RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Eurooppa-neuvoston kokous Brysselissä 21. ja 22. kesäkuuta 2007

Varhain kesäkuun 23. päivänä Eurooppa-neuvosto päätti kutsua koolle hallitustenvälisen konferenssin uuden sopimuksen hyväksymiseksi.

Unionin perussopimusten uudistusprosessiin liittynyt kahden vuoden pohdinta-aika päättyi, kun kesäkuun 21. ja 22. päivänä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti kutsua koolle hallitustenvälisen konferenssin (HVK) Euroopan unionia (EU) koskevan uuden sopimuksen viimeistelemiseksi ja hyväksymiseksi. Uudistetun sopimuksen myötä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen lisätään ne uudistukset, jotka perustuvat kesäkuussa 2004 loppuunsaatettuun Eurooppa-valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin työhön.

Eurooppa-neuvosto antoi hallitustenväliselle konferenssille tarkan toimeksiannon, joka sisältää toimielinten uudistamisesta vuonna 2004 päätetyt ydinkohdat sekä pohdinta-ajalta saadut kokemukset. Joistakin kohdista käytiin pitkiä neuvotteluja jäsenvaltioiden välillä.

Toimeksianto, jonka pääkohdat esitetään jäljempänä, on hallitustenvälisen konferenssin työskentelyn perusta ja kehys. Nimitys "uudistussopimus" ei kuitenkaan viittaa jo valmiiseen sopimukseen. Ainoastaan hallitustenvälinen konferenssi, joka aloitti työnsä virallisesti 23. heinäkuuta 2007, voi tehdä lopullisia päätöksiä uudistetun sopimuksen sisällöstä.

Oheen on selvyyden vuoksi koottu toimeksiannon keskeiset uudistukset neljään ryhmään jaoteltuina.

UNIONIN PERUSTA

Hallitustenvälisen konferenssin saaman toimeksiannon mukaan uudistetulla sopimuksella ei ole perustuslaillista luonnetta. Tämä heijastuu myös sanastoon siten, että esimerkiksi sanasta "perustuslaki" luovutaan ja sanojen "laki" ja "puitelaki" sijaan käytetään nykyiseen tapaan sanoja "asetus" ja "direktiivi". Sopimuksessa ei ole myöskään erillistä artiklaa EU:n symboleista. Uudistussopimus jatkaa perussopimusten tarkistamisen perinnettä siten, että sillä muutetaan jo olemassa olevia perussopimuksia.

Hallitustenvälisen konferenssin saamassa toimeksiannossa mainitaan seuraavat perusperiaatteet:

  • Pilarirakenne poistetaan, ja unionista tulee oikeushenkilö. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nimeksi tulee Sopimus Euroopan unionin toiminnasta. Sana "yhteisö" korvataan kaikkialla sanalla "unioni".
  • Unionin demokraattinen perusta määritellään, esimerkiksi käsitteet demokraattinen yhdenvertaisuus, edustuksellinen demokratia, osallistuva demokratia sekä kansalaisaloite.
  • Unionin kansalaisten oikeuksia vahvistetaan siten, että sopimukseen sisällytetään viittaus perusoikeuskirjaan. Vaikka perusoikeuskirja ei sisälly sellaisenaan sopimukseen, viittauksella siitä tehdään oikeudellisesti sitova kaikissa jäsenvaltioissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta.
  • Sopimukseen sisällytetään artikla vapaaehtoisesta eroamisesta, jonka nojalla jäsenvaltio voi erota Euroopan unionista.
  • Toissijaisuusperiaatetta vahvistetaan siten, että kansalliset parlamentit valvovat tehokkaammin sen noudattamista.
  • Unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa selkeytetään.

Uuteen sopimukseen sisältyy noin kolmekymmentä unionin tavoitetta, joita ovat rauha, täystyöllisyys, kestävä kehitys, kulttuurien monimuotoisuus, yhteisvastuullisuus, yhteenkuuluvuus ja kansalaisten turvallisuus. Vapaan ja reilun kilpailun periaate, joka ei ole varsinainen päämäärä, ei sisälly unionin tavoitteisiin. Se sisältyy kuitenkin oikeudellisesti sitovaan pöytäkirjaan, joka liitetään sopimukseen.

.

TOIMIELIMET

Hallitustenvälisen konferenssin toimeksiantoon sisältyy myös toimielinten uudistaminen. Tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

  • Euroopan parlamentin kokoonpanoa muutetaan siten, että sen jäsenten määrä rajoitetaan 750:een.
  • Euroopan komission kokoonpano muuttuu siten, että vuodesta 2014 alkaen komissaarien lukumäärä vastaa kahta kolmasosaa jäsenvaltioiden lukumäärästä.
  • Eurooppa-neuvostolle valitaan puheenjohtaja, jonka toimikausi on kaksi ja puoli vuotta ja uusittavissa vain kerran. Toisin sanoen Eurooppa-neuvoston vaihtuvista puheenjohtajuuksista luovutaan.
  • Unioniin perustetaan Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja toimii Eurooppa-neuvoston valtuuttamana mutta on samalla myös komission varapuheenjohtaja ja edustaa unionia muualla maailmassa.

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYT

Hallitustenvälisen konferenssin toimeksiantoon kuuluu myös yhteispäätösmenettelyn käyttäminen tavanomaisena lainsäätämisjärjestyksenä. Yhteispäätösmenettelyä sovelletaan siten useilla aloilla, joita ovat esimerkiksi oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla sekä laillinen maahanmuutto.

Vastaisuudessa määräenemmistöpäätöksiä tehdään yli 40 alalla. Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetään kuitenkin poikkeus oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla.

Eurooppa-neuvoston jäsenten välillä oli erimielisyyksiä erityisesti kaksoisenemmistöön perustuvasta äänestysjärjestelmästä. Pitkien neuvottelujen jälkeen Euroopan johtajat päätyivät ratkaisuun, jonka mukaan 1. marraskuuta 2014 alkaen määräenemmistöpäätökset perustuvat kaksoisenemmistöön, johon vaaditaan 55 prosenttia jäsenvaltioiden ja 65 prosenttia Euroopan väestön määrästä. Vuoteen 2014 asti sovelletaan nykyistä Nizzan sopimuksella perustettua järjestelmää. Tämän jälkeen alkaa 31. marraskuuta 2017 päättyvä siirtymäaika, jonka aikana neuvoston jäsenillä on oikeus pyytää, että päätökseen sovelletaan Nizzan sopimuksen mukaista päätöksentekomenettelyä. Ioanninan kompromissin tavoin niillä jäsenvaltioilla, jotka lähes muodostavat määrävähemmistön, on lisäksi oikeus vastustaa päätöstä.

UNIONIN POLITIIKAN LOHKOT

Hallitustenvälisen konferenssin toimeksiantoon sisältyy myös merkittäviä uudistuksia erityisesti oikeus- ja sisäasioissa, joihin sovelletaan vastaisuudessa yhteisömetodia. Tanskaa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat erityisjärjestelyt. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta ja jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuullisuus energia-alalla mainitaan nyt ensimmäistä kertaa sopimuksessa. Sopimuksessa korostetaan myös hallitustenvälisenä pysyvää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen erityisluonnetta.

SOPIMUKSEN TAUSTA

Lokakuun 29. päivänä 2004 valtion- ja hallitusten päämiehet 25 jäsenvaltiosta allekirjoittivat Roomassa sopimuksen Euroopan perustuslaista. Jotta sopimus olisi tullut voimaan, kunkin jäsenvaltion olisi täytynyt ratifioida se oman perustuslakinsa mukaisesti, joko parlamentissa tai kansanäänestyksellä. Koska ratifioinnissa ilmeni vaikeuksia joissakin jäsenvaltioissa, valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät Eurooppa-neuvoston kokouksessa 16. ja 17. kesäkuuta 2005 käynnistää Euroopan tulevaisuutta koskevan pohdinta-ajan. Sen tarkoituksena oli käynnistää laaja julkinen keskustelu Euroopan kansalaisten kanssa.

Nämä tiedot eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niiden voida katsoa tulkitsevan sopimuksen tekstiä.

Viimeisin päivitys 14.12.2007

Katso myös

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun