RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhteisön politiikan kehitys kansanterveyden alalla

Arkisto

1) TAVOITE

Tavoitteena on herättää keskustelua yhteisön tulevan kansanterveyspolitiikan suuntaviivoista konkreettisten ehdotusten esittämiseksi Amsterdamin sopimuksen ratifioinnin jälkeen.

2) YHTEISÖN TOIMENPITEET

Komission tiedonanto, 15. huhtikuuta 1998, kansanterveyspolitiikan kehittämisestä Euroopan yhteisössä.

3) SISÄLTÖ

Yhteisön kansanterveysalan strategiaa on uudistettava perinpohjaisesti, jotta voidaan vastata suuriin muutoksiin, kuten uusiin terveysuhkiin, terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuviin paineisiin, laajentumiseen sekä Amsterdamin sopimuksen uusiin säädöksiin.

On siis tarpeellista herättää keskustelua yhteisön tulevan kansanterveyspolitiikan uusista suuntaviivoista.

Viimeisten vuosikymmenten aikana yhteisön väestön terveydentila on parantunut huomattavasti. Yksi todiste tästä on odotettu elinikä, joka on noussut viidellä vuodella vuodesta 1970. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on muistettava, että yhteisössä on edelleen vakavia terveysongelmia:

  • joka viides kansalainen kuolee varhain (ennen 65. ikävuottaan) tapaturmaisesti tai elintavoista johtuvaan sairauteen, joka olisi vältettävissä
  • myös uusia, usein tartuntatauteihin liittyviä terveysriskejä ilmenee jatkuvasti
  • erilaisessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa olevien väestöryhmien terveydentilan välillä on suuria eroja
  • väestön vanhenemisen vuoksi korkeaan ikään liittyvien sairauksien kuten Alzheimerin taudin tapausten määrä kasvaa.

Jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu ristiriitaisia paineita.
Toisaalta BKTL:sta terveydenhuoltoon käytettävä osuus on kaksinkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä, ja tämä kehitys jatkuu. Syynä tähän ovat erityisesti väestön rakenteeseen liittyvät tekijät, lääketieteessä käytetyn teknologian kehittyminen sekä väestön kasvaneet odotukset.
Toisaalta julkiseen talouteen kohdistuvien paineiden vuoksi terveydenhuoltojärjestelmiä on uudistettava siten, että niiden kuluja voidaan hallita ja että kilpailun kasvaessa alan tuottavuutta voidaan kasvattaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Jäsenvaltioiden on ratkaistava tämä ristiriita ottaen huomioon terveyden merkityksen väestön hyvinvoinnille sekä terveydenhuoltojärjestelmien vaikutuksen talouteen.

Yhteisön terveydenhuoltopolitiikka on otettava huomioon laajentumistavoitteissa ja maailmanlaajuisissa toimissa.
Terveydenhuoltojärjestelmien taso on matalampi Keski- ja Itä-Euroopan maissa kuin nykyisissä jäsenvaltioissa, mikä johtuu erityisesti varojen puutteesta. Siksi myös niiden kohtaamat ongelmat ovat erilaisia. Näitä maita on autettava parantamaan terveydenhuoltojärjestelmiänsä, ja lisäksi on tutkittava, kuinka laajentuminen saattaa vaikuttaa nykyisten jäsenvaltioiden väestön terveyteen.
On myös tarpeellista tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa terveysuhkien torjumiseksi maailmanlaajuisella tasolla.

Vaikka terveysasiat mainitaankin jo yhteisön ensimmäisissä perustamissopimuksissa, yhteisö alkoi toteuttaa todellista kansanterveysalan strategiaa vasta Maastrichtin sopimuksen jälkeen. Yhteisössä hyväksyttiin viisi syöpää, aidsia, huumeriippuvuutta, terveyden edistämistä ja terveyden valvontaa koskevaa erityisohjelmaa sekä ehdotettiin kolmea harvinaisia tauteja, vammoja ja saasteista johtuvia sairauksia koskevaa ohjelmaa. Lisäksi tehtiin muita aloitteita kuten yhteisön väestön terveydentilaa käsitteleviä kertomuksia sekä verituotteiden turvallisuutta koskevia suosituksia. Kansanterveyteen vaikutetaan myös muilla yhteisön ohjelmilla.

Vuonna 1993 toteutetusta yhteisön toimintaohjelmasta saadun kokemuksen perustella komissio katsoo, että

  • erillisten toimintaohjelmien ansiosta on voitu välttää ongelmat, jotka johtuvat jäsenvaltioiden erilaisista ensisijaisista tavoitteista
  • toimintaohjelmien ongelmat liittyvät hallinnollisen työn suureen määrään, joustavuuden puutteeseen, varojen hajauttamiseen ja ohjelmien koordinointiongelmiin.

Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ilmaantuneiden tapausten, kuten hullun lehmän taudin vuoksi on kiinnitetty uudelleen huomiota yhteisön tason terveyspolitiikan merkitykseen. Siksi yhteisön kansanterveysalan toimien oikeudellista perustaa laajennettiin Amsterdamin sopimuksella.

Komissio katsoo, että yhteisön kansanterveyspolitiikassa olisi keskityttävä kolmeen tärkeimpään toimintaryhmään:

  • Lisätään terveystiedotusta ja -tietoisuutta: luodaan kattava järjestelmä, jonka avulla kerätään, analysoidaan ja levitetään väestön yleisen terveydentilan kehitystä, terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja terveydenhuoltojärjestelmiin tehtyjä muutoksia koskevaa tietoa.
  • Reagoidaan nopeasti terveysuhkiin: perustetaan yhteisön järjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata, tunnistaa ja torjua terveysuhkia. On ehdotettu yhteisön tartuntatautien seuranta- ja valvontaverkoston perustamista.
  • Puututaan terveyteen vaikuttaviin tekijöihin: edistetään ihmisten omaa kykyä vahvistaa terveyttään parantamalla yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. Lisäksi tehostetaan sairauksien ehkäisyyn liittyviä toimia kuten rokotuksia ja seulontaa.

Ottamalla käyttöön nämä kolme toimintaryhmää edistettäisiin myös perustamissopimuksen säännösten toteuttamista. Säännösten mukaan kansanterveys on sisällytettävä yhteisön politiikkoihin.

Onkin tarpeellista herättää kaikkien asianomaisten toimielinten ja osapuolten välille keskustelua kansanterveyspolitiikan suuntaviivoista ja niiden soveltamisesta. Keskustelun perusteella laaditaan muodollisia ehdotuksia mahdollisimman pian Amsterdamin sopimuksen astuttua voimaan.

4) MÄÄRÄAIKA SÄÄDÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOLLE JÄSENVALTIOSSA

Ei vaadita.

5) VOIMAANTULOPÄIVÄ (jos poikkeaa edellisen kohdan päivämäärästä)

6) VIITTEET

Komission tiedonanto KOM(1998) 230 lopullinen
Ei julkaistu EYVL:ssä

7) JATKOTOIMET

Neuvoston päätelmät, 26. marraskuuta 1998, yhteisön tulevista kansanterveyden alan toimintapuitteista [EYVL C 390, 15.12.1998]
Päätelmissään neuvosto esittää olevansa tyytyväinen komission työhön ja tuo esille asioita, joihin komission pitäisi kiinnittää huomiota tulevissa erityistoimia koskevissa ehdotuksissaan:

  • yhteisön toiminta kansanterveyden alalla on suunnattava kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ihmisten terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan
  • kansanterveyden alan tulevissa toimintapuitteissa olisi aiempaa enemmän korostettava sellaisia yhteisön toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä
  • yhteisön olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toimittava ainoastaan, jos ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun voidaan myötävaikuttaa paremmin yhteisön toiminnalla kuin jos jäsenvaltiot toimisivat yksin
  • terveyden suojelua koskevat vaatimukset olisi sisällytettävä muihin yhteisön politiikkoihin
  • yhteisön olisi keskityttävä toimissaan ensisijaisesti suurten terveyshaittojen torjuntaan, yleisistä elinolosuhteista johtuvan kuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentämiseen ja terveyteen liittyvän tasa-arvon edistämiseen koko Euroopan unionissa. Valittaessa ensisijaisia toimia edellä mainituilla aloilla olisi otettava huomioon toteutettavuuteen liittyvät perusteet, terveyteen liittyvät perusteet (kuten kuolleisuus, sairastuvuus ja riskitekijät), yhteisöön liittyvät perusteet (kuten lisäarvo) sekä WHO:n laatimat perusteet.

Neuvoston päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 1999, yhteisön tulevasta toiminnasta kansanterveyden alalla [EYVL C 200, 15.7.1999]
Neuvosto vahvistaa kantansa kansanterveysalan tulevista toimista ja korostaa toimien avoimuuden olevan tärkeää, jotta kansalaiset tietäisivät toimista enemmän ja osallistuisivat niiden toteuttamiseen.

Komissio valmistelee kansanterveysalaa koskevia asiakirjoja. Niitä ovat

  • tiedonanto
  • toimintasuunnitelmaa koskeva päätösehdotus
  • vuonna 2000 umpeutuvien yhteisön toimintaohjelmien pidentämistä koskeva päätösehdotus.

8) KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun