RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Unkari

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2001 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1998) 700 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1999) 505 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2000) 705 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEK(2001) 1748 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEK(2002) 1404 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEK(2003) 1205 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio katsoi, että oikeus- ja sisäasioiden hoitamiseen tarvittavat rakenteet oli luotu, mutta niiden vaikutusta ja tehokkuutta oli kuitenkin vaikea arvioida. Komissio totesi myös, että Unkarilla oli hyvät edellytykset mukautua Euroopan unionin sääntöihin muutaman tulevan vuoden sisällä sillä edellytyksellä, että maassa tapahtuisi samanaikaisesti kehitystä ja että tärkeimmissä oikeus- ja sisäasioista vastaavissa elimissä luotaisiin tehokkaat koulutusohjelmat ja instituutioiden kehittämisohjelmat. Lisäksi se korosti, miten suuri merkitys on rajojen tehokkaalla valvonnalla. Valvontaan on sisällyttävä viisumijärjestelmä, joka on mahdollisimman lähellä Euroopan unionin järjestelmää, sekä turvapaikkapolitiikka, johon ei liity maantieteellisiä ehtoja ja jota varten on varattu riittävästi resursseja.
Marraskuussa 1998 annetussa kertomuksessa pantiin merkille, että Unkarilla on tältä osin valmiuksia edistyä yhteisön säännöstön voimaansaattamisessa ja erityisesti keskittää voimavaransa kahden sellaisen suuren puutteen korjaamiseen, jotka liittyvät heinäkuun 1997 annetussa lausunnossa tunnistettuihin liittymiskumppanuuden lyhyen aikavälin painopisteisiin, nimittäin rajojen valvontaan ja sellaiseen turvapaikkapolitiikkaan, johon ei liity maantieteellisiä ehtoja.
Lokakuussa 1999 annetussa kertomuksessa todettiin, että Unkari oli saavuttanut jonkinlaisia edistysaskeleita oikeus- ja sisäasioissa. Merkittävää kehitystä oli tapahtunut poliisiasioissa ja lahjonnan torjumisessa, kun taas maahanmuutto-, huume- ja oikeusasioissa oli edistytty vain jonkin verran. Sitä vastoin rajojen valvonnassa ja turvapaikkaoikeuteen liittyvissä kysymyksissä ei havaittu tapahtuneen minkäänlaisia muutoksia.
Marraskuussa 2000 julkaisemassaan kertomuksessa komissio pani merkille, että edistystä oli tapahtunut viisumeihin, rajojen valvontaan, maahanmuuttopolitiikkaan sekä turvapaikkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Oikeudellisen yhteistyön alalla ei ollut saavutettu minkäänlaista merkittävää kehitystä yhteisön säännöstöön mukautumisen osalta.
Marraskuussa 2001 antamassaan kertomuksessa komissio totesi, että Unkari oli saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita monilla aloilla, kuten viisumi-, maahanmuutto-, turvapaikkaoikeuspolitiikassa, oikeudelliseen yhteistyöhön sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tähtäävässä politiikassa.
Lokakuussa 2002 esitetyssä kertomuksessa korostettiin, että Unkari oli lujittanut tarvittavia hallinnollisia rakenteitaan ja jatkanut lainsäädäntönsä lähentämistä yhteisön säännöstöön erityisesti viisumeihin, petosten sekä lahjonnan torjuntaan liittyvässä politiikassa sekä Schengenin toimintasuunnitelmassa. Pääpiirteissään Unkarin lainsäädäntö noudattaa miltei kokonaisuudessaan yhteisön säännöstöä.


Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Kaikkien Euroopan kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja jäsenvaltioissa tapahtuvan vapaan oleskelun periaatteesta on määrätty EY:n perustamissopimuksen 14 artiklassa (entinen 7 a artikla) sekä Euroopan kansalaisuutta koskevissa määräyksissä (18 artikla, entinen 8 a artikla). Maastrichtin sopimuksessa jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaisten kysymysten joukkoon sisällytettiin turvapaikkapolitiikka, unionin ulkorajojen ylittäminen sekä maahanmuuttopolitiikka. Amsterdamin sopimuksessa, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999, nämä kysymykset sisällytettiin EY:n perustamissopimukseen (61-69 artikla) kuitenkin niin, että tarkoitus olisi noudattaa viiden vuoden siirtymäaikaa ennen kuin yhteisön menettelyitä sovellettaisiin kokonaisuudessaan. Siirtymäajan jälkeen on tarkoitus luoda " vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue ", jonka sisärajoilla henkilöitä ei heidän kansalaisuudestaan riippumatta tarkastettaisi. Samanaikaisesti on luotava unionin ulkorajojen valvontaa, viisumeja, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkoja koskevat yhteiset säännöt. Neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 julkaisema toimintasuunnitelma sisältää aikataulun toimille, jotka on toteutettava näiden tavoitteiden saavuttamiseksi viiden tulevan vuoden aikana.

Eräät jäsenvaltiot soveltavat jo nyt asiaa koskevia yhteisiä sääntöjä Schengenin sopimusten mukaisesti, joista ensimmäinen allekirjoitettiin vuonna 1985. Nämä hallitusten väliset sopimukset sisällytettiin Euroopan unioniin sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus oli tullut voimaan, ja nyt ne ovat jo osa yhteisön säännöstöä, joka ehdokasvaltioiden on saatettava voimaan.

Unkari ilmoitti haluavansa noudattaa Schengenin sopimuksen määräyksiä. Se vetosi institutionaaliseen ja tekniseen yhteistyöhön erityisesti ulkorajojen valvonnassa, jonka tehostamiseen ja nykyaikaistamiseen tarvitaan huomattavia varoja.

Turvapaikkapolitiikka

Turvapaikkapolitiikan on katsottu Maastrichtin sopimuksesta alkaen olevan jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeva asia. Se perustuu pääasiassa sellaisiin asiakirjoihin, joilla ei ole oikeusvaikutusta, kuten vuonna 1992 annettuihin, selvästi perusteettomia turvapaikkapyyntöjä koskeviin Lontoon päätöslauselmiin ja periaatteeseen vastaanottajana toimivista kolmansista maista tai kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten pakolaisten asemasta vuonna 1951 annettuun Geneven yleissopimukseen.

Jäsenvaltiot allekirjoittivat Schengenin sopimusten yhteydessä 15. kesäkuuta 1990 Dublinin yleissopimuksen, joka koskee johonkin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 1997. Tätä kysymystä ei ollut ratkaistu Geneven yleissopimuksessa. Dublinin yleissopimuksella perustettu komitea hyväksyi tämän jälkeen erilaisia toimenpiteitä.

Komission ja neuvoston 3. joulukuuta 1998 antaman toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista strategiaa. Neuvosto on pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen perustamalla turvapaikkaa ja maahanmuuttoa käsittelevän työryhmän.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka on ollut yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksen voimaantulosta alkaen. Se liittyy hallitusten väliseen yhteistyöhön sisäasioiden alalla, mutta vielä ei ole luotu varsinaista EU:n maahanmuuttopolitiikkaa, eikä yhtäkään kolmansien maiden kansalaisten unionin alueelle tuloa ja oleskelua koskevaa EU:n säännöstä ole annettu. Kuitenkin 3. joulukuuta 1998 annetussa toimintasuunnitelmassa kaavaillaan tätä alaa koskevien erityistoimenpiteiden toteuttamista.

Yksityisoikeudellinen yhteistyö

Tällä alalla, joka on niin ikään kuulunut EU:n toimivaltaan Maastrichtin sopimuksesta alkaen, on hyväksytty vain muutamia toimenpiteitä. Tähän mennessä tärkein asiakirja on yleissopimus oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa käsiteltävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen tästä asiasta laadittiin ehdotus asetukseksi. Keskeiset yksityisoikeudellista yhteistyötä helpottavat asiakirjat on laadittu kansainvälisellä tasolla (esim. Brysselin ja Rooman yleissopimukset).

Lisäksi neuvoston ja komission joulukuussa 1998 vahvistamassa toimintasuunnitelmassa esitetään luettelo keskipitkän aikavälin tavoitteista (kaksi vuotta) ja pitkän aikavälin tavoitteista (viisi vuotta) sekä luettelo toimenpiteistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Poliisi-, tulli- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

Näitä aloja koskeva yhteisön säännöstö kuuluu pääasiassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määriteltyyn yhteistyöhön eli kolmanteen pilariin. Amsterdamin sopimuksessa muutettiin alaa koskevia oikeussäännöksiä, ja VI osasto koskee nyt lähinnä poliisiyhteistyötä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, laittoman huumekaupan torjuntaa, lahjonnan ja petosten torjuntaa, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja tulliyhteistyötä. Toiminta perustuu edelleen hallitustenväliseen yhteistyöhön Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1993 vahvistetulla tavalla.

Oikeus- ja sisäasioita koskeva yhteisön säännöstö edellyttää hallintoelinten välistä konkreettista ja tiivistä yhteistyötä sekä säännösten laatimista ja niiden tehokasta soveltamista. Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto ovat rahoittaneet tätä varten ensimmäistä Octopus-ohjelmaa vuosina 1996-1998. Octopus II -ohjelman (1999-2000) tarkoituksena on helpottaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KIE-maiden) sekä tiettyjen uusien itsenäisten valtioiden uusien lainsäädännöllisten ja perustuslaillisten toimenpiteiden hyväksymistä EU:ssa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tarjoamalla koulutusta ja tukea kaikille niille henkilöille, joiden tehtävänä on torjua lahjontaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. EU:n ja KIE-maiden välillä allekirjoitettiin lisäksi 28. toukokuuta 1998 järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva sopimus.

Euroopan unionissa neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa mainitaan erilaiset toimenpiteet, jotka on hyväksyttävä lyhyellä aikavälillä (kaksi vuotta) ja keskipitkällä aikavälillä (viisi vuotta) todellisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan poliisiviraston Europolin kehittäminen sekä viraston ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten suhteiden järjestely, Schengenin säännöstön poliisi- ja tulliyhteistyötä koskevien määräysten ulottaminen koskemaan koko EU:ta sekä tarvittavien tietojen keruun ja tallentamisen järjestäminen rajatylittävän rikollisuuden alalla.

Eurooppa-assosiaatiosopimus sekä Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita käsittelevä valkoinen kirja

Unkarin kanssa tehtyyn Eurooppa-assosiaatiosopimukseen sisältyy määräyksiä huumeiden väärinkäytön ja rahanpesun torjuntaa koskevasta yhteistyöstä.

Keski- ja Itä-Euroopan maita sekä sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa ei suoraan käsitellä kolmatta pilaria, vaan oikeus- ja sisäasioihin liittyviä kysymyksiä, kuten rahanpesua ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

ARVIOINTI

Henkilökohtaisesta tietosuojasta voidaan todeta, että Unkari on luonut kansallisen valvontaelimen, joka valvoo "NEBEKiä" (Europolin kanssa yhteistyössä toimiva viranomainen).

Unkari otti käyttöön uuden viisumipakon, jota sovelletaan Valko-Venäjän, Bosnia ja Hertsegovinan, Moldovan, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonian (EJTM) ja Venäjän kansalaisiin. Viisumipakko asetettiin myös Kuuban, Seychellien ja Etelä-Afrikan tasavallan kansalaisille. Sitä vastoin viisumipakko poistettiin Macaon (joulukuussa 2001) ja Hongkongin (helmikuussa 2002) erityishallintoalueiden kohdalta. Unkarin on kuitenkin jatkettava ponnistelujaan viisumipakkoa ja viisumipakosta vapauttamista koskevassa asiassa. Tiukat turvallisuusvaatimukset täyttävä uusi viisumitarra otettiin käyttöön, kun ulkomaalaisten maahantulo- ja maassaoleskeluoikeudesta annettiin uusi laki, joka tuli voimaan tammikuussa 2002.

Tammikuussa 2001 otettiin käyttöön uusi rajanylityspaikkoja koskeva kokonaisvaltainen kehittämisstrategia. Sen mukaan strategia koskee kaikkia elimiä, jotka ovat tekemissä ulkorajojen valvonnan kanssa, erityisesti rajavartijoita sekä Unkarin tulli- ja finanssilaitosta. Vuonna 2001 rajavartijat ovat:

  • saaneet uusia välineitä (infrapunavalvontalaitteita, rikostutkimuksessa tarvittavia laitteita jne.);
  • käyneet kieli- ja erityiskoulutuskursseilla.

Infrastruktuurien nykyaikaistamista on edelleen jatkettu Schengenin sopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti, ja heinäkuussa 2002 Schengenin sopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta esitettiin uusi versio.
Kaiken kaikkiaan Unkarin lainsäädäntö on suurelta osin mukautettu yhteisön säännöstöön ja Schengenin sopimukseen erityisesti sen jälkeen, kun kansallisten rajojen suojelua ja rajavartijoita koskeva laki hyväksyttiin tammikuussa 2001. Sen lisäksi Unkarin parlamentti hyväksyi toukokuussa 2001 lain, jossa säädetään sisä- ja ulkorajojen erottelusta Schengenin sopimuksen mukaisesti. Unkarin on jatkettava ponnistelujaan torjuakseen rajojen välillä käytävää laitonta kauppaa; tämä koskee erityisesti sen yhteisiä rajoja Ukrainan, Kroatian ja Jugoslavian entisen tasavallan kanssa.

Turvapaikkapolitiikkaa on kehitetty hyväksymällä ulkomaalaisten oleskelu- ja maahantulo-oikeutta koskeva laki, joka tuli voimaan tammikuussa 2002. Siinä määritellään oleskelulupamalli ja yksinkertaistetaan karkottamissääntöjä.

Unkari on Afganistanista, Iranista ja Bangladeshista kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden suosima kohde. Toukokuussa 2001 uusi turvapaikkaoikeutta koskeva laki mahdollisti mukautumisen Schengenin sopimukseen asiassa, joka koskee ilman huoltajaa maahan saapuvien alaikäisten määrittelyä. Tätä tammikuussa 2003 voimaan tullutta lakia on hiljattain muutettu.
Unkarissa on perustettu keskusyksikkö, jonka tavoitteena on toteuttaa EURODACin kanssa yhtyeensoveltuva automaattinen sormenjälkien tunnistusjärjestelmä (AFIS).
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten valmiudet ja yleiset elinolot ovat kokonaisuudessaan tyydyttävät.
Lisäponnisteluja on tehtävä turvapaikanhakijoiden sosiaalisen integraation hyväksi, ja parhaillaan laaditaan strategiaa turvapaikanhakijoiden integroimiseksi yhteiskuntaan.
Takaisinottosopimus on allekirjoitettu Albanian, Portugalin ja Benelux-maiden kanssa. Tulevaisuudessa on tehtävä muitakin sopimuksia, erityisesti Valko-Venäjän, Pakistanin, Venäjän ja Perun kanssa, kun taas eräitä muita sopimuksia pitää muokata (Ukrainaa, Sloveniaa ja Slovakiaa koskevat sopimukset). Uusi sopimus on allekirjoitettu Viron ja Slovakian kanssa.

Poliisiyhteistyö naapurimaiden ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa jatkuu. Unkari allekirjoitti lokakuussa 2001 Europolin kanssa yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan marraskuussa 2001, huhtikuussa 2002 yhteyshenkilöitä lähetettiin komennukselle Europoliin.
Huhtikuusta 2002 lähtien poliisivoimien kansainvälisen yhteistyökeskuksen tavoitteena on kansainvälisen poliisiyhteistyön varmistaminen ja Europolin kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon valvominen.

Huhtikuussa 2001 Unkari perusti viraston, jonka tehtävänä on koordinoida järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sisäministeriön alaisuudessa. Virastossa kerätään, analysoidaan ja käsitellään kaikkea järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa tietoa. Se koordinoi tutkimuksia ja valvoo, ettei asiaa käsittelevien eri laitosten toimintojen välille synny päällekkäisyyksiä.
Ihmiskaupassa Unkari on edelleen läpikulkumaa ja määränpää. Tammikuusta 2002 lähtien voimassa olleen ulkomaalaisten maahantulo- ja oleskeluoikeutta säätelevän lain nojalla kiinni otetut salakauppiaat voidaan karkottaa maasta välittömästi.
Huhtikuusta 2002 voimassa olleiden rikoslakiin tehtyjen muutosten ansiosta Unkari on voinut mukauttaa lainsäädäntönsä yhteisön säännöstöön ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen.
Maan pitää vielä ratifioida kansainvälinen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (Palermon yleissopimus ( castellano deutsch english français )) ja sen pöytäkirjat sekä terrorismin rahoituksen vastainen YK:n yleissopimus. Näiden lisäksi Unkarin pitäisi vielä allekirjoittaa ja ratifioida keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn Euroopan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja ja liittyä EU:n järjestäytyneen rikollisuusstrategian toisessa periaatteessa mainittuihin yleissopimuksiin.

Terrorismin torjunnan osalta Unkari allekirjoitti marraskuussa 2001 terrorismin rahoituksen vastaisen YK:n yleissopimuksen. Sen lisäksi maa on liittynyt kaikkiin muihinkin Yhdistyneiden kansakuntien terrorismia koskeviin yleissopimuksiin. Unkari on myös hyväksynyt EU:n yhteiset kannat terrorismin torjumisesta. Terroriteoista epäiltyjen henkilöiden ja terroristijärjestöjen varojen jäädyttämistä varten poliisiin on luotu oma yksikkönsä. Sen tehtävänä on panna terrorisminvastainen politiikka tehokkaasti täytäntöön.

Petosten ja lahjonnan torjunnassa tapahtuu koko ajan edistysaskeleita. Pääpiirteissään oikeudellinen kehys on jo miltei kokonaan yhteisön säännöstön mukainen. Marraskuussa 2000 Unkari ratifioi Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen. Rikoslakia on myös muutettu niin, että siihen on lisätty määräyksiä, jotka koskevat yritysjohtajien rikosoikeudellista vastuuta ja ulkomaisten virkamiesten lahjussyytteitä, ja ne ovat olleet voimassa huhtikuusta 2002 lähtien. Joulukuussa 2001 hyväksyttiin uusi oikeushenkilöiden rikosoikeudellista vastuuta koskeva laki.
Lahjonnan torjumiseksi on toteutettu lukuisia eri toimia, kuten:

  • uusi työohjelma lahjonnan torjumisen parissa työskentelevien henkilöiden hyväksi
  • poliisien lahjonnan torjumiseen erikoistuneen liikkuvan yksikön perustaminen
  • henkilöstön koulutustoimet.

Edistääkseen osaltaan yhteisön taloudellisten etujen suojelua Unkari perusti marraskuussa 2001 petosten torjuntaan keskittyvän ministeriöiden välisen koordinointikomitean. Lisäksi on perustettu monia eri elimiä, joiden tarkoituksena on panna lahjonnan vastainen strategia tehokkaasti täytäntöön. Vuonna 2002 annetussa kertomuksessa todetaan, että eri elinten välistä yhteistyötä olisi syytä tehostaa.

Rahanpesun torjunta on aloitettu tehokkaasti. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) alainen rahanpesunvastainen työryhmä poisti Unkarin sellaisten maiden luettelosta, jotka eivät suostu yhteistyöhön. Tammikuussa 2002 tuli voimaan uusi rahanpesun torjuntaa koskeva laki. Lisäksi Unkarin rahoitusvalvontaviranomainen on erityisen pätevä.

Joulukuussa 2001 Unkari otti käyttöön uuden kokonaisvaltaisen huumeiden torjuntaan tähtäävän strategian. Strategiaan sisältyy pitkän aikavälin toimia (rikoslain lujittaminen) sekä ennaltaehkäiseviä ja sosiaalisia toimia huumeiden väärinkäyttöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka strategian täytäntöönpanossa onkin edistytty, varoja on lisättävä ja ohjattava ennaltaehkäisyohjelmien käyttöön.
Unkarissa on perustettu yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon tähtäävä kansallinen yhteyspiste.

Tulliyhteistyön edistämiseksi Unkarin ja jäsenvaltioiden välillä on tehty monia keskinäisiä avunantosopimuksia, ja vuonna 2001 allekirjoitettiin tulliyhteistyötä koskevat sopimukset Argentiinan, Jugoslavian tasavallan ja Kirgisian kanssa ja Latvian kanssa vuonna 2002. Lisäponnistelut ovat tarpeen Napoli II -yleissopimuksen täytäntöönpanon valmistelemiseksi.

Oikeudellista yhteistyötä on jatkettava, jotta yhteisön siviilioikeudellisen yhteistyön välineiden täytäntöönpano toteutuisi erityisesti tuomioistuinten päätösten keskinäisessä tunnustamisessa ja soveltamisessa. Unkarin osallistumisesta Euroopan toimielimiin ja verkostoihin (Euroopan oikeudellinen verkosto, EUROJUST) voidaan todeta, että oikeusministeriö ja yleisten asioiden ministeriö on nimetty yhteystahoiksi. Kansainvälisen yksityisoikeuden määräyksiä annettiin jo vuonna 2000 Brysselin yleissopimuksen mukaisesti (tuomioistuimen toimivalta, päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja toimeenpano).

Kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät yleissopimukset (jotka koskevat oikeus- ja sisäasioiden neuvoston säännöstöä) on ratifioitu.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

 
Viimeisin päivitys 29.11.2002
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun