RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella

Euroopan unioni on antanut direktiivin Euroopan unionin kansalaisten oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti koko unionin alueella. Tällä direktiivillä kootaan yhteen monitahoisen lainsäädännön hajanaiset toimet, joilla alaa on tähän saakka säädelty. Uusilla toimilla pyritään helpottamaan EU:n kansalaisten liikkumis- ja oleskeluoikeuden käyttämistä, vähentämään hallinnolliset muodollisuudet minimiin, selventämään perheenjäsenten aseman määrittelyä, sääntelemään mahdollisuutta kieltää oleskelu tai määrätä se päättymään ja ottamaan käyttöön uusi pysyvä oleskeluoikeus.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta.

TIIVISTELMÄ

Direktiivillä kootaan yhteen Euroopan unionin kansalaisten maahantulo- ja oleskeluoikeuden alan monitahoinen lainsäädäntö, johon kuului aikaisemmin kaksi asetusta ja yhdeksän direktiiviä. Tämän lainsäädännön yksinkertaistamisella pyritään parantamaan kansalaisten asemaa ja helpottamaan kansallisten viranomaisten toimia kyseisten oikeuksien soveltamiseksi. Lisäksi direktiivillä yksinkertaistetaan mahdollisimman pitkälle EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden harjoittamiseen liittyviä muodollisuuksia.

Yleiset säännökset

Direktiivillä pyritään säätämään

  • EU:n kansalaisten * ja heidän perheenjäsentensä * liikkumis- ja oleskeluoikeutta säätelevistä edellytyksistä
  • pysyvästä oleskeluoikeudesta
  • liikkumis- ja oleskeluoikeuden rajoittamisesta yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen liittyvistä syistä.

Oikeus liikkua ja oleskella enintään kolme kuukautta

Kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla on oikeus matkustaa toiseen jäsenvaltioon esittämällä voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Mitään maahantulo- tai maastapoistumisviisumia ei saa vaatia. Jos EU:n kansalaisella ei ole matkustusasiakirjaa, vastaanottavan jäsenvaltion on annettava asianomaiselle henkilölle kaikin kohtuullisin tavoin mahdollisuus hankkia tai pyytää toimittamaan itselleen vaaditut asiakirjat.

Myös niillä perheenjäsenillä, joilla ei ole jäsenvaltion kansalaisuutta, on samat oikeudet kuin heidän kanssaan matkustavalla EU:n kansalaisella. Heiltä voidaan vaatia lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävä viisumi asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaisesti. Oleskelukortin katsotaan vastaavan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää viisumia.

Alle kolmen kuukauden oleskelua varten EU:n kansalaisilta edellytetään ainoastaan voimassa olevaa henkilötodistusta tai passia. Lisäksi vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia asianomaista henkilöä tekemään ilmoituksen jäsenvaltion alueella oleskelustaan määräajassa, joka on kohtuullinen ja ketään syrjimätön.

Oikeus oleskella yli kolme kuukautta

Yli kolme kuukautta kestävälle oleskeluoikeudelle on edelleen joitakin edellytyksiä:

  • taloudellisen toiminnan harjoittaminen palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana
  • riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Jäsenvaltiot eivät voi itse määritellä, minkä suuruisia varoja ne pitävät riittävinä, vaan niiden on otettava huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtainen tilanne
  • osallistuminen opiskelijana ammatilliseen koulutukseen sekä riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään
  • kuuluminen sellaisen EU:n kansalaisen perheeseen, joka täyttää jossakin edellisistä kohdista säädetyt edellytykset.

EU:n kansalaiset eivät tarvitse oleskelukorttia. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin pyytää EU:n kansalaisia rekisteröitymään toimivaltaisten viranomaisten luona määräajassa, jonka on oltava vähintään kolme kuukautta maahantulosta. Rekisteröintitodistus annetaan välittömästi, kun henkilö on esittänyt

  • voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin
  • selvityksen siitä, että edellä mainitut ehdot täyttyvät (ks. direktiivin 8 artikla, jossa luetellaan jokaiselta eri kansalaisryhmältä vaadittavat selvitykset). Koulutukseen osallistuvien unionin kansalaisten on osoitettava ilmoituksella tai valitsemallaan muulla vastaavalla tavalla, että heillä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat, jotta he eivät oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Tämä riittää todisteeksi siitä, että he täyttävät riittävien varojen edellytyksen.

Jos EU:n kansalaisen perheenjäsenellä ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta, hänen on haettava "unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia". Tämä kortti on voimassa viisi vuotta myöntämispäivästä.

Jos EU:n kansalainen kuolee tai poistuu vastaanottavan jäsenvaltion alueelta, se ei tiettyjen edellytysten täyttyessä vaikuta hänen sellaisten perheenjäsentensä oleskeluoikeuteen, joilla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta. Tällaisten perheenjäsenten oleskeluoikeuteen eivät myöskään vaikuta avioero, avioliiton peruuttaminen tai rekisteröidyn parisuhteen päättyminen.

Pysyvä oleskeluoikeus

Kaikki unionin kansalaiset saavat pysyvän oleskeluoikeuden vastaanottavassa jäsenvaltiossa, kun he ovat oleskelleet siellä laillisesti ja yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan ilman, että heihin on kohdistettu karkottamistoimenpidettä.
Pysyvälle oleskeluoikeudelle ei aseteta mitään edellytyksiä. Samaa sääntöä sovelletaan perheenjäseniin, joilla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta ja jotka ovat asuneet viisi vuotta EU:n kansalaisen kanssa. Kun oikeus pysyvään oleskeluun on saatu, se voidaan menettää ainoastaan olemalla vastaanottavan jäsenvaltion alueelta poissa yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

Unionin kansalaiselle myönnetään pysyvän oleskeluoikeuden todistava asiakirja, jos hän tekee siitä hakemuksen. Jäsenvaltiot myöntävät perheenjäsenille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, määräämättömän ajan voimassa olevan oleskelulupakortin. Kortti uusitaan ilman eri toimenpidettä entisin edellytyksin joka kymmenes vuosi. Pysyvä oleskelulupa myönnetään kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Oleskelun yhtäjaksoisuus voidaan todistaa millä tahansa vastaanottavassa jäsenvaltiossa käytettävällä todistuskeinolla.

Oleskeluoikeutta ja pysyvää oleskeluoikeutta koskevat yhteiset säännökset

Kaikkia EU:n kansalaisia, joilla on oleskeluoikeus tai pysyvä oleskeluoikeus, sekä heidän perheenjäseniään on kohdeltava jäsenvaltion kansalaisten kanssa tasavertaisesti perustamissopimuksen soveltamisaloilla. Vastaanottavan jäsenvaltion ei kuitenkaan tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustuksiin oleskelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana muille kuin palkatuille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille ja heidän perheenjäsenilleen. Ennen pysyvän oleskeluoikeuden myöntämistä jäsenvaltioiden ei myöskään tarvitse myöntää näille henkilöille toimeentulotukea opintorahan tai lainan muodossa opintoja tai ammatillista koulutusta varten. EU:n kansalaisen perheenjäsenillä on omasta kansalaisuudestaan riippumatta oikeus ryhtyä palkattuun työhön tai toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Maahantulo- ja oleskeluoikeuden rajoittaminen yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä

EU:n kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan karkottaa jäsenvaltion alueelta yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Päätöstä ei voida missään tapauksessa perustella taloudellisilla syillä. Liikkumisen ja oleskelun vapauteen liittyvien toimenpiteiden täytyy noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja niiden täytyy perustua yksinomaan kyseisen henkilön omaan käyttäytymiseen. Yksilön käyttäytymisen täytyy aiheuttaa riittävän vakava ja todellinen uhka yhteiskunnan olennaiselle edulle.

Rikostuomiot eivät automaattisesti riitä karkottamisperusteeksi.
Vaikka vastaanottavaan jäsenvaltioon saapumiseen käytetyn asiakirjan voimassaoloaika olisi päättynyt, se ei saa olla perusteena tällaisille toimenpiteille.

Vastaanottavan jäsenvaltion on joka tapauksessa ennen karkottamispäätöksen tekemistä otettava huomioon muun muassa se, kuinka kauan karkotuksen kohde on asunut sen alueella, tämän ikä, terveydentila, kuinka hyvin asianosainen on kotoutunut vastaanottavaan jäsenvaltioon, perhetilanne vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja yhteyksien määrä lähtömaahan. Jos unionin kansalainen on oleskellut vastaanottavan jäsenvaltion alueella viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan tai hän on alaikäinen, hänet olisi saatava karkottaa vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos yleinen turvallisuus sitä ehdottomasti edellyttää.

Maahantulon kieltävästä päätöksestä tai karkottamispäätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle siten, että hän ymmärtää päätöksen sisällön ja vaikutukset. Päätös on perusteltava, ja siinä on mainittava, miten päätökseen voi hakea muutosta sekä missä ajassa tämä on tehtävä. Kiireellisinä pidettäviä tapauksia lukuun ottamatta määräajan alueelta poistumiseen on oltava vähintään yksi kuukausi ilmoituksen saamisesta.

Jäsenvaltiot eivät saa antaa elinikäistä maahantulokieltoa. Asianomainen henkilö voi kolmen vuoden kuluttua pyytää, että hänen tapaustaan tarkastellaan uudelleen. Direktiivissä säädetään lisäksi lukuisista menettelyä koskevista takeista. Asianomaisilla henkilöillä on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta vastaanottavan jäsenvaltion oikeusviranomaiselta ja soveltuvissa tapauksissa hallintoviranomaiselta.

Loppusäännökset

Jos tässä direktiivissä tarkoitetut oikeudet on saatu oikeuksien väärinkäytöllä tai petoksella, kuten lumeavioliitolla, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet evätäkseen, lopettaakseen tai peruuttaakseen nämä oikeudet.

Direktiivin soveltaminen ei estä sen säännöksiä edullisempien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista.

Vuoden 2006 huhtikuun 30. päivänä kumotaan asetuksen (ETY) N:o 1612/68 10 ja 11 artikla, direktiivi 64/221/ETY, direktiivi 68/360/ETY, direktiivi 72/194/ETY, direktiivi 73/148/ETY, direktiivi 75/34/ETY, direktiivi 75/35/ETY, direktiivi 90/364/ETY, direktiivi 90/365/ETY, ja direktiivi 93/96/ETY. Huhtikuun 25 päivänä 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 635/2006 kumotaan asetus (ETY) N:o 1251/70 (EN Deutsch (de) English (en) español (es) français (fr) ), koska viimeksi mainitun asetuksen sisältö korvataan tämän direktiivin säännöksillä.

Komissio on kumonnut komission asetuksen (ETY) N:o 1251/70 ja korvannut sen tällä direktiivillä.

Komissio antoi 10 päivänä joulukuuta 2008 neuvostolle ja Euroopan parlamentille direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen.

Keskeiset termit
  • Euroopan unionin kansalainen: henkilö, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus.
  • Perheenjäsen: aviopuoliso tai kumppani, jonka kanssa unionin kansalainen on rekisteröinyt parisuhteen, jos vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Perheenjäseniä ovat myös unionin kansalaisen alle 21-vuotiaat tai hänestä riippuvaiset jälkeläiset suoraan etenevässä polvessa samoin kuin unionin kansalaisen aviopuolison tai edellä tarkoitetun kumppanin vastaavanlaiset jälkeläiset, ja unionin kansalaisesta riippuvaiset sukulaiset suoraan takenevassa polvessa samoin kuin aviopuolison tai kumppanin vastaavanlaiset sukulaiset.

VIITTEET

Asiakirja Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa Euroopan unionin virallinen lehti
Direktiivi 2004/38/EY

30.4.2004

29.4.2006

EUVL L 158, 30.4.2004

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta [KOM(2009) 313 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Tässä tiedonannossa annetaan jäsenvaltioille ohjeita direktiivin 2004/38/EY paremmasta soveltamisesta.

Ohjeissa selkeytetään EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia ja tehdään jäsenvaltioille selkoa niistä toimenpiteistä, joita ne voivat toteuttaa muun muassa oikeuksien väärinkäytön ja lumeavioliittojen ehkäisemiseksi.

Varmistaakseen direktiivin 2004/38/EY asianmukaisen soveltamisen komissio sitoutuu toteuttamaan seuraavat aloitteet:

  • saattamaan ajan tasalle kansalaisille tarkoitetun oppaan, jotta nämä olisivat paremmin perillä oikeuksistaan
  • järjestämään kahdenkeskisiä tapaamisia jäsenvaltioiden kanssa.
Viimeisin päivitys 18.11.2009
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun