RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Perheenyhdistäminen

Direktiivin tavoitteena on vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevilla kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus perheenyhdistämiseen.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen.

TIIVISTELMÄ

Direktiivin tavoitteena on vahvistaa yhteiset säännöt, jotka koskevat oikeutta perheenyhdistämiseen. Euroopan unionin (EU) alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäsenillä on oikeus perheenyhdistämiseen siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseisen kolmannen maan kansalainen oleskelee. Tavoitteena on säilyttää perheyhteys ja helpottaa kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista.

Direktiiviä ei sovelleta Irlantiin, Tanskaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Se ei myöskään vaikuta kansallisessa lainsäädännössä tunnustettuihin mahdollisiin suotuisampiin olosuhteisiin.

Edellytykset

Perheenyhdistämistä voivat hakea kolmansien maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin jäsenvaltiossa ja perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus.

Sen sijaan direktiiviä ei sovelleta unionin kansalaisen perheenjäseniin eikä sellaisiin kolmannen maan kansalaisiin, jotka ovat hakeneet pakolaisaseman tunnustamista ja joiden hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä tai jotka saavat tilapäistä suojelua.

Oikeus perheenyhdistämiseen koskee seuraavia henkilöitä:

  • perheenkokoajan aviopuoliso
  • avioparin alaikäiset lapset (toisin sanoen kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuoremmat ja naimattomat lapset), adoptiolapset mukaan luettuina, ja toisen aviopuolison alaikäiset lapset jos aviopuoliso on lasten huoltaja ja he ovat hänen huollettavanaan.

Jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin sallia perheenyhdistämisen seuraavien osalta:

  • ensimmäisen asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa (ulkomaan kansalaisen isä ja äiti)
  • täysi-ikäiset naimattomat lapset
  • avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.

Moniavioisuutta ei tunnusteta: oikeus perheenyhdistämiseen voi koskea vain yhtä vaimoa. Myöskään kyseisen oikeuden ulkopuolelle jäävien puolisoiden lapset eivät voi hyötyä oikeudesta perheenyhdistämiseen, ellei heidän etunsa sitä edellytä (vuonna 1989 tehdyn, lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti).

Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää, että kolmannen maan kansalainen ja hänen aviopuolisonsa ovat täyttäneet tietyn vähimmäisiän (joka on enintään 21 vuotta), ennen kuin he voivat käyttää oikeuttaan perheenyhdistämiseen.

Menettely

Jäsenvaltio päättää, esittääkö perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen ulkomaan kansalainen vai hänen perheenjäsenensä, joka haluaa muuttaa hänen luokseen. Perheenyhdistämisen kohteena olevan perheenjäsenen on – erityistapauksia lukuun ottamatta – pysyttävä menettelyn ajan EU:n ulkopuolella. Hakemukseen on liitettävä asiakirjatodisteet, joista käyvät ilmi sukulaisuussuhde ja säädettyjen edellytysten täyttyminen. Hakemus on tutkittava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämispäivästä.

Jäsenvaltio voi vaatia, että asianomaisella henkilöllä on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä hänen että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman. Lisäksi häntä voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Häneltä voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää.

Perheenjäsenen maahantulo ja oleskelu voidaan kieltää yleiseen järjestykseen, sisäiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Sama koskee petoksia (asiakirjaväärennökset, valeavioliitot jne.). Jo myönnetty lupa voidaan peruuttaa tai jättää uusimatta samoista syistä.

Henkilön, jonka lupa on evätty, jätetty uusimatta tai peruutettu, on voitava hakea päätökseen muutosta oikeusteitse.

Pakolaisten perheenyhdistämiseen sovelletaan erityisiä säännöksiä. Tämä koskee erityisesti perheenjäsenen käsitettä, sukulaisuussuhteen todistavia asiakirjoja sekä asumisoloja, sairausvakuutusta, vakaita tuloja ja kotouttamistoimenpiteiden noudattamista koskevia vaatimuksia.

Perheenjäsenten oikeudet

Ulkomaan kansalaisen perheenjäsenillä on oikeus yhtä pitkään oleskelulupaan kuin sillä henkilöllä, jonka kanssa heidät on yhdistetty, sekä opiskeluun, työssäkäyntiin ja ammatilliseen koulutukseen hänen kanssaan samoin edellytyksin.

Aviopuolisolla tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävällä henkilöllä ja täysi-ikäisyyden saavuttaneella lapsella on viimeistään viiden vuoden maassa oleskelun jälkeen oikeus saada erillinen oleskelulupa.

Erillisen oleskeluluvan myöntämistä ja sen kestoa koskevat edellytykset vahvistetaan kansallisessa lainsäädännössä. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa oleskeluluvan myöntämistä, jos perhesuhteet hajoavat.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Neuvoston direktiivi 2003/86/EY

3.10.2003

3.10.2005

EUVL L 251, 3.10.2003

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 8 päivänä lokakuuta 2008, oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY soveltamisesta [KOM(2008) 610 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Kertomuksesta ilmenee, että direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä lähes kaikissa jäsenvaltioissa, joita asia koskee. Määrätyissä tapauksissa direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tai sen soveltaminen on kuitenkin ollut virheellistä. Nämä tapaukset koskevat erityisesti viisumin myöntämisen helpottamista, erillisen oleskeluluvan myöntämistä, lapsen edun huomioon ottamista, muutoksenhakua ja suotuisampien perheenyhdistämisedellytysten soveltamista pakolaisiin.
Yleisesti ottaen perheenyhdistämistä koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edelleen varsin vähäistä. Komissio aikoo toteuttaa kertomustan koskevia jatkotoimia varmistaakseen direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon jäsenvaltioissa. Se laatii myös perheenyhdistämistä koskevan vihreän kirjan mahdollistaakseen laajan sidosryhmien välisen keskustelun.

Viimeisin päivitys 27.10.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun