RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan parlamentin työjärjestys

Euroopan parlamentti (EP) on kansalaisten välittömillä vaaleilla valitsema Euroopan unionin (EU) lainsäätäjä. Se käyttää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa yhdessä neuvoston kanssa ja valvoo demokratian toteutumista. EP:n toiminta ja rakenne vahvistetaan työjärjestyksessä.

YHTEENVETO

Euroopan parlamentin (EP) työjärjestyksessä vahvistetaan toimielimen sisäinen rakenne ja toiminta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklassa annetaan EP:lle valtuudet vahvistaa itse työjärjestyksensä.

EUROOPAN PARLAMENTIN KOKOONPANO

Euroopan parlamentin jäsenet

EP:n jäsenten on hoidettava tehtäväänsä itsenäisesti noudattaen 20 päivänä syyskuuta 1976 annetussa säädöksessä (muutettu päätöksellä 2002/772/EY) vahvistettuja yhteensopimattomuussääntöjä. Jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o°7 mukaisesti.

EP:n puhemies, 14 varapuhemiestä ja 5 kvestoria ovat muiden jäsenten salaisella äänestyksellä valitsemia jäseniä. Ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään 40 jäsentä. Toimikausi on kaksi ja puoli vuotta.

EP:n puhemies:

  • ohjaa kaikkia toimintoja ja edustaa Euroopan parlamenttia
  • avaa, keskeyttää ja päättää istunnot
  • johtaa parlamentin keskusteluja
  • päättää tarkistusten käsiteltäväksi ottamisesta täysistunnossa, neuvostolle ja komissiolle osoitettavista kysymyksistä sekä EP:n mietintöjen yhdenmukaisuudesta työjärjestyksen kanssa
  • lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset.

Varapuhemiehet voivat toimia puhemiehen sijaisena työjärjestyksessä määrätyissä tapauksissa, esimerkiksi puhemiehen halutessa ottaa osaa keskusteluun. Kvestorit hoitavat myös hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä.

Johtoelimet

EP:llä on useita johtoelimiä, joista tärkeimmät ovat seuraavat:

  • Puhemiehistö: muodostuu puhemiehestä, 14 varapuhemiehestä ja kvestoreista (joiden rooli on neuvoa-antava), ja se käsittelee EP:n taloudellisia, hallinnollisia ja organisatorisia kysymyksiä
  • Puheenjohtajakokous: muodostuu puhemiehestä, poliittisten ryhmien puheenjohtajista ja yhdestä sitoutumattomasta jäsenestä, joka osallistuu puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta. Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnittelusta, laatii istuntojen esityslistat, vahvistaa valiokuntien kokoonpanon ja toimivallan ja antaa luvan valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen. Se huolehtii myös suhteista EU:n muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä eräisiin kolmansiin maihin ja unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin.

Lisäksi on olemassa kaksi muuta puheenjohtajakokousta, joista toisessa kokoontuvat valiokuntien puheenjohtajat ja toisessa valtuuskuntien puheenjohtajat. Ne voivat esittää suosituksia puheenjohtajakokoukselle.

Poliittiset ryhmät ja puolueet

EP:n poliittiset ryhmät muodostuvat poliittisten kantojen perusteella. Ryhmässä on oltava vähintään 25 jäsentä, jotka on valittu vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita. Poliittisten ryhmien sekä poliittisiin ryhmiin kuulumattomien jäsenten käytössä on sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu EP:n talousarvioon tätä tarkoitusta varten.

Euroopan tason poliittisia puolueita koskevat säännöt hyväksyttiin vuonna 2004. EP:n sisäisessä työjärjestyksessä esitellään ainoastaan Euroopan tason poliittisia puolueita koskeva EP:n johtoelinten toimivalta. EP:n puhemies edustaa parlamenttia tämän suhteissa puolueisiin ja puhemiehistö päättää rahoitushakemuksista.

EUROOPAN PARLAMENTIN RAKENNE

Parlamentin valiokunnat

EP:n rakenne ja toiminta perustuu valiokuntiin. EP:ssä on kolmenlaisia valiokuntia:

  • Pysyvät valiokunnat. Nämä valiokunnat muodostavat parlamentin lainsäädäntötyön ytimen (työjärjestyksen liite VII). Pysyvät valiokunnat käsittelevät niille lähetettyjä asioita toimivaltansa mukaan. Jos asia liittyy useampaan alaan, sen saa lähettää korkeintaan kolmeen valiokuntaan.
  • Erityisvaliokunnat. Väliaikaisten valiokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään niiden asettamisen yhteydessä; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan kaksitoista kuukautta.
  • Tutkintavaliokunnat. Tutkintavaliokunnat ovat väliaikaisia valiokuntia, joita asetetaan neljäsosan EP:n jäsenistä pyytäessä sitä. Niiden tehtävänä on tutkia EU:n oikeuden rikkomistapauksia tai yhteisön oikeuden soveltamiseen liittyviä hallinnollisia epäkohtia.

Pysyvät valiokunnat ja erityisvaliokunnat asetetaan puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Niiden pysyvät jäsenet ja varajäsenet valitaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimettyä ehdokkaansa. Niiden kokoonpanon on heijastettava mahdollisuuksien mukaan EP:n kokoonpanoa.

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

Pysyviä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia asetetaan puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta, ja puheenjohtajakokous myös päättää niiden luonteesta ja jäsenten lukumäärästä. EP voi lisäksi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia unioniin assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa on aloitettu liittymisneuvottelut.

Parlamentin istunnot

Jokainen vaalikauden vuosi vastaa istuntokautta, joka jakaantuu 12 istuntojaksoon. Istuntojaksolla tarkoitetaan parlamentin kuukausittain pidettävää kokousta. Kuukausittainen istuntojakso jakaantuu päivittäisiin istuntoihin.

EP:n kotipaikka on Strasbourg, jossa se pitää joka kuukausi istuntojakson. Brysselissä pidetään ylimääräisiä istuntojaksoja ja siellä kokoontuvat myös parlamentin valiokunnat.

Jäsenillä on oikeus käyttää puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Puheenvuorojen käyttämistä ja puheaikaa koskevat tarkat säännöt.

Puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen. Lopullinen esityslista hyväksytään kunkin istunnon alussa. Esityslistalla olevista kohdista voidaan keskustella, niihin voidaan ehdottaa muutoksia tai niistä voidaan äänestää yhtenä kokonaisuutena ilman keskustelua.

LAINSÄÄDÄNTÖ-, TALOUSARVIO- JA MUUT MENETTELYT

Parlamentti sopii komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman laatimisesta (ks. liite XIV). Kun komissio on esittänyt ehdotuksen, EP aloittaa lainsäädäntömenettelyn tarkastelemalla perusteellisesti perusoikeuksien kunnioittamista, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä varojen riittävyyttä.

Lainsäädäntöä koskevien mietintöjen tapauksessa EP:n puhemies lähettää komission ehdotukset sekä kuulemispyynnöt, lausuntopyynnöt ja neuvoston yhteiset kannat asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka tarkistaa ensin oikeusperustan. Valiokunta nimittää sen jälkeen esittelijän, joka laatii mietinnön. Mietintö sisältää mahdolliset tarkistusehdotukset, luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarvittaessa perustelut. Kun ehdotuksesta on keskusteltu ensimmäisen kerran, valiokunnan puheenjohtaja voi myös ehdottaa, että ehdotus hyväksytään ilman tarkistuksia, jollei vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta.

Esittelijä nimitetään myös silloin, kun kyse on muusta kuin lainsäädäntömietinnöstä, kuten valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä tai lausunnosta. Esittelijän on esiteltävä täysistunnossa mietintö, joka sisältää päätöslauselmaesityksen, perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, sekä päätöslauselmaesitysten tekstit.

Valiokunta-aloitteisille mietinnöille, jotka lähetetään komissiolle, jotta tämä tekisi lainsäädäntöehdotuksen, on saatava ennakolta puheenjohtajakokouksen lupa. Puheenjohtajakokouksen on tehtävä päätös asiasta kahden kuukauden kuluessa ja perusteltava mahdollinen luvan epääminen.

Lainsäädäntömenettelyt

Komission lainsäädäntöehdotukset toimitetaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka laatii mietinnön. Mietinnön perusteella parlamentti voi joko hyväksyä ehdotuksen, ehdottaa siihen tarkistuksia tai hylätä sen.

Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä parlamentti toimii toisena lainsäätäjänä EU:n neuvoston kanssa. Molemmat toimielimet antavat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset joko ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä. Jos toimielimet eivät vielä toisenkaan käsittelyn päätteeksi ole päässeet yhteisymmärrykseen, kutsutaan koolle sovittelukomitea.

Lisäksi voidaan noudattaa erityisiä lainsäätämisjärjestyksiä, joissa EU:n neuvosto toimii ainoana lainsäätäjänä ja parlamentti ainoastaan osallistuu menettelyyn. Parlamentin rooli rajoittuu siis siihen, että sitä kuullaan lainsäädäntöehdotuksesta tai että se hyväksyy sen.

Päätösvaltaisuus ja äänestäminen

Äänestys voidaan aloittaa, kun yksi kolmasosa jäsenistä on läsnä. Äänestys tapahtuu tavallisesti kättä nostamalla, mutta myös äänestys nimenhuudon mukaan, koneäänestys tai salainen äänestys ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia.

Muut menettelyt

Erityisen arkaluonteisiin aloihin, kuten talousarvioon ja ulkosuhteisiin, sovelletaan erityistä menettelyä.

Parlamentilla on talousarvion osalta merkittävä rooli: se osallistuu EU:n talousarvion hyväksyntään, valvoo talousarvion toteuttamista ja myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

Parlamentilla on tärkeä asema myös kansainvälisten sopimusten teossa. Se voi muun muassa antaa suosituksia, ja sen on annettava kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta lausunto tai hyväksyttävä sopimuksen allekirjoittaminen.

SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN JA KANSALAISIIN

Suhteet yhteisön muihin toimielimiin ja elimiin

Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan ja komission jäsenten kollegion. Nimettyjä jäsenehdokkaita pyydetään esittämään poliittinen ohjelmansa täysistunnossa ja asiasta vastaavissa valiokunnissa. EP voi myös esittää komissiolle epäluottamuslauseen ja äänestää siitä. Jos epäluottamuslause annetaan, komissio eroaa tehtävästään. Puitesopimus suhteista komissioon on liitteessä XIII.

Parlamentti antaa myös lausunnon tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan keskuspankin (EKP) johtajan nimittämisestä.

Parlamentti voi kuulla myös Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK) sekä alueiden komiteaa yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. Parlamentilla on lisäksi oikeus lähettää lausuntopyyntö erillisvirastoille ja nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa.

Parlamentti voi tehdä muiden toimielinten kanssa toimielinten välisiä sopimuksia menettelyjen helpottamiseksi tai selkeyttämiseksi. Parlamentti voi käydä vuoropuhelua toimielinten kanssa muillakin tavoin, sillä se voi esittää kysymyksiä neuvostolle tai komissiolle, jotka vastaavat niihin istunnossa tai kirjallisesti parlamentin vaatiessa sitä. Parlamentti voi esittää kirjallisia kysymyksiä myös Euroopan keskuspankille.

Suhteet jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksiin

Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksille. Parlamentin valtuuskunta kokoontuu jäsenvaltioiden valtuuskuntien kanssa unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssissa.

Suhteet kansalaisiin

Kaikilla unionin kansalaisilla ja jäsenvaltioissa asuvilla henkilöillä on oikeus tutustua parlamentin asiakirjoihin tietyin edellytyksin. Parlamentin toiminnan avoimuus ja julkisuus varmistetaan siten, että keskustelut valiokunnissa ja täysistunnossa ovat julkisia ja täysistuntopöytäkirjat julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla tai asukkailla on myös oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille unionin toiminnan alaan kuuluvasta asiasta, joka koskee häntä välittömästi. Vetoomuksen tutkii asiasta vastaava valiokunta, joka voi päättää laatia mietinnön tai muulla tavalla esittää kantansa.

Euroopan kansalaiset voivat myös tehdä unionin toimielinten ja laitosten toimintaa koskevia kanteluja Euroopan oikeusasiamiehelle.

Tämä tiivistelmä on laadittu tiedotustarkoituksessa. Sillä ei ole tarkoitus tulkita tai korvata viiteasiakirjaa, joka on ainoa sitova oikeusperusta.

Viimeisin päivitys 10.12.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun