RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kypros

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(93) 313 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1998) 710 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1999) 502 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2000) 702 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEK(2001) 1745 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEK(2002) 1401 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1993 annetussa komission lausunnossa ei voitu arvioida kansallisten säännösten yhdenmukaisuutta henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön säännöstön kanssa. Marraskuussa 1998 antamassaan kertomuksessa komissio arvioi, että joillakin aloilla, kuten rahanpesun, huumekaupan ja laittoman maahanmuuton torjunnassa, oli edistytty. Muilla aloilla tarvittiin kuitenkin vielä huomattavia ponnisteluja.
Lokakuussa 1999 annetussa komission määräaikaiskertomuksessa todettiin, että maahanmuuton ja huumeiden torjunnan alalla oli edistytty jonkin verran. Oikeudellisen yhteistyön (kuusi yleissopimusta oli edelleen ratifioimatta), turvapaikan, viisumien ja tietosuojan alalla sitä vastoin oli edistytty vain vähän.
Marraskuun 2000 määräaikaiskertomuksessaan komissio totesi, että edistystä oli tapahtunut yksityis- ja rikosoikeudellisen yhteistyön sekä petosten ja korruption torjunnan aloilla. Yleisesti ottaen toteutetuilla toimilla oli aikaansaatu hallinnon rakenteissa huomattavaa parannusta. Tiettyjen erityisryhmien, kuten pakolaisista vastaavan henkilöstön, koulutusta oli kuitenkin jatkettava.
Marraskuun 2001 määräaikaiskertomuksessaan komissio totesi, että Kypros oli edistynyt erityisesti maahanmuuttopolitiikan, ulkorajojen valvonnan sekä korruption ja petosten torjunnan alalla.
Lokakuun 2002 määräaikaiskertomuksessa tunnustetaan, että oikeudellinen kehys ja tarvittavat hallinnon rakenteet on suurelta osin muodostettu. Kyproksen on keskitettävä tulevat ponnistelunsa lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisen loppuunsaattamiseen yhteisön (EU) säännöstön kanssa sekä hallinnollisten valmiuksiensa yleiseen parantamiseen.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Kaikkien Euroopan kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta ja oleskelusta määrätään EY:n perustamissopimuksen 14 artiklassa (entinen 7A artikla) sekä Euroopan kansalaisuutta koskevissa määräyksissä (18 artikla, entinen 8A artikla). Maastrichtin sopimuksessa turvapaikkapolitiikka, unionin ulkorajojen ylittäminen ja maahanmuuttopolitiikka sisällytettiin jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeviksi asioiksi. Nämä kysymykset sisällytettiin Amsterdamin sopimuksessa, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999, EY:n perustamissopimukseen (61-69 artikla). Samalla määrättiin viiden vuoden siirtymäajasta ennen yhteisön menettelyjen täysimittaista soveltamista. Tarkoituksena on luoda tietyn ajanjakson kuluessa "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue", jossa henkilöitä ei tarkasteta unionin sisärajoilla heidän kansalaisuudestaan riippumatta. Samanaikaisesti on tarkoitus ottaa käyttöön yhteisiä standardeja unionin ulkorajojen valvontaa, viisumeita, turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa varten. Neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa vahvistetaan toteutettavia toimenpiteitä koskeva aikataulu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavana viitenä vuotena.

Tietyt jäsenvaltiot soveltavat jo näillä aloilla yhteisiä sääntöjä Schengenin sopimusten ansiosta, joista ensimmäinen allekirjoitettiin vuonna 1985. Nämä hallitusten väliset sopimukset on sisällytetty Euroopan unioniin Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä. Ne kuuluvat siten yhteisön säännöstöön, ja hakijamaiden on saatettava ne osaksi omaa lainsäädäntöään.

Turvapaikkapolitiikka

Euroopan turvapaikkapolitiikka on ollut jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Se perustuu pääasiassa sellaisiin välineisiin, joilla ei ole oikeusvaikutusta, kuten vuonna 1992 annettuihin, selvästi perusteettomia turvapaikkapyyntöjä koskeviin Lontoon päätöslauselmiin ja "Host third countries" -periaatteeseen tai kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten pakolaisten asemasta vuonna 1951 annettuun Geneven yleissopimukseen.

Jäsenvaltiot allekirjoittivat Schengenin sopimusten yhteydessä 15. kesäkuuta 1990 Dublinin yleissopimuksen Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 1997. Tätä kysymystä ei oltu ratkaistu Geneven yleissopimuksessa. Dublinin yleissopimuksella perustettu komitea hyväksyi tämän jälkeen erilaisia toimenpiteitä.

Komission ja neuvoston 3. joulukuuta 1998 antaman toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista strategiaa. Neuvosto on pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen perustamalla turvapaikkaa ja maahanmuuttoa käsittelevän työryhmän.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka on ollut yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Se liittyy hallitusten väliseen yhteistyöhön sisäasioiden alalla, muttei ole vielä varsinaista eurooppalaista politiikkaa. Yhtäkään kolmansien maiden kansalaisten unionin alueelle tuloa ja oleskelua koskevaa sääntöä ei ole annettu.
Kuitenkin 3. joulukuuta 1998 annetussa toimintasuunnitelmassa määrätään tätä alaa koskevien erityistoimenpiteiden hyväksymisestä.

Yksityisoikeudellinen yhteistyö

Tällä EU:n toiminta-alalla on hyväksytty Maastrichtin sopimuksesta alkaen vain vähän toimenpiteitä. Tähän mennessä tärkein asiakirja on yleissopimus oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Kansainvälisellä tasolla on laadittu yksityisoikeudellista yhteistyötä helpottavia pääasiallisia välineitä (esimerkiksi Brysselin ja Rooman yleissopimukset).

Neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa määrätään myös uusien sääntöjen hyväksymisestä.

Poliisi-, tulli- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

Näitä aloja koskeva yhteisön säännöstö kuuluu pääasiassa Euroopan unionin perustamissopimuksen VI osastossa määritettyyn yhteistyöhön eli kolmanteen pilariin. Amsterdamin sopimuksessa on muutettu alaa koskevia oikeussäännöksiä. Vastedes VI osasto koskee lähinnä poliisiyhteistyötä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, laittoman huumekaupan torjuntaa, korruption ja petosten torjuntaa, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja tulliyhteistyötä. Siinä säilytetään Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1993 vahvistetut hallitusten väliset menettelyt.

Oikeus- ja sisäasioita koskeva yhteisön säännöstö edellyttää hallintoelinten välistä konkreettista ja tiivistä yhteistyötä sekä säännösten laatimista ja niiden tehokasta soveltamista. Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto ovat rahoittaneet tätä varten vuosina 1996-1998 ensimmäistä Octopus-ohjelmaa. Octopus II -ohjelman (1999-2000) tarkoituksena on helpottaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä tiettyjen uusien itsenäisten valtioiden uusien lainsäädännöllisten ja perustuslaillisten toimenpiteiden hyväksymistä EU:ssa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tarjoamalla koulutusta ja tukea kaikille niille henkilöille, joiden tehtävänä on torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. EU:n ja KIE-maiden välillä allekirjoitettiin lisäksi 28. toukokuuta 1998 järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva sopimus.

Euroopan unionissa neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa mainitaan erilaiset toimenpiteet, jotka on hyväksyttävä lyhyellä aikavälillä (kaksi vuotta) ja keskipitkällä aikavälillä (viisi vuotta) todellisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan poliisiviraston Europolin kehittäminen ja etenkin viraston ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten suhteiden järjestely, poliisi- ja tulliyhteistyötä koskevan Schengenin säännöstön sisällyttäminen sekä tarvittavien tietojen keruun ja tallentamisen järjestäminen rajatylittävän rikollisuuden alalla.

ARVIOINTI

Henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntökehystä luodaan parhaillaan. Kypros on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Sen mukainen kansallinen lainsäädäntö tuli voimaan marraskuussa 2001. Viisumipolitiikan osalta Kyproksen lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Viisumien myöntäminen rajoilla on lopetettu. Viisumipakkoa sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan seitsemän maan kansalaisiin. Viisumien myöntämiseen liittyvän työtaakan lisääntymisen vuoksi tällä alalla tarvitaan kuitenkin lisäedistymistä.

Edistystä on tapahtunut toukokuussa 2001 hyväksytyn Schengen-järjestelmää koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ja Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) osallistumista koskevien valmistelujen osalta. SIS II:n täytäntöönpano on kuitenkin viivästynyt järjestelmään tehtyjen muutosten vuoksi.
Toimintasuunnitelman toimia, joilla pyritään nykyaikaistamaan ulkorajojen valvontavälineistöä, toteutetaan parhaillaan.

Ulkomaalaislakia muutettiin maaliskuussa 2001 maahanmuuton osalta. Vuoden 2000 aikana neuvosto hyväksyi useita päätöksiä, jotka koskivat etenkin seuraavia aiheita: ilman huoltajaa maahan tulevat alaikäiset, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten karkottaminen ja maahanmuuttoa koskeva tietojenvaihto. Lisäksi parlamentti antoi heinäkuussa 2001 asetuksen perheenyhdistämisen käsitteestä. Edistystä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa tapahtui myös joulukuussa 2001 opiskelua tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimista varten saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon saralla. Ulkomaalaisia ja maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin kesäkuussa 2002 karkottamista koskevien jäsenvaltioiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi.

Turvapaikan alalla on edistytty jonkin verran. Pakolaislain muutos hyväksyttiin. Palauttamiskiellon periaate taataan vuonna 2000 annetussa turvapaikkaoikeutta koskevassa laissa, vuonna 2002 hyväksytyissä muutoksissa sekä Kyproksen perustuslaissa. Hallinnollisia valmiuksia on osittain parannettu perustamalla lokakuussa 2000 pakolaisviranomainen, joka aloitti toimintansa tammikuussa 2002.

Poliisiyhteistyön ja rikollisuuden torjunnan osalta vuoden 2002 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Kyproksen on määritettävä yleisstrategia järjestäytyneen rikollisuuden ja rikkomusten uusien muotojen torjumista varten. Maa on allekirjoittanut, mutta ei ratifioinut Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen vuoden 2000 yleissopimuksen (Palermon yleissopimus) ja sen kolme pöytäkirjaa. Kyproksen on ratifioitava myös yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa ja muutettava aseiden hankintaa ja hallussapitoa koskevaa lakia. Kypros on ratifioinut seuraavat merkittävät yleissopimukset:

  • vuonna 1997 tehdyn terroristien pommi-iskujen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
  • terrorismin rahoitusta koskevan kansainvälisen yleissopimuksen.

Marraskuussa 2000 on nimetty myös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alan toimivaltaisia koordinointikeskuksia ja komiteoita.
Rikoslakiin tehdyn muutoksen, joka tuli voimaan maaliskuussa 2002, ansiosta Kypros on yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista vuonna1998 hyväksytyn yhteisen toiminnan osalta.

Petosten ja korruption torjuntaa koskeva Kyproksen lainsäädäntö on pääsääntöisesti yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus tuli voimaan heinäkuussa 2002, mutta marraskuussa 1999 allekirjoitettua lahjontaa koskevaa siviilioikeudellista yleissopimusta ei ole vielä ratifioitu.
Ponnisteluja on jatkettava yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnan alalla.

Kypros muutti maaliskuussa 2001 huumausaineista vuonna 1977 annettua lakia lainsäädäntönsä yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstön kanssa huumausaineiden valmistukseen käytettyjen lähtöaineiden osalta. Kyproksen on tehostettava valmisteluja voidakseen osallistua huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX-verkko). Maa on myös esittänyt pyyntönsä saada osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EHNVS) toimintaan. Osallistumisen edellytyksenä on tietojen keskittäminen perustamalla kansallinen seurantakeskus ja laatimalla huumausaineiden torjuntaa koskeva kansallinen strategia.

Tehokkaiden keinojen käytön mahdollistavaa rahanpesua koskevaa lakia muutettiin marraskuussa 2000. Vuodesta 1997 lähtien on ollut olemassa rahanpesun torjuntayksikkö (MOKAS). Lisäksi Kypros ylläpitää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä rahanpesun alalla.

Tulliyhteistyön alalla edistystä on tapahtunut henkilöstöresurssien (henkilöstön koulutuksen uudelleenjärjestely ja tehostaminen) ja teknisten valmiuksien (uudet laitteet, tullihallinnon tietokoneistaminen) osalta. Jotta Kypros voisi liittyä tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevaan yleissopimukseen, sen on jatkettava ponnistelujaan tullitarkastusten tehokkuuden parantamiseksi.
Yleisesti ottaen tullihallinto on aikaansaanut tiiviin yhteistyön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kanssa. Maa ratifioi joulukuussa 2001 Kyproksen ja Euroopan yhteisön välisen tullialan keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevan pöytäkirjan.

Suurin osa yksityis- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alan yleissopimuksista on jo allekirjoitettu. Kypros hyväksyi helmikuussa 2001 eurooppalaisen yleissopimuksen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa täytäntöönpanemiseksi tarvittavan lainsäädännön. Eurooppalainen yleissopimus oikeudenkäynnin siirrosta rikosasioissa tuli voimaan maaliskuussa 2002. Maan on nyt ennen kaikkea varmistettava yhteisön välineiden täytäntöönpano oikeuden päätösten keskinäisen tunnustamisen ja soveltamisen osalta.

Ratifioimalla eurooppalaisen yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä Kypros ratifioi oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteisön säännöstön kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät oikeudelliset välineet.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 12.11.2002
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun