltaiset viranomaiset voivat määräajoin varmistaa näiden lupaedellytysten täyttymisen. Toimivaltainen viranomainen valvoo samalla tavoin yrityksiä, jotka huolehtivat omien jätteidensä kuljetuksesta, keräyksestä, varastoinnista tai sijoittamisesta, sekä yrityksiä, jotka tekevät tämän toisen puolesta.

Hyödyntämislaitosten ja yritysten, jotka loppukäsittelevät itse omat jätteensä, on myös hankittava lupa.

Jätteiden loppukäsittelyn kustannuksista vastaa "saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti jätteen haltija, joka antaa jätteen keräilijälle tai yrityksen haltuun, ja/tai jätteen aiemmat haltijat tai valmistaja, jonka tuotteesta jäte on peräisin.

Toimivaltaiset viranomaiset, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan edellä mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta, laativat yhden tai useampia jätehuoltosuunnitelmia. Näiden suunnitelmien on käsitettävä erityisesti hyödynnettävien tai loppukäsiteltävien jätteiden lajit, määrät ja alkuperä, yleiset tekniset vaatimukset, tietynlaisia jätteitä varten mahdollisesti tarvittavat erityisjärjestelyt sekä sopivat paikat tai laitokset jätteiden loppukäsittelylle.

Taustaa

Tällä direktiivillä kodifioidaan direktiivi 75/442/ETY sekä sen myöhemmät muutokset ja korvataan ne. Kodifikaatiolla selkiytetään ja järkiperäistetään jätelainsäädäntöä, muttei muuteta sovellettavien sääntöjen sisältöä.

Tämä direktiivi kumotaan direktiivillä 2008/98/EY 12 päivästä joulukuuta 2010 alkaen.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantuloMääräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEUVL

Direktiivi 2006/12/EY

17.5.2006-EUVL L 114, 27.4.2006
MuutosasiakirjatVoimaantuloMääräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEUVL

Direktiivi 2008/98/EY

12.12.200812.12.2010EUVL L 312, 22.11.2008

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 21 päivänä helmikuuta 2007, tulkitseva tiedonanto jätteistä ja sivutuotteista [KOM(2007) 59 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Komissio selkiyttää tuotteen, jäännöstuotteen ja sivutuotteen käsitteitä erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden perusteella. Lisäksi annetaan toimivaltaisille viranomaisille suuntaviivoja siihen, mikä on jätettä ja mikä ei. Jäännöstuote ei esimerkiksi ole jätettä, jos materiaalin jatkokäyttö on varmaa eikä vain mahdollista, jatkokäyttö tapahtuu ilman ennen uudelleenkäyttöä tapahtuvaa jatkojalostusta ja osana jatkuvaa tuotantoprosessia. Sivutuote puolestaan ei voi olla jotain sellaista, jonka valmistaja on velvollinen hävittämään tai jonka käyttötarkoitus on kielletty. Tietyistä ominaisuuksista materiaalin voidaan päätellä olevan jätettä: sille ei ole suunniteltu muuta käyttöä kuin hävittäminen tai käytöllä on suuret ympäristövaikutukset tai se edellyttää erityisiä suojelutoimenpiteitä, käsittelymenetelmä on tavanomainen jätteenkäsittelymenetelmä, yritys pitää tuotetta jätteenä tai pyrkii rajoittamaan tuotetun materiaalin määrää. Komissio antaa lopuksi esimerkkiluettelon tuotteista, jotka ovat jätettä, ja niistä, jotka eivät ole jätettä.

Komission tiedonanto, annettu 21 päivänä joulukuuta 2005, Resurssien kestävän käytön edistäminen: jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva teemakohtainen strategia [KOM(2005) 666 – ei julkaistu EUVL:ssä].
Tässä strategiassa määritellään suuntaviivat ja toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään jätteiden syntymisestä ja jätehuollosta aiheutuvia ympäristöpaineita. Strategian keskeisiä osia ovat lainsäädännön muuttaminen sen täytäntöönpanon parantamiseksi, jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja tehokkaan kierrätyksen edistäminen.

Päätös 2000/532/EY [EYVL L 226, 6.9.200].
Päätös jäteluettelon laatimisesta, vaaralliset jätteet mukaan luettuina.
Ks. konsolidoitu toisinto (pdf ).

Viimeisin päivitys 04.03.2009
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun