RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmä

Telemarkkinoiden avaamisella kilpailulle on ollut selvä katalyyttivaikutus alalla, jolla oli aiemmin vain muutamia toimijoita. Tukeakseen tätä kehitystä yhteisön päätöksentekoelimet ovat antaneet säädöksiä, jotka ovat sopusoinnussa tekniikan kehityksen ja markkinoiden erityispiirteiden kanssa. Lopputuloksena on sähköiseen viestintään sovellettu uusi sääntelyjärjestelmä. Sen päätavoitteena on vahvistaa kilpailua helpottamalla uusien tulokkaiden saapumista ja stimuloimalla sektorin investointeja.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä ("puitedirektiivi") [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Puitedirektiivi on osa sähköisen viestinnän sääntelypakettia, jolla pyritään muuttamaan telealan sääntelyjärjestelmää kilpailun lisäämiseksi sähköisen viestinnän alalla. Uusi sääntelyjärjestelmä koostuu tässä käsiteltävästä direktiivistä ja neljästä erityisdirektiivistä:

Näiden lisäksi on tehty päätös radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (radiotaajuuspäätös).

"Televiestintäpakettia" muutettiin joulukuussa 2009 "paremmasta lainsäädännöstä" ja "kansalaisten oikeuksista" annetuilla direktiiveillä sekä perustamalla Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC).

SOVELTAMISALA, TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT

Direktiivillä pyritään luomaan yhdenmukaistettu sääntelyjärjestelmä sähköisille viestintäverkoille ja -palveluille. Siinä säädetään myös joistakin päätelaitteiden ominaisuuksista, joiden tarkoituksena on helpottaa vammaisten mahdollisuuksia saada palveluja. Direktiivi sisältää monialaisia säännöksiä, joihin muut toimenpiteet perustuvat. Säännökset koskevat soveltamisalaa ja pääperiaatteita, peruskäsitteitä, kansallisia sääntelyviranomaisia koskevia yleisiä säännöksiä, uutta huomattavan markkinavoiman käsitettä ja tiettyjen olennaisten edellytysten, kuten radiotaajuuksien ja numeroiden käyttöoikeuksien tai asennusoikeuksien, myöntämistä.

Koska useat tekniikan alat ovat lähentyneet toisiaan ja on osoittautunut tarpeelliseksi luoda kaikkia infrastruktuureja koskevat laaja-alaiset säännökset, uusi sääntelyjärjestelmä ei koske pelkästään televerkkoja ja -palveluja vaan kaikkia sähköisiä viestintäverkkoja ja ‑palveluja. Se kattaa kiinteän verkon puhelinliikenteen, matkaviestin- ja laajakaistajärjestelmät sekä kaapeli- ja satelliittitelevision. Sen sijaan se ei kata sähköisissä viestintäverkoissa tarjottavien palvelujen sisältöä, kuten ohjelmasisältöä ja pankkipalveluja eikä telepäätelaitteita, joilla helpotetaan palvelujen saatavuutta vammaisten käyttäjien kannalta.

Direktiivissä edellytetään sähköisen viestinnän saatavuutta koskevien kansallisten toimien toteuttamista luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

KANSALLISET SÄÄNTELYVIRANOMAISET

Riippumattomuus

Jäsenvaltioiden on taattava kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus varmistamalla, että nämä viranomaiset ovat oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista sähköisiä viestintäverkkoja, -laitteita tai ‑palveluja tarjoavista organisaatioista. Markkinoiden ennakkosääntelystä vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset eivät saa ottaa vastaan ohjeita miltään muulta elimeltä.

Muutoksenhakuoikeus

Kansallisella tasolla on oltava käytössä tehokkaita mekanismeja, joiden avulla jokainen käyttäjä tai sähköisiä viestintäverkkoja ja/tai ‑palveluja tarjoava yritys voi hakea päätökseen muutosta riippumattomalta muutoksenhakuelimeltä, jos se joutuu riitaan kansallisen sääntelyviranomaisen kanssa. Jäsenvaltiot antavat tietoja näistä muutoksenhakumekanismeista komissiolle ja BEREC:lle.

Puolueettomuus ja avoimuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät toimivaltuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jos kansalliset sääntelyviranomaiset aikovat toteuttaa markkinoihin huomattavalla tavalla vaikuttavia toimenpiteitä, niiden on annettava asianomaisille osapuolille mahdollisuus esittää mielipiteensä. Kansallisten sääntelyviranomaisten on julkaistava kuulemisen tulokset.

Sisämarkkinoiden vakiinnuttaminen

Kansalliset sääntelyviranomaiset, komissio ja BEREC toimivat yhteistyössä löytääkseen sellaiset välineet ja keinot, jotka soveltuvat parhaiten kaikkien sähköisen viestinnän sisämarkkinoilla syntyvien tilanteiden ratkaisemiseen. Tietyissä tapauksissa komissiolla on oikeus kieltäytyä kansallisten sääntelyviranomaisten ehdottamista toimenpiteistä.

KANSALLISTEN SÄÄNTELYVIRANOMAISTEN VELVOLLISUUDET JA TEHTÄVÄT

Yleiset tehtävät

Edistääkseen kilpailua sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoamisessa kansallisten sääntelyviranomaisten on erityisesti

  • varmistettava, että käyttäjille koituu mahdollisimman paljon hyötyä valinnanvaran lisääntymisenä, hintojen alentumisena ja laadun parantumisena
  • edistettävä radiotaajuuksien ja numerovarojen tehokasta käyttöä ja varmistettava niiden tehokas hallinta.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on osaltaan vaikutettava sisämarkkinoiden kehittymiseen eritoten

  • edistämällä Euroopan laajuisten verkkojen luomista ja kehittämistä sekä yleiseurooppalaisten palvelujen yhteentoimivuutta
  • tekemällä keskenään sekä Euroopan komission ja BEREC:n kanssa yhteistyötä johdonmukaisen sääntelykäytännön kehittämiseksi sekä uuden telealan sääntelyjärjestelmän soveltamisen varmistamiseksi.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on edistettävä Euroopan unionin kansalaisten etuja

  • varmistamalla, että kaikilla kansalaisilla on käytettävissään yleispalvelu, joka on määritelty yleispalveludirektiivissä
  • varmistamalla, että käytettävissä on yksinkertaisia ja kustannuksiltaan edullisia riitojenratkaisumenettelyjä
  • vaikuttamalla osaltaan korkeatasoisen henkilötietojen ja yksityisyyden suojan varmistamiseen (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi).

Jäsenvaltiot tekevät keskenään ja Euroopan komission kanssa yhteistyötä Euroopan unionin radiotaajuuksien käytön strategisen suunnittelun, yhdenmukaistamisen ja yhteensovittamisen toteuttamiseksi.

Radiotaajuuksien hallinta

Kansalliset sääntelyviranomaiset huolehtivat sähköisissä viestintäpalveluissa käytettävien radiotaajuuksien hallinnoinnista. Varattaessa radiotaajuuksia ja osoitettaessa niitä tiettyyn käyttöön on noudatettava puolueettomia, selkeitä, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia perusteita. Lisäksi yrityksen, joka aikoo siirtää radiotaajuuksien käyttöoikeuksia, on ilmoitettava tästä taajuuksien osoittamisesta vastaavalle kansalliselle sääntelyviranomaiselle. Kansallisten sääntelyviranomaisten on myös varmistettava, että tällaisilla siirroilla ei vääristetä kilpailua.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa turvautua rajoituksiin

  • haitallisten häiriöiden torjumiseksi
  • yleisön suojelemiseksi sähkömagneettisilta kentiltä
  • palvelun teknisen laadun takaamiseksi
  • taajuuksien mahdollisimman laajan yhteiskäytön varmistamiseksi
  • radiotaajuuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi
  • yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi elämän turvallisuuden takaaminen tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen).

Radiotaajuuksien käyttöoikeuden haltijat voivat viiden vuoden ajan tehdä kansallisille sääntelyviranomaisille hakemuksen oikeuksiaan koskevien rajoitusten arvioimiseksi uudelleen.

Yrityksillä on mahdollisuus luovuttaa tai vuokrata yksittäiset radiotaajuuksien käyttöoikeutensa.

Numerointi, nimeäminen ja osoitteiden antaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset valvovat kaikkien kansallisten numerovarojen tiettyyn käyttöön osoittamista ja kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnointia. Kaikille sähköisille viestintäpalveluille on varmistettava riittävä määrä numeroita. Tätä varten kansalliset sääntelyviranomaiset ottavat käyttöön puolueettomat, selkeät ja syrjimättömät menettelyt käyttöoikeuksien myöntämistä varten.

Asennusoikeudet

Asennusoikeuksien myöntämisellä pyritään siihen, että yritys voi asentaa järjestelmiä julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevan omaisuuden yhteyteen. Käsitellessään oikeuksien myöntämistä koskevaa hakemusta toimivaltaisen viranomaisen on toimittava selkeiden menettelyjen pohjalta, joita sovelletaan syrjimättömästi ja viivytyksettä kuuden kuukauden kuluessa.

Rinnakkain sijoittaminen ja verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen yhteiskäyttö sähköisten viestintäverkkojen tarjoajien osalta

Tietyissä tapauksissa jäsenvaltiot voivat vaatia sähköistä viestintäverkkoa hallinnoivaa yritystä sallimaan järjestelmien tai niiden sijoituspaikkojen yhteiskäytön. Tällaiset päätökset ovat yhteydessä järjestelmien käyttöoikeuksien rajoittamiseen ympäristön, kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden suojeluun liittyvistä syistä tai jos toisen infrastruktuurin perustaminen ei ole mahdollista. Tällaiset yhteiskäyttö- ja yhteensovittamisjärjestelyt voivat sisältää sääntöjä, jotka koskevat järjestelmien tai omaisuuden yhteiskäytöstä aiheutuvien kustannusten jakamista tarvittaessa riskiin suhteutettuna.

Verkkojen ja palveluiden turvallisuus ja eheys

Yleisiä sähköisen viestinnän verkkoja tai sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavien yritysten on taattava näiden verkkojen turvallisuus. Kaikista verkon turvallisuuden loukkauksista tai eheyden menetyksistä on ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle sääntelyviranomaiselle, joka puolestaan tekee ilmoituksen muiden jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisille.

Verkkojen turvallisuuden takaamiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten tulee voida antaa sitovia määräyksiä sähköisen viestinnän verkkoja tarjoaville yrityksille.

HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYSTEN SÄÄNTELY

Tietyllä yrityksellä katsotaan olevan huomattava markkinavoima, jos se on sellaisessa asemassa, että se voi toimia riippumattomana kilpailijoista, asiakkaista ja viime kädessä kuluttajista.

Markkinoiden yksilöinnissä ja määrittelyssä noudatettava menettely

Euroopan komission tehtävänä on antaa suositus sähköisen viestinnän alan merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista BEREC:iä kuultuaan. Suosituksessa on tarkoitus yksilöidä ne markkinat, jotka ominaisuuksiensa perusteella saattavat edellyttää erityisdirektiiveissä vahvistettujen velvoitteiden asettamista.

Kansallisia sääntelyviranomaisia ja BEREC:iä kuultuaan komissio voi tehdä päätöksen valtioiden rajat ylittävien markkinoiden yksilöimisestä.

Markkina-analyysissä noudatettava menettely

Kansallisten sääntelyviranomaisten on suoritettava analyysi merkityksellisistä markkinoista ottamalla komission laatimat ohjeet huomioon. Jos kansallinen sääntelyviranomainen toteaa, ettei merkityksellisillä markkinoilla vallitse todellista kilpailua, sen on nimettävä yritykset, joilla kyseisillä markkinoilla on huomattava markkinavoima, ja asetettava tällaisille yrityksille asianmukaisia velvoitteita.

Standardointi

Komissio julkaisee muista kuin pakollisista standardeista luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Näillä standardeilla edistetään sähköisten viestintäverkkojen ‑palvelujen ja niiden liitännäistoimintojen tarjonnan yhdenmukaistamista. Tämän vuoksi jäsenvaltiot edistävät näiden standardien käyttöä.

Komissio voi kuitenkin tehdä joistakin standardeista pakollisia Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella.

Digitaalitelevisiopalvelujen yhteentoimivuus

Vapaan tiedonkulun, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja kulttuurillisen monimuotoisuuden edistämiseksi vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen tarjoajien olisi pyrittävä käyttämään avointa sovellusrajapintaa (Application Program Interface, API). Vastaavasti tarvittavien digitaalitelevisiolaitteiden tarjoajien olisi käytettävä avointa sovellusrajapintaa asiaankuuluvien standardien ja määritelmien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Sovellusrajapinnalla tarkoitetaan liityntää, jonka kautta sovellukset voivat käyttää digitaalitelevisiolaitteen resursseja. Palvelujen tarjoajia myös kannustetaan mukauttamaan palvelunsa vastaamaan vammaisten tarpeita.

Riitojen ratkaisu

Kun sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja yksittäisessä jäsenvaltiossa tarjoavien yritysten tai tällaisten yritysten ja sellaisten muiden yritysten välille, jotka hyötyvät käyttöoikeuksia ja/tai yhteenliittämistä koskevista velvoitteista, välille syntyy riita, asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä neljän kuukauden kuluessa sitova päätös riidan ratkaisemiseksi. Eri jäsenvaltioista tulevien osapuolten välisissä rajat ylittävissä riidoissa mikä tahansa osapuoli voi antaa riidan BEREC:n käsiteltäväksi. Se antaa lausunnon riidan ratkaisemiseksi toteutettavista toimenpiteistä.

Komissiolla on mahdollisuus julkaista suositus tai päätös direktiivin säännösten yhdenmukaisesta soveltamisesta, jos se havaitsee eroavuuksia sääntelytehtävissä.

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista.

Niiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 25 päivänä toukokuuta 2011.

VIITTEET

Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EYVL

Direktiivi 2002/21/EY

24.4.2002

24.7.2003

EYVL L 108, 24.4.2002

Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL

Asetus (EY) N:o 717/2007

30.6.2007

30.8.2007

EUVL L 171, 29.6.2007

Asetus (EY) N:o 544/2009

2.7.2009

-

EUVL L 167, 29.6.2009

Direktiivi 2009/140/EY

19.12.2009

25.5.2011

EUVL L 337, 18.12.2009

LIITTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET

Liite II – Perusteet, joita kansallisten sääntelyviranomaisten on käytettävä arvioidessaan 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, onko kyseessä yhteinen määräävä asema markkinoilla.
Direktiivi 2009/140/EY [EUVL L 337, 18.12.2009].

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

ASETUKSET JA DIREKTIIVIT:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/136/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

TIEDONANNOT:

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Seurantakertomus Euroopan sähköisen viestinnän sisämarkkinoista 2009 (15. kertomus) [KOM(2010) 253 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Tässä tiedonannossa annetaan selvitys sähköisen viestinnän alan tilanteesta vuonna 2009. Vaikka ala selvisikin vuoden 2009 taloudellisesta taantumasta, kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon puhelupalvelujen perinteisten markkinoiden kasvu on hidastunut. Tämä voidaan selittää kulutuksen heikkenemisellä. Myös kilpailu on heikentynyt.
Komissio aikoo toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ratkaista sääntelytapojen eroihin liittyvät ongelmat ja taata BEREC:n moitteeton toiminta sääntelyjärjestelmän tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2009, Seurantakertomus Euroopan sähköisen viestinnän sisämarkkinoista 2008 (14. kertomus) » [KOM(2009) 140 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Tässä tiedonannossa esitetään sähköisen viestinnän alan tilannekatsaus vuodelta 2008. Kyseisen vuoden aikana ala on kasvanut jonkin verran ja pystynyt sopeutumaan vaikeaan taloustilanteeseen.
Telealan tulojen osuus tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alan tuloista ylitti 52 prosenttia. Matkaviestintämarkkinat ovat edelleen alan kaikkein dynaamisin osa puhelujen määrän kasvun ja mobiililaajakaistan yleistymisen ansiosta. Myös langattomat internet-palvelut lisääntyvät nopeasti ja edistävät alan kasvua. Kiinteän verkon puhelumarkkinoilla tulot sitä vastoin pienenivät 5 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna, kun taas internet-puhelujen markkinaosuus on kaksinkertaistunut. Digitaalista kahtiajakoa on saatu vähennetyksi samalla kun taajuuksia koskevia vaatimuksia on yhdenmukaistettu.
Yleisesti katsoen kilpailutilanne on parantunut. Sääntelyssä ei vielä kuitenkaan sovelleta yhtenäisiä lähestymistapoja.

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2008, Seurantakertomus Euroopan sähköisen viestinnän sisämarkkinoista 2007 (13. kertomus) [KOM(2008) 153 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Kertomuksessa komissio käsittelee televiestinnän sisämarkkinoilla joulukuussa 2007 vallinneita näkymiä kansallisten sääntelyviranomaisten ja markkinatoimijoiden toimittamien tosiseikkojen ja tietojen pohjalta. Kertomuksen mukaan televiestinnän sisämarkkinoilla on entistä suurempi vaikutus Euroopan talouteen yleensä: alan kasvu oli 1,9 prosenttia ja tulojen arvioidaan kasvaneen 289 miljardista 293 miljardiin euroon vuodesta 2006. Jatkuvasti lisääntyvät investoinnit ylittivät 50 miljardia euroa vuonna 2007. Kaikkein dynaamisin ala on edelleen matkaviestintä, jonka liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia, 137 miljardiin euroon. Kolmannen polven matkaviestinpalvelujen yleisyysaste on käytännössä kaksinkertaistunut. Vaikka kasvu on jatkunut (58,5 miljardista eurosta 62 miljardiin euroon vuodesta 2006) ja yleistymisaste on Euroopassa kasvanut 16,3 prosentista 20 prosenttiin tammikuun 2007 ja tammikuun 2008 välisenä aikana, laajakaistan tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti, koska sen saatavuudessa on suuria eroja kattavimmat yhteydet tarjoavien ja muiden jäsenvaltioiden välillä sekä kaupunkialueiden ja maaseudun välillä.
Kertomuksen päätelmien mukaan kilpailun kiristyminen on hyödyttänyt kuluttajia sekä alentamalla hintoja että parantamalla kuluttajansuojaa ja peruspalvelutasoa.
Lopuksi komissio käsittelee vielä yhtenäisen sääntely-ympäristön puutetta ja televiestinnän sisämarkkinoiden toteuttamisen tiellä olevia esteitä. Se viittaa marraskuussa 2007 esitettyihin uudistusehdotuksiin.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelu direktiivin 2002/21/EY mukaisesti: kertomus tarkastelun tuloksista ja yhteenveto vuoden 2007 uudistusehdotuksista [KOM(2007) 696 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].
Komissio ehdottaa sääntelyn epäjohdonmukaisuuksien ja yhtenäismarkkinoiden esteiden vähentämistä paremman sääntelyn hengessä. Lisäksi se ehdottaa, että vuoden 2007 uudistusehdotukset tulisivat voimaan ennen vuoden 2009 loppua. Ehdotukset koskevat seuraavia painopistealueita:

  • Parempi sääntely sähköisen viestinnän kilpailluille markkinoille. Komissio ehdottaa nykyisen sääntely-ympäristön parantamista siten, että ennakkosääntely säilytetään markkinakehityksen salliessa. Komissio ehdottaa myös, että radiotaajuuksien saantia yksinkertaistettaisiin, jotta kannustettaisiin investointeja uusiin rakenteisiin ja vapautettaisiin taajuuksien liiketoimintapotentiaali.
  • Sähköisen viestinnän yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen, sillä markkinat ovat tällä hetkellä jakautuneet lohkoihin ja kärsivät olennaisella tavalla epäjohdonmukaisuudesta. Komissio suosittaa, että perustettaisiin Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomainen, joka rakentuisi kansallisten sääntelyviranomaisten lisääntyneen riippumattomuuden varaan ja jonka myötä nykyiset koordinointijärjestelyt paranisivat.
  • Kuluttajansuojan parantaminen ja viestinnän esteettömyyden helpottaminen myös vammaisten loppukäyttäjien kannalta. Ehdotusten tavoitteena on erityisesti lujittaa turvallisuutta ja yksityisyyttä sekä edistää palvelun korkeaa laatua ja esteetöntä pääsyä digitaaliseen sisältöön. Komissio haluaa taata sääntelyviranomaisten riippumattomuuden varmistaakseen kilpailun ja kuluttajien oikeudet, sillä nämä viranomaiset ovat usein liian lähellä vakiintuneita operaattoreita.

SUOSITUS:

Komission suositus, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla [EUVL L 344, 28.12.2007].
Komissio esittää uuden seitsenkohtaisen luettelon markkinoista, joita kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tarkasteltava. Luettelosta on poistettu useat markkinat verrattuna vuoden 2003 suositukseen, sillä sääntely on ollut tehokasta tukkumarkkinoilla ja kilpailu on kehittynyt hyvin vähittäismarkkinoilla.

Viimeisin päivitys 20.05.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun