RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Europol: Euroopan poliisivirasto (31.12.2009 saakka)

Arkisto

Neuvosto perustaa tällä säädöksellä Euroopan poliisiviraston Europolin. Sen tavoitteena on tehostaa jäsenvaltioiden välistä poliisiyhteistyötä terrorismin, laittoman huumausainekaupan ja muiden kansainvälisen rikollisuuden vakavien muotojen torjumiseksi. Jäsenvaltiot perustavat kansallisia yksiköitä, jotka toimivat Europolin ja rikollisuuden torjunnasta vastaavien kansallisten viranomaisten yhdyssiteenä.

SÄÄDÖS

Neuvoston säädös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, yleissopimuksen tekemisestä Euroopan poliisiviraston perustamisesta (Europol-yleissopimus) [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Tällä säädöksellä perustetaan Europol-niminen Euroopan poliisivirasto. Europol on oikeushenkilö, ja sen sijaintipaikkana on Alankomaiden Haag. Europolin tehtävänä on parantaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnan tehokkuutta ja niiden välistä yhteistyötä, jotta kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta voitaisiin estää ja torjua tehokkaasti.

Jäsenvaltioiden välisen tehokkaan yhteistyön varmistaminen: Europolin tehtävät

Euroopan poliisivirastolla Europolilla ei ole samanlaista toimeenpanovaltaa kuin jäsenvaltioiden omalla poliisilla. Se ei voi pysäyttää ihmisiä henkilöllisyyden selvittämiseksi eikä tehdä kotietsintöjä. Europolin tehtäviä ovat jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottaminen, tiedustelutietojen analysointi ja jäsenvaltioiden yhteisten operaatioiden koordinointi.

Jäsenvaltioiden välisessä poliisiyhteistyössä Europol

  • helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa
  • kokoaa ja analysoi tietoja
  • toimittaa kansallisten yksiköiden välityksellä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille niitä koskevia tietoja ja ilmoittaa niille välittömästi rikosten välillä havaitut yhteydet
  • helpottaa jäsenvaltioissa tehtävää tutkintaa
  • pitää yllä atk-pohjaisia tietojärjestelmiä
  • avustaa jäsenvaltioita toimivaltaisten viranomaisten koulutuksessa
  • helpottaa jäsenvaltioiden välistä teknistä tukea
  • toimii yhteyspisteenä euron väärentämisen torjunnassa.

Europol ryhtyy toimiin silloin kun vähintään yhdessä jäsenvaltiossa esiintyy jokin kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vakava muoto. Siihen kuuluu yhä useampia aloja, kuten:

  • terrorismin estäminen ja torjunta
  • laiton huumausainekauppa
  • ihmiskauppa
  • laiton maahanmuutto
  • ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa
  • varastettujen ajoneuvojen laiton kauppa
  • rahan ja maksuvälineiden väärentämisen torjunta
  • rahanpesu (paitsi esirikokset).

Europolin toimivaltaan kuuluvat edellä mainittuihin rikollisuuden muotoihin liittyvät rikokset.

Yhteisen yhteyspisteen luominen jäsenvaltioissa: kansalliset yksiköt

Jokainen jäsenvaltio perustaa tai nimeää Europolin kansallisen yksikön. Se on ainoa Europolin ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Se lähettää Europoliin ainakin yhden yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on valvoa sen etuja Europolissa. Kansallisten yksiköiden päälliköt kokoontuvat säännöllisesti.

Kansallisten yksiköiden tehtävänä on muun muassa

  • toimittaa Europolille tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamisessa, ja erityisesti ylläpitää Europolin tietojärjestelmää
  • vastata Europolin tietopyyntöihin ja esittää sille tietopyyntöjä
  • toimittaa Europolilta saadut tiedot toimivaltaisille viranomaisille.

Europolin kansallinen yksikkö on Europolin ainoa suora yhteys jäsenvaltioihin. Europol‑yleissopimukseen liitetyllä marraskuun 2003 pöytäkirjalla tehdyt muutokset kuitenkin mahdollistavat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin suorat keskinäiset yhteydet edellyttäen, että niistä ilmoitetaan samanaikaisesti Europolin kansalliselle yksikölle.

Europolin hallinto ja rahoitus

Europoliin kuuluu useita hallintoelimiä:

  • hallintoneuvosto, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja komissiosta, joka toimii tarkkailijana. Hallintoneuvosto osallistuu muun muassa Europolin prioriteettien määrittämiseen, vahvistaa yksimielisesti yhteysvirkamiesten oikeudet ja velvollisuudet, määrittelee tietojenkäsittelyä koskevat edellytykset, huolehtii tietokantoihin sovellettavien sääntöjen valmistelusta ja käsittelee kysymykset, jotka yhteinen valvontaviranomainen on saattanut sen käsiteltäväksi. Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Se hyväksyy vuosittain yksimielisesti yleiskertomuksen Europolin toiminnasta ja Europolin toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimintatarpeet ja niiden vaikutus Europolin talousarvioon. Kertomukset toimitetaan Euroopan unionin (EU) neuvoston hyväksyttäviksi. Niistä ilmoitetaan Euroopan parlamentille. Neuvoston puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion edustaja vastaa hallintoneuvoston puheenjohtajuudesta
  • johtaja, jonka Euroopan unionin neuvosto hallintoneuvoston lausunnon saatuaan nimittää yksimielisesti neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Häntä avustavat kolme apulaisjohtajaa, jotka neuvosto nimittää neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Johtaja määrää tarkemmin heidän tehtävänsä. Johtaja vastaa muun muassa Europolin tehtävien täytäntöönpanosta, juoksevasta hallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. Hän on toiminnastaan vastuussa hallintoneuvostolle ja on Europolin laillinen edustaja
  • varainhoidon valvoja, jonka hallintoneuvosto nimittää yksimielisesti ja joka on vastuussa neuvostolle
  • varainhoitokomitea, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta.

Europolin toiminta rahoitetaan jäsenvaltioiden maksamilla rahoitusosuuksilla. Kaikki Europolin talousarvioon kirjatut tulo- ja menotilit samoin kuin vastaavien ja vastattavien tase tarkastetaan vuosittain. Neuvosto tarkastelee alustavaa talousarviota ja sen toteuttamista.

Tietojen kerääminen: atk-tietojärjestelmä

Tehtäviensä hoitamiseksi Europol ylläpitää atk-tietojärjestelmää. Se ei saa missään tapauksessa olla käytettävissä yhdessä muiden atk-järjestelmien kanssa, lukuun ottamatta kansallisten yksiköiden atk-järjestelmiä. Kansallinen yksikkö vastaa tietojenkäsittelylaitteiden turvallisuudesta sekä tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevasta valvonnasta. Järjestelmässä on kolme osaa: atk‑tietojärjestelmä, analyysitietokannat ja hakemistojärjestelmä.

Europol voi tallentaa atk-tietokantaan sekä muuttaa ja käyttää ainoastaan sellaisia tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen. Liitännäisrikoksia koskevat tiedot eivät kuulu järjestelmään. Kyseeseen tulevat tiedot koskevat henkilöitä, joita jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta sellaiseen tai jotka on tuomittu sellaisesta rikoksesta. Järjestelmään kuuluu myös tietoja henkilöistä, joiden epäillään suunnittelevan Europolin toimivaltaan kuuluvia vakavia rikoksia.

Henkilötiedot saavat sisältää vain seuraavat seikat:

  • suku- ja etunimi, mahdollinen peitenimi tai omaksuttu nimi
  • syntymäpaikka ja -aika
  • kansalaisuus
  • sukupuoli
  • muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, kuten erityiset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat ruumiilliset tuntomerkit.

Lisäksi tietojärjestelmään talletetaan seuraavia tietoja:

  • rikokset, syytteeseen johtaneet seikat sekä niiden tapahtuma-aika ja -paikka
  • rikoksen teossa käytetyt tai mahdollisesti käytettävät keinot
  • asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjojen numerot
  • epäily henkilöiden kuulumisesta rikolliseen järjestöön
  • rangaistukset, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan kuuluvista rikoksista
  • maininta siitä, onko tiedot tallentanut Europol vai jokin kansallisista yksiköistä.

Tietojärjestelmää saavat käyttää kansalliset yksiköt, yhteyshenkilöt, Europolin johtaja ja apulaisjohtajat sekä asianmukaisesti valtuutetut Europolin työntekijät. Jäsenvaltioiden nimeämillä toimivaltaisilla viranomaisilla on siihen rajoitettu pääsy. Lisätietoja voi saada ainoastaan kansallisten yksiköiden kautta. Ainoastaan tiedot järjestelmään tallentaneella yksiköllä on oikeus muuttaa, oikaista tai poistaa tietoja.

Europol voi tallentaa muihin tietokantoihin (niin sanotut analyysitietokannat) tai niissä muuttaa ja käyttää tietoja, jotka koskevat sen toimivaltaan kuuluvia rikoksia, myös liitännäisrikoksia. Tietokannat on tarkoitettu rikostutkintaa edistävien analyysien tekemistä varten, ja tiedot koskevat:

  • henkilöitä, joita jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta sellaiseen tai jotka on tuomittu sellaisesta rikoksesta
  • henkilöitä, joiden jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla epäillään suunnittelevan Europolin toimivaltaan kuuluvia vakavia rikoksia
  • henkilöitä, jotka on kutsuttu todistamaan rikostutkinnassa tai rikosoikeudenkäynnissä
  • käsiteltävän rikoksen uhreina tai oletettuina uhreina olleita henkilöitä
  • henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat tämän seurassa
  • henkilöitä, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

Automatisoiduista henkilötietokannoista on käytävä ilmi muun muassa:

  • tietokannan nimi ja tarkoitus
  • tallennettavien tietojen laatu
  • tietojen tarkastamista koskevat määräajat ja niiden säilyttämisaika.

Jokaista erittelyhanketta varten perustetaan analyysiryhmä, jossa on analyytikoita ja muita Europolin työntekijöitä sekä yhteyshenkilöt ja/tai jäsenvaltioiden asiantuntijat. Analyysitietokantaan saavat viedä tietoja ainoastaan analyytikot, mutta kaikki osallistujat saavat hakea niistä tietoja. Tietojen keräämisessä, tallentamisessa ja käsittelyssä on ehdottomasti noudatettava sääntöjä, jotka koskevat yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä.

Tietoja saa säilyttää tietokannassa enintään kolmen vuoden ajan. Europol tutkii vuosittain, onko tietojen säilyttäminen tarpeen tietokannan tavoitteiden kannalta. Europolin johtaja voi tarvittaessa päättää, että tiedot säilytetään vielä kolmen lisävuoden ajan.

Europol luo analyysitietokantoihin tallennettuja tietoja varten hakemistojärjestelmän. Europolin johtajalla, apulaisjohtajilla ja asianmukaisesti valtuutetuilla työntekijöillä sekä yhteyshenkilöillä on oikeus käyttää sitä.

Tietosuoja tietojenkäsittelyssä

Europol antaa kansallisille yksiköille ja niiden pyynnöstä yhteyshenkilöille tiedoksi näiden jäsenvaltioita koskevat tiedot. Jäsenvaltiot varmistavat kansallisessa lainsäädännössään tietosuojatason, joka on vähintään 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukainen. Kukin jäsenvaltio vastaa Europolille toimittamiensa tietojen laillisuudesta, oikeellisuudesta, ajanmukaisuudesta ja säilyttämisajan valvonnasta. Vastuu kolmansien osapuolten välittämien tietojen tai Europolin analysointityön tuloksena saatujen tietojen osalta kuuluu Europolille.

Jokainen, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada itseään koskevia, Europolissa tallennettuja tietoja, voi esittää maksutta asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Tämä saattaa asian Europolin käsiteltäväksi ja ilmoittaa pyynnön tehneelle henkilölle, että Europol vastaa suoraan hänelle. Europolin on käsiteltävä pyyntö kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaanotti pyynnön. Henkilön oikeuteen saada itseään koskevia tietoja tai tarkastaa ne sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa henkilö on tehnyt tiedonsaantioikeutta koskevan pyynnön. Tietojen toimittamisesta voidaan kieltäytyä, jos se on tarpeen

  • jotta Europol voisi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti
  • jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi
  • rikosten torjumiseksi
  • kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Jokaisella on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan tai poistamaan itseään koskevat virheelliset tiedot. Silloin kun jäsenvaltiot ovat suoraan vieneet järjestelmään virheellisiä tai Europol‑yleissopimuksen vastaisia tietoja, niiden itsensä on oikaistava tai poistettava ne yhteistyössä Europolin kanssa. Europol ilmoittaa pyynnön esittäjälle, että se on oikaissut tai poistanut häntä koskevat tiedot. Jos pyynnön esittäjä ei tyydy Europolin vastaukseen tai ei ole saanut vastausta kolmessa kuukaudessa, hän voi saattaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Yhteisen riippumattoman valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa Europolin toimintaa sen varmistamiseksi, että Europolin elinten käytössä olevien tietojen tallentaminen, käsittely ja käyttö eivät vaaranna rekisteröityjen henkilöiden oikeuksia.

Yhteisen valvontaviranomaisen rinnalle kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on kansallista lainsäädäntöä noudattaen valvoa, että henkilötietojen järjestelmään tallentaminen, käyttäminen ja välittäminen Europolille tapahtuvat lainmukaisesti. Se varmistaa myös, että yksilöiden oikeuksia ei loukata. Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että häntä koskevien tietojen tallentaminen, välittäminen ja käyttö ovat lainmukaisia. Tätä oikeutta käytetään sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa valvontaviranomainen toimii.

Jäsenvaltiot ovat vastuussa henkilöille aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat oikeudellisista tai asiavirheistä Europolin tallettamissa tai käsittelemissä tiedoissa. Vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta ainoastaan jäsenvaltiolta, jossa vahingon aiheuttanut seikka on tapahtunut. Hänen on osoitettava vaateensa kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisille tuomioistuimille.

Tehokkuuden varmistaminen: yhteistyö EU:n toimielinten, elinten ja erillisvirastojen sekä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa

Europol on tehnyt hallintoneuvostonsa säädöksen nojalla sopimuksia seuraavien toimielinten, elinten ja erillisvirastojen kanssa:

  • Euroopan keskuspankki (EKP)
  • Eurojust
  • Euroopan komissio
  • Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus
  • Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF).

Yleissopimuksen mukaan Europol voi tehdä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa strategista tai operatiivista yhteistyötä koskevia sopimuksia (ainoastaan jälkimmäiset sallivat henkilötietojen luovuttamisen).

Taustaa

Jäsenvaltiot ratifioivat Europol-sopimuksen kukin valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen on toteutettu Euroopan poliisiviraston perustamista helpottavia toimenpiteitä, jotka koskevat yhteyshenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia, tietokantoja koskevia soveltamissääntöjä, yhteisen valvontaviranomaisen työjärjestystä, henkilöstösääntöjä, salassapitosuojan sääntelyä, varainhoitoasetusta, toimipaikkaa koskevaa sopimusta, erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa sekä yhteyshenkilöiden etuoikeuksia ja vapauksia koskevia sopimuksia. Europol aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 1999, jolloin se korvasi vuonna 1995 tilapäiseksi perustetun Europolin huumausaineyksikön (DE) (EN) (ES) (FR) (EDU).

Europol-yleissopimukseen voi liittyä jokainen valtio, josta tulee EU:n jäsen. Yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

Neuvosto on hyväksynyt tähän yleissopimukseen kaksi pöytäkirjaa, marraskuussa 2002 ja marraskuussa 2003. Pöytäkirjoissa vahvistetaan Europolin toimivaltuuksia sen tukiessa jäsenvaltioita. Se voi muun muassa koordinoida yhteisiä tutkintaryhmiä, pyytää aloittamaan tutkimuksen ja antaa kolmansille maille, joiden kanssa Europol on tehnyt operatiivisia sopimuksia, luvan osallistua analyysiryhmiin.

Yleissopimus korvataan 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen Europolin perustamisesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS. Siten Europoliin on tulevaisuudessa mahdollista tehdä helpommin muutoksia. Päätöksen mukaan Europol perustetaan unionin virastona, johon sovelletaan samoja yleisiä sääntöjä ja menettelyjä kuin vastaaviin elimiin ja virastoihin, mikä yksinkertaistaa sen hallintoa. Samalla Europol saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta ja sen talousarviota valvoo Euroopan parlamentti.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL
Neuvoston säädös, 26.7.1995

26.7.1995

-

EYVL C 316, 27.11.1995

Yleissopimus, tehty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan poliisiviraston perustamisesta (Europol-yleissopimus)

1.10.1998

-

EYVL C 316, 27.11.1995

MuutosasiakirjatVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL/EUVL
Neuvoston säädös 27.11.2003
(pöytäkirja)

18.4.2007

-

EUVL C 2, 6.1.2004

Neuvoston säädös 28.11.2002
(yhteisiä tutkintaryhmiä koskeva pöytäkirja)

29.3.2007

-

EYVL C 312, 16.12.2002

Neuvoston säädös 30.11.2000
(rahanpesua koskeva pöytäkirja)

29.3.2007

-

EYVL C 358, 13.12.2000

Neuvoston päätös 3.12.1998
(ihmiskauppa)

1.1.1999

-

EYVL C 26, 30.1.1999

Neuvoston päätös 3.12.1998
(terrorismi)

1.1.1999

-

EYVL C 26, 30.1.1999

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2005/511/YOS, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi [EUVL L 185, 16.7.2005].

Neuvoston päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, Europolin toimeksiannon laajentamisesta Europol-yleissopimuksen liitteessä lueteltujen törkeiden kansainvälisen rikollisuuden muotojen käsittelyyn [EYVL C 362, 18.12.2001].

Viimeisin päivitys 10.09.2009

Katso myös

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun