RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA)

Arkisto

Euroopan unionilla (EU) on pitkät perinteet huippuosaamisesta tutkimuksen ja innovoinnin aloilla, mutta tämä osaaminen on usein hajanaista. Tästä syystä Euroopan komissio on laatinut tiedonannon, jossa luodaan pohja eurooppalaiselle tutkimusalueelle. Tarkoituksena on luoda rajaton eurooppalainen alue, jolla harjoitetaan tutkimusta ja hyödynnetään tieteellisen tutkimuksen voimavaroja entistä paremmin Euroopan työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Asiakirjassa määritellään aluksi eurooppalaisen tutkimusalueen käsite (tausta, nykytilanne, haasteet, osatekijät jne.), minkä jälkeen siinä tarkastellaan toimintatapoja ja välineitä, joiden avulla alue voidaan toteuttaa vuoteen 2010 mennessä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 18 päivänä tammikuuta 2000, "Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta" [KOM(2000) 6 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

1. Euroopan unionin toiminnassa tutkimuksen alalla on aina pyritty edistämään erimaalaisten kumppaneiden yhteistyötä peräkkäisten puiteohjelmien yhteydessä. Aina 1980-luvun alusta lähtien puiteohjelmat ovat osaltaan vaikuttaneet uuden yhteistyöhön perustuvan toimintamallin luomiseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Todellinen eurooppalainen tutkimusalue on alkanut muotoutua.

2. Globaalistuneessa maailmassa tutkimus ja teknologinen kehittäminen edistyvät nopeasti, koska tutkijat, tieto ja tutkimustyön tulokset liikkuvat maasta toiseen yhä vapaammin ja nopeammin.

3. Nykyisellään ei kuitenkaan voida sanoa, että olisi olemassa erityinen eurooppalainen tutkimuspolitiikka, sillä 80 prosenttia Euroopan julkisrahoitteisesta tutkimuksesta toteutetaan kansallisella tasolla, pääasiassa kansallisissa tai alueellisissa tutkimusohjelmissa. Tutkimuspolitiikkaa toteutetaan siis jäsenvaltioissa ja Euroopan unionissa rinnakkain, mutta ne eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Tämän seurauksena toimia toteutetaan usein turhaan.

4. Lisäksi eurooppalaisessa tutkimuksessa on heikkouksia. Tieteen ja teknologian kehitys on talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin liikkeellepaneva voima erityisesti työpaikkojen luomisen kannalta. Monet indikaattorit kuitenkin osoittavat, että Euroopassa tieteen ja teknologian kehitys on paljon hitaampaa kuin sen tärkeimmissä kilpailijamaissa. 1990-luvun lopussa EU:n tutkimusmenot putosivat 1,8 prosenttiin BKT:sta, kun Yhdysvalloissa ja Japanissa niiden osuus on lähes 3 prosenttia.

5. EU:lla on kuitenkin eturivin asema joillakin aloilla, kuten lääketieteen ja kemian tutkimuksessa. Tätä potentiaalia ei pidä menettää, vaan sitä on vahvistettava ja hyödynnettävä täysimääräisesti tekemällä yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

6. Tutkimuksella on oltava entistä vahvempi ja keskeisempi asema eurooppalaisen talouselämän ja yhteiskunnan toiminnassa. Tätä varten komissio ehdotti 18. tammikuuta 2000 eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) perustamista. ERA:n tärkeimpänä tavoitteena on edistää suotuisampien olosuhteiden luomista Euroopassa tehtävälle tutkimukselle. Eurooppalaisen tutkimusalueen toivotaan olevan täysin toimintavalmis vuoteen 2010 mennessä.

RAKENNE

7. Eurooppalaisessa tutkimusalueessa yhdistyvät seuraavat kolme ajatusta:

  • luodaan tutkimuksen "sisämarkkinat", joilla tietämys, tutkijat ja teknologiat voivat liikkua vapaasti ja joilla pyritään lisäämään yhteistyötä, luomaan kilpailua ja optimoimaan voimavarojen jakamista;
  • jäsennetään eurooppalaista tutkimustyötä erityisesti koordinoimalla paremmin kansallisia tutkimustoimia ja -politiikkoja, joista Euroopassa toteutettava ja rahoitettava tutkimus olennaisilta osin koostuu;
  • kehitetään eurooppalainen tutkimuspolitiikka, joka ei koske pelkästään tutkimuksen rahoittamista, vaan jossa otetaan huomioon kaikki tutkimukseen liittyvät osatekijät muussa julkisessa politiikassa kansallisella ja Euroopan tasolla.

8. Eurooppalainen tutkimusalue koostuu seuraavista osatekijöistä:

  • aineellisten voimavarojen ja infrastruktuurien optimoiminen Euroopan tasolla
  • nykyistä yhtenäisempi julkisten välineiden ja varojen käyttö
  • yksityisen investointitoiminnan vauhdittaminen
  • tieteellistä ja teknistä referenssiaineistoa koskeva yhteinen järjestelmä politiikan täytäntöönpanoa varten
  • tutkijavoimavarojen lisääminen ja niiden liikkuvuuden edistäminen
  • dynaaminen, avoin ja tutkijoiden ja investoijien kannalta houkutteleva Eurooppa
  • yhteiset arvot.

9. Eurooppalaisen tutkimusalueen tärkein rahoitusväline on ollut kuudes tutkimuksen puiteohjelma, joka jatkui vuoden 2006 loppuun. Seitsemättä puiteohjelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2007. Seitsemännen puiteohjelman tavoitteena on auttaa EU:ta saavuttamaan Lissabonin tavoitteet (DE) (EN) (FR), ja sen on määrä luoda pohja osaamistalouden rakentamiselle.

Aineellisten voimavarojen ja infrastruktuurien optimoiminen Euroopan tasolla

10. Eurooppalainen tutkimusalue toteutetaan perustamalla osaamiskeskuksia eli verkottamalla huippututkimusta harjoittavia tutkimuslaitoksia.

11. Euroopassa on lähes kaikilla tieteenaloilla osaamiskeskuksia, jotka ovat kansainvälistä huipputasoa. Niiden toimintaa ei kuitenkaan aina riittävästi tunneta Euroopan rajojen ulkopuolella.

12. Sähköisiä verkkoja hyödyntävät etätyömuodot antavat mahdollisuuden luoda aitoja virtuaalisia osaamiskeskuksia, jotka voivat olla monitieteellisiä ja yhdistää toisiinsa korkeakouluja ja yrityksiä.

13. Sähköiset verkot avaavat tutkijoille uusia työskentelymahdollisuuksia, joita ovat mm. virtuaalilaboratoriot, välineiden etäkäyttö ja miltei rajaton mahdollisuus käyttää monimutkaisia tietokantoja.

Nykyistä yhtenäisempi julkisten välineiden ja varojen käyttö

14. Tähän saakka kansalliset tutkimusohjelmat ovat olleet hyvin riippumattomia toisistaan. Tilanteen korjaamiseksi tutkimuksesta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset ovat päättäneet suosittaa noudatettavaksi periaatetta, jonka mukaan kansalliset ohjelmat avataan vastavuoroisesti muista maista tuleville osanottajille. Komissio on toiminut tässä aloitteentekijänä ja antanut jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön logistista tukea ja oikeudellisia välineitä, jotta eurooppalaista tutkimustoimintaa voitaisiin paremmin koordinoida. Tässä yhteydessä on perustettu hallitustenvälisesti joukko eurooppalaisia tieteellisen ja teknologisen yhteistyön järjestöjä. Näitä ovat mm. ESF (Euroopan tiedesäätiö) (EN), ESA (Euroopan avaruusjärjestö) (EN), COST (tieteellisen ja teknisen tutkimuksen eurooppalainen yhteistyö) (EN) ja EUREKA (yhteisön ulkopuolinen tutkimusohjelma) (EN).

15. Eurooppalaisen tutkimuksen yhtenäisyyden lisäämiseksi tavoitteena on

  • kansallisten ja eurooppalaisten tutkimusohjelmien entistä tehokkaampi koordinointi;
  • suhteiden lujittaminen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä tekevien järjestöjen välillä.

Yksityisen investointitoiminnan vauhdittaminen

16. Euroopan patenttiviraston (DE/EN/FR)) ja kansallisten patenttivirastojen hallinnoima nykyinen patenttijärjestelmä perustuu kansallisiin patentteihin, jotka pätevät ainoastaan patentin myöntäneissä jäsenvaltioissa. Järjestelmä tulee kalliiksi, ja sitä on pidetty yhtenä merkittävänä esteenä kansallisten patenttien laajalle käytölle Euroopassa. Komission on tarkoitus antaa ehdotus yhteisön patentista, joka olisi voimassa koko unionin alueella.

17. Eurooppalaisen tutkimusalueen on määrä tarjota paremmat edellytykset

  • tutkimuksen epäsuorien tukivälineiden hyödyntämiselle;
  • tehokkaiden henkistä omaisuutta suojaavien välineiden kehittämiselle sekä yritysten perustamiselle ja riskipääomasijoituksille.

Tieteellistä ja teknistä referenssiaineistoa koskeva yhteinen järjestelmä politiikan täytäntöönpanoa varten

18. Tutkimus on organisoitava Euroopan tasolla siten, että voidaan ennakoida ja ottaa huomioon tarpeet, jotka liittyvät yleisen politiikan täytäntöönpanon eri vaiheisiin. Tässä suhteessa haasteena on tieteellistä tutkimustyötä kahlitsevien hallinnollisten ja byrokraattisten esteiden poistaminen. Komission itsensä teettämissä tutkimuksissa olisi käsiteltävä kansalaisia ja päätöksentekijöitä askarruttavia tärkeimpiä kysymyksiä, kuten ympäristönsuojelua, elintarvikkeiden turvallisuutta ja kemiallisia valmisteita tai ydinturvallisuutta.

19. Tätä varten olisi kehitettävä edelleen poliittisessa päätöksenteossa tarvittavaa tutkimusta sekä tieteellistä ja teknistä referenssiaineistoa koskevaa yhteistä järjestelmää.

Tutkijavoimavarojen lisääminen ja niiden liikkuvuuden edistäminen

20. Tutkijavoimavarojen osalta eurooppalaisen tutkimusalueen tärkeimpinä haasteina on

  • tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen;
  • naisten lukumäärän kasvattaminen ja aseman parantaminen tutkimuksessa;
  • tieteellisen uran kiinnostavuuden lisääminen nuorten kannalta.

21. Yleisesti ottaen tutkijat ovat liikkuvampia kuin muu väestö. Eurooppalaiset tutkijat eivät kuitenkaan tunne muiden maiden tutkimuskulttuuria. Euroopassa akateemiseen tai tieteelliseen uraan liittyvät rekrytointimenettelyt suosivat oman maan kansalaisia. Koska muiden Euroopan maiden tutkijoilla ei ole sopivaa urajärjestelmää, tutkimuslaitokset eivät voi käyttää hyväksi muualla koulutuksen hankkineiden tutkijoiden valmiuksia.

22. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 50 prosenttia on naisia (castellanodeutschenglishfrançais). Tästä huolimatta heidän osallistumisensa tieteelliseen tutkimukseen on edelleen marginaalista.

23. Kaikissa Euroopan maissa on myös todettu nuorten kiinnostuksen vähentyneen tutkijanuraa kohtaan. Kiinnostus luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan herää kuitenkin jo koulun perusasteella. Niinpä luonnontieteiden opetusta olisi tehostettava unionissa kaikilla koulutustasoilla.

Dynaaminen, avoin ja tutkijoiden ja investoijien kannalta houkutteleva Eurooppa

24. Alueilla on tutkimuksen ja innovoinnin alalla yhä vahvempi asema. Niillä on käytössään huomattavasti voimavaroja, ja ne tekevät aloitteita parantaakseen yhteyksiä yliopistojen, yritysten ja tutkimuskeskusten välillä. Ne ovat eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisiä toimijoita ja niiden asemaa olisi edelleen vahvistettava. Erityisesti olisi tärkeää tutkia ja luoda edellytykset tutkimuspolitiikan todelliselle "alueellistamiselle" (sen mukauttamiselle alueiden sosioekonomiseen tilanteeseen).

25. Ehdokasmaiden nykyisin tutkimukseen käyttämät varat ovat varsin vaatimattomat, ja niiden tutkimuksen rakenteet on mukautettava niin, että tietämystä voidaan käyttää hyväksi taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Siksi onkin olennaisen tärkeää edistää Länsi- ja Itä-Euroopan tiedeyhteisöjen integrointia.

26. Euroopalla ei ole tarjota EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoille erityisen edullisia aineellisia ja hallinnollisia olosuhteita. Lainsäädäntö, tiedekulttuuri ja kieli ovat joka maassa erilaisia. Maailman parhaiden tutkijoiden houkuttelemiseksi Euroopan tutkimuslaboratorioihin on perustettava apurahajärjestelmä. Kehitysmaiden kannalta olisi tärkeää suunnitella apurahajärjestelmä niin, että se suosii apurahan saaneiden tutkijoiden palaamista takaisin kotimaahan.

Yhteiset arvot

27. Yhä kasvavat ympäristöön kohdistuvat paineet, elintarviketurvallisuutta koskevat vakavat kriisit ja muuntogeenisten organismien saattaminen markkinoille huolestuttavat yleisöä täysin perustellusti ja voivat horjuttaa sen luottamusta tieteeseen. Tutkijoita ja muita yhteiskunnan toimijoita (kansalaisia, asiantuntijoita, teollisuusjohtajia ja poliittisia päätöksentekijöitä) olisikin rohkaistava käymään vuoropuhelua keskenään.

28. Tieteellisen ja teknologisen tietämyksen lisääntymiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin varsinkin biotieteiden kaltaisilla aloilla suhtaudutaan eri maissa eri tavalla. Sekä eurooppalaisella (luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä eurooppalainen työryhmä) että kansallisella tasolla on perustettu eettisiä komiteoita, joiden on tehostettava yhteistyötään yhtenevien lähestymistapojen kehittämiseksi.

29. Tältä osin eurooppalaisen tutkimusalueen luomisen tavoitteena on

  • antaa tieteen ja yhteiskunnan suhteita koskeville kysymyksille eurooppalainen ulottuvuus;
  • muodostaa yhteinen näkemys tieteen ja teknologian etiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission suositus 1982/2006/EY , annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä [C(2005) 576 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus 969/2006/EY , annettu 2 päivänä elokuuta 2004, "Euroopan unionin toiminta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla - Vuosikertomus 2003" [KOM(2004) 533 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1608/2003/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, yhteisön tiede- ja teknologiatilastojen tuotannosta ja kehittämisestä [EUVL L 230, 16.9.2003].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2003, "Tutkijat eurooppalaisella tutkimusalueella: yksi ammatti, monta uraa" [KOM(2003) 436 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 16 päivänä lokakuuta 2002, "Uutta voimaa eurooppalaiselle tutkimusalueelle - Uudet panostukset, suuntaviivat ja näköalat" [KOM(2002) 565 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Asiakirjassa arvioidaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa saavutettua edistystä. Siinä avataan myös uusia näköaloja alueen jatkokehitykseen. Kaksi vuotta ERA-hankkeen käynnistämisen jälkeen komissio arvioi, että hankkeen ansiosta tutkimuksen eurooppalainen ulottuvuus tiedostetaan kansallisella tasolla. Asiakirjassa tuodaan esiin tiettyjä myönteisiä toimia ja kehityssuuntia ja kehotetaan jäsenvaltioita mobilisoimaan toimiaan ja kasvattamaan merkittävästi osallistumistaan hankkeen toteuttamiseen.

Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä syyskuuta 2002, "Lisää tutkimusta Euroopan hyväksi - Tavoitteena 3 prosenttia BKT:sta" [KOM(2002) 499 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 määrittelemän tavoitteen mukaan tutkimusinvestointeja on kasvatettava nykyisestä 1,9 prosentista 3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2010 mennessä. Tästä kasvusta yli 60 prosentin olisi tultava yksityiseltä sektorilta.

Komission tiedonanto, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001, "Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus" [KOM(2001) 549 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Asiakirjassa kannustetaan paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään täysimääräisesti ERA:n tarjoamia uusia mahdollisuuksia, sillä alueet on tunnustettu keskeisiksi toimijoiksi eurooppalaisen osaamistalouden luomisessa. Aluekehityksen katsotaan myös olevan olennaisen tärkeää EU:n tulevan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.

Komission tiedonanto, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2001, "Eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälinen ulottuvuus" [KOM(2001) 346 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2001, "Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia" [KOM(2001) 331 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2001, "YTK:n tehtävä ja sen toteuttaminen eurooppalaisella tutkimusalueella" [KOM(2001) 215 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 4 päivänä lokakuuta 2000, "Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen: EU:n tutkimustoimien suuntaviivat (2000-2006)" [KOM(2000) 612 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 17 päivänä helmikuuta 1999, "Naiset ja tiede - Naiset mukaan rikastuttamaan Euroopan tutkimustoimintaa" [KOM(1999) 76 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

 
Viimeisin päivitys 30.07.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun