RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Jäsenvaltioiden keskinäinen oikeusapu rikosasioissa

Neuvosto on hyväksynyt yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten (poliisi, tulli ja tuomioistuimet) keskinäistä oikeusapua, jotta yhteistyö rikosasioissa tehostuisi ja nopeutuisi.

SÄÄDÖS

Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000 , Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisen yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä.

TIIVISTELMÄ

Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää ja helpottaa oikeus-, poliisi- ja tulliviranomaisten keskinäistä oikeusapua rikosasioissa. Sopimus täydentää Euroopan neuvoston vuonna 1959 keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tekemää yleissopimusta ja siihen vuonna 1978 liitettyä pöytäkirjaa.

Oikeusapupyynnöt

Yleensä oikeusapupyynnöt tehdään kirjallisina, ja alueellisesti toimivaltaiset viranomaiset toimittavat ja täyttävät ne suoraan. Tietyt pyynnöt on kuitenkin tehtävä jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välityksellä (vapautensa menettäneen henkilön väliaikaista siirtämistä tai kauttakulkua koskevat pyynnöt, rangaistuspäätöksiä koskevien tietojen toimittaminen). Kiireellisissä tapauksissa pyyntö voidaan esittää Interpolin tai jonkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (EU) nojalla toimivaltaisen elimen välityksellä.

Sen jäsenvaltion, jolta oikeusapua pyydetään (pyynnön vastaanottava valtio), on noudatettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion (pyynnön esittävä valtio) ilmoittamia muodollisuuksia ja menettelyjä ja toteutettava pyyntö viipymättä siten, että ilmoitetut määräajat otetaan mahdollisimman tarkoin huomioon.

Jäsenvaltiot lähettävät suoraan postitse toisen jäsenvaltion alueella oleville henkilöille heille tarkoitetut oikeudenkäyntiasiakirjat. Pyynnön vastaanottava valtio vastaa joissakin tapauksissa näiden asiakirjojen lähettämisestä.

Oikeusviranomainen tai keskusviranomainen voi olla suoraan yhteydessä toisen jäsenvaltion poliisi- tai tulliviranomaiseen tai – menettelyihin liittyvien oikeusapupyyntöjen osalta – toisen jäsenvaltion hallintoviranomaiseen. Jokainen jäsenvaltio voi päättää, ettei se sovella tätä lauseketta tai että se soveltaa sitä tietyin ehdoin.

Jäsenvaltiot voivat vaihtaa oma-aloitteisesti (eli ilman erillistä pyyntöä) tietoja, jotka koskevat rikollisia tekoja ja hallinnollisia rikkomuksia, joista rankaiseminen tai joiden käsittely kuuluu tietoja saavan viranomaisen toimivaltaan.

Erityiset oikeusavun muodot

Toisessa jäsenvaltiossa löydetyt varastetut esineet annetaan pyynnön esittäneelle valtiolle, joka palauttaa ne omistajalleen.

Tutkintaa pyytäneen jäsenvaltion alueella pidätetty henkilö voidaan toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella siirtää väliaikaisesti toisen jäsenvaltion alueelle, jossa tutkinta suoritetaan. Siirto voi edellyttää asianosaisen suostumusta, jos jompikumpi jäsenvaltio sitä vaatii.

Jäsenvaltion oikeusviranomaiset voivat kuulla todistajaa tai asiantuntijaa videokokouksen avulla, jos tämä ei ole vastoin pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion perusperiaatteita ja jos kaikki osapuolet hyväksyvät sen.

Jäsenvaltion alueella voidaan sallia valvotut läpilaskut, kun ne liittyvät luovuttamiskelpoisia tekoja koskevaan rikostutkintaan. Ne toteutetaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion johdolla ja valvonnassa.

Kaksi tai useampia jäsenvaltioita voi muodostaa yhteisen tutkintaryhmän, jonka kokoonpano määritellään asianomaisten jäsenvaltioiden välisessä sopimuksessa. Yhteinen tutkintaryhmä perustetaan tiettyä tarkoitusta varten ja määräajaksi. Ryhmän johdossa on sen jäsenvaltion virkamies, jossa tutkintaryhmä toimii, ja sama henkilö johtaa ryhmän toimintaa kyseisen jäsenvaltion alueella.
Peite- tai väärän henkilöllisyyden turvin toimivat virkamiehet voivat suorittaa peitetutkintoja sillä edellytyksellä, että niissä noudatetaan sen jäsenvaltion, jonka alueella ne suoritetaan, kansallista lainsäädäntöä ja menettelyjä.

Telekuuntelu

Telekuuntelun voi suorittaa asianosaisen jäsenvaltion nimeämä oikeus- tai hallintoviranomainen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Televiestintää voidaan joko kuunnella ja välittää välittömästi pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tai tallentaa ja välittää myöhemmin.

Kuuntelu voi tapahtua myös sen jäsenvaltion alueella, jossa sijaitsee satelliittiviestinnän maa-asema. Jos kyseiseltä jäsenvaltiolta ei tarvita teknistä apua, kuuntelu suoritetaan tässä tapauksessa palveluntarjoajan avulla pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa. Jos kuuntelua jatketaan toisen valtion alueella siksi, että kohde siirtyy sinne, mutta asianosaiselta valtiolta ei tarvita teknistä apua, tälle toiselle jäsenvaltiolle on ilmoitettava kuuntelusta.

Joidenkin jäsenvaltioiden erityisasema

Erityisiä määräyksiä sovelletaan Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (oikeusapupyyntöjen lähettäminen), Luxemburgiin (henkilötietojen suoja) sekä Norjaan ja Islantiin (Schengenin sopimukseen liittyvät määräykset, yleissopimuksen voimaantulo).

Yleissopimus tuli voimaan 23. elokuuta 2005.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Neuvoston säädös , 29. toukokuuta 2000

23.8.2005

-

EYVL C 197, 12.7.2000

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävä pöytäkirja, jonka neuvosto on laatinut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti [EYVL C 326, 21.11.2001].

Viimeisin päivitys 20.12.2011

Katso myös

  • Euroopan komission oikeusasioiden pääosaston verkkosivusto – Oikeudellinen yhteistyö (DE) (EN) (FR)
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun