RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Oikeusalan koulutus Euroopan unionissa

Oikeusalan koulutus on keskeinen tekijä luotaessa Euroopan oikeudellista aluetta. Yhteinen oikeusalan koulutus sisältyy Haagin ohjelmaan. Siinä on keskityttävä unionin säädösten ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tuntemukseen sekä kielikoulutukseen viestinnän sujuvoittamiseksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2006, oikeusalan koulutuksesta Euroopan unionissa [KOM(2006) 356 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan komissio katsoo Euroopan unionin siirtyessä kohti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, että oikeusalan ammattilaisten kaikissa jäsenvaltioissa on omaksuttava yhteinen eurooppalainen oikeuskulttuuri. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on tutustuttava toistensa järjestelmiin, opittava toistensa kielet ja totuttava työskentelemään rajatylittävän yhteistyön ja vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmässä, jotta voidaan edistää oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä.

Oikeusalan koulutuksen monimuotoisuus jäsenvaltioissa

Oikeusalan koulutusjärjestelmät liittyvät pitkälti jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin ja eroavat tuomareiden, syyttäjien ja lakimiesten koulutukseen sovellettavan valintamenettelyn osalta:

  • tuomareiden, ja joskus syyttäjien, peruskoulutuksen taso vaihtelee sen mukaan, onko heidät valittu koulutukseen korkeakoulupohjalta vai usean vuoden ammatillisen kokemuksen jälkeen. Jatkokoulutus vaihtelee eri jäsenvaltioissa;
  • koulutusrakenteiden erot: joissakin jäsenvaltioissa tuomareiden ja syyttäjien koulutuksesta vastaa yksi koulutuslinja, toisissa käytetään erillisiä koulutuslinjoja. Lakimiesten koulutus kuuluu usein suoraan asianajajakunnille, jotka toimivat joskus yhteistyössä korkeakoulujen kanssa;
  • koulutuksen pituus eri koulutuslinjoilla ja sen rahoitustapa vaihtelee jäsenvaltioittain.

Prosessiin voi kuulua myös erikoisaloja (hallinto, armeija).

Vaikka EU ei missään tapauksessa halua puuttua kansallisiin koulutusjärjestelmiin, eurooppalaisen oikeudellisen alueen lujittaminen edellyttää kuitenkin samaa koulutustasoa. Yhteisön rahoituksella voidaan joka tapauksessa ainoastaan täydentää kansallista rahoitusta.

Oikeusalan koulutuksen eurooppalainen ulottuvuus

EU on työskennellyt yli 15 vuotta luodakseen Euroopan oikeusalan koulutusverkoston ( (FR)), joka on välttämätön yhteisen oikeuskulttuurin kehittämiseksi. EU pyrkii lisäämään ja kohdistamaan paremmin oikeusalan koulutukseen Euroopassa myönnettyjä varoja sellaisilla aloitteilla kuin Grotius ( (FR)) (2007-2013) ja perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelman luomisella.

Näiden rahoitusvälineiden lisäksi yhteistyöjärjestelyt kuten yksityisoikeudellisia asioita koskeva oikeudellinen verkosto, Eurojust ja rikosoikeutta koskeva oikeudellinen verkosto ovat merkittävässä asemassa tiedonvälityksessä.

On olemassa useita yhteisön koulutuslaitoksia, jotka järjestävät säännöllisesti koulutusta oikeusalan ammattilaisille, esimerkiksi Maastrichtissa sijaitseva Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti (EIPA) (EN), oikeusalan ammattien eurooppalainen keskus (Centre européen de la magistrature et des professions juridiques) ja Trierissä sijaitseva Europäische Rechtsakademie.

Vuonna 2000 perustetun Euroopan oikeusalan koulutusverkoston tavoitteena on edistää Euroopan laajuista oikeusalan koulutusohjelmaa. Tämä arvokas väline, jolla voidaan kehittää oikeusalan koulutusta ja koordinoida unionin oikeuteen liittyviä kansallisten rakenteiden toimia, sai yhteisön toiminta-avustuksia vuosina 2003 ja 2005. Vuodesta 2007 alkaen komissio myöntää sille vuotuisen avustuksen perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmasta (rikosoikeutta koskeva erityisohjelma).

Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen tarpeet ja tavoitteet

Oikeusalan koulutuksen järjestäminen on ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla, ja niiden on huolehdittava siitä, että kansalliseen koulutustoimintaan sisällytetään eurooppalainen ulottuvuus. Tiedonannossa todetaan selvästi, että koulutustoimien kehittäminen ja järjestäminen on pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, sillä kussakin oikeuskulttuurissa on omat erityispiirteensä. Siitä huolimatta EU voi osallistua moniin toimiin tällä alalla. Komissio on määrittänyt kaksi ensisijaista toiminta-alaa:

  • yhteisön oikeuden asianmukainen soveltaminen, joka riippuu pitkälti siitä, kuinka oikeusalan ammattilaiset ja erityisesti tuomarit soveltavat sitä;
  • vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen kehittäminen, joka perustuu oikeusviranomaisten väliseen luottamukseen ja yhteistyöhön.

Komissio luettelee myös seuraavat oikeusalan koulutustarpeet:

  • Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön hyväksymien oikeudellisten välineiden tunnettuuden parantaminen erityisesti aloilla, joilla kansallisille tuomareille on annettu erityinen toimivalta;
  • kielitaidon parantaminen, jotta oikeusviranomaisten olisi mahdollista kommunikoida suoraan keskenään, kuten useimmissa välineissä on tarkoitettu;
  • jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien tuntemuksen lisääminen, jotta niiden tarpeet voidaan ottaa huomioon oikeudellisessa yhteistyössä.

Koulutuksessa on keskityttävä käytännönläheisiin menettelytapoihin, jotta voidaan

  • kehittää perinteisten konferenssien ja seminaarien ohella menettelytapoja, jotka mahdollistavat koulutustulosten laajemman levittämisen;
  • käyttää innovatiivisia verkko-opetustyökaluja, joiden avulla levitetään tietoa yhteisön oikeudesta ja kansallisista oikeusjärjestelmistä;
  • edistää tiivistä yhteistyötä toisaalta kansallisten ja yhteisön koulutuslaitosten sekä Euroopan oikeusalan koulutusverkoston ja toisaalta Eurojustin, yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen verkoston ja rikosoikeutta koskevan oikeudellisen verkoston välillä. Tiiviimpi yhteistyö kansallisia perinteitä kunnioittaen mahdollistaa näkökantojen vertailun ja kokemusten vaihdon.

Euroopan oikeusalan koulutusstrategia

Haagin ohjelmassa painotetaan sitä, että kansallisiin koulutusohjelmiin on sisällytettävä eurooppalainen ulottuvuus erityisesti peruskoulutuksen alalla, jotta tulevat oikeusalan ammattilaiset tuntisivat, että he kuuluvat samaan oikeusalueeseen ja heillä on yhteinen arvomaailma. Jatkokoulutuksen on puolestaan annettava jo kokeneille ammattilaisille mahdollisuus oppia hyödyntämään EU:n oikeudellisia välineitä.

Komissio haluaa ensinnäkin tukea taloudellisesti unionin oikeuteen ja yhteisön oikeuteen liittyvää oikeusalan koulutusta perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmasta vuosille 2007-2013. Jotta voitaisiin vastata paremmin olennaisiin tarpeisiin, oikeusalan koulutuksen päävaikuttajia jäsenvaltioissa aiotaan kuulla säännöllisesti monivuotisen koulutusstrategian luomiseksi.

Jotta voidaan lisätä kansallisten koulutuslaitosten välistä yhteistyötä ja lujittaa ja vakauttaa niiden välisiä suhteita, Euroopan oikeusalan koulutusverkostoa on vahvistettava myöntämällä sille vuotuinen toiminta-avustus varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti. Euroopan oikeusalan koulutusverkoston olisi myös pystyttävä sitoutumaan kokonaan eurooppalaisten ohjelmien suunnitteluun yhdessä muiden alan toimivaltaisten elinten kanssa. Euroopan oikeusalan koulutusverkostoon osallistuvat tuomareiden ja syyttäjien koulutuslaitokset, vaikka ne joissakin jäsenvaltioissa eivät kuulu täysimääräisesti oikeuslaitokseen. Komissio teki vuonna 2006 rahoituspäätöksen oikeusviranomaisten välisen vaihto-ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Tässä päätöksessä komissio vahvisti, että Euroopan oikeusalan koulutusverkostolla on oltava yksinoikeus tuomareiden ja syyttäjien välisen vaihdon järjestämiseen koko Euroopan unionissa. Erikoistuneiden tuomareiden osallistumismahdollisuuksia olisi käsiteltävä samoin kuin asianajajien koulutusta.

Rahoitusta olisi yksinkertaistettava, jotta yhteisön rahoitus voidaan kohdentaa paremmin tietylle kohderyhmälle suunnattuihin hankkeisiin. Lisäksi kumppanuuspuitesopimusten avulla voitaisiin vakiinnuttaa suhteet alan koulutuslaitoksiin. Komissio voisi käyttää tarjouspyyntöjä laaja-alaisempien hankkeiden kohdalla.

Lopuksi oikeusalan koulutuksen olisi ylitettävä EU:n rajat, jotta voitaisiin helpottaa oikeusalan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja lujittaa oikeusvaltioperiaatetta maailmassa.

Tausta

Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2001 perustamaan nopeasti tuomareiden koulutusta edistävän eurooppalaisen verkoston, jonka avulla voidaan lisätä oikeudellisen yhteistyön toimijoiden keskinäistä luottamusta. Samoin marraskuussa 2004 hyväksytyssä Haagin ohjelmassa painotetaan tarvetta lisätä keskinäistä luottamusta parantamalla oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien välistä keskinäistä ymmärtämystä. Näiden päätösten tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen oikeuskulttuuri.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ranskan tasavallan aloite neuvoston päätöksen tekemiseksi oikeuslaitoksen palveluksessa olevien koulutuksen eurooppalaisen verkoston perustamisesta [CNS (2000) 0829 - EYVL C 18, 19.1.2001].

Viimeisin päivitys 13.07.2007

Katso myös

Lisätietoja on saatavilla Euroopan komission oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston verkkosivustolla (DE) (EN) (FR).

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun