RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelma

Arkisto

Tässä rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman toimeenpanosta annetussa tiedonannossa ehdotetaan poliittisia tavoitteita ja erityisiä toimia, joilla parannettaisiin rahoituspalvelujen yhteismarkkinoita.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto, annettu 11. toukokuuta 1999, Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: Toimintasuunnitelma [KOM(1999) 232 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tämä toimintasuunnitelma on seurausta 28. lokakuuta 1998 annetulle tiedonannolle "Rahoituspalvelujen toimintaohjelma". Se laadittiin, koska Wienin Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota laatimaan viipymättä toimintasuunnitelman rahoituspalvelujen toimintaohjelmassa sovittujen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelma perustuu myös valtiovarainministeriöiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) edustajista koostuvan rahoituspalvelujen työryhmän työhön.

Kölnissä 3.-4. kesäkuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota jatkamaan rahoituspalvelujen työryhmässä laaditun toimintasuunnitelman perusteella aloitettua toimintaa. Rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden toimintasuunnitelmassa ehdotetaan ensisijaisia suuntaa-antavia toimenpiteitä ja aikataulu erityistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelmalle on asetettu kolme strategista tavoitetta, jotka ovat yhtenäisten rahan tukkumarkkinoiden luominen, avointen ja turvallisten vähittäiskaupan markkinoiden luominen ja toiminnan vakauden valvontaa varten asetettujen sääntöjen lujittaminen.

Rahoituspalvelujen tukkumarkkinat

Euro antoi sysäyksen Euroopan unionin arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden uudistamiselle. Unionin rahoitusmarkkinoiden organisaatio on kehittynyt markkinavoimien vaikutuksesta, mikä on nähtävissä esimerkiksi pörssien välisten suhteiden tiivistymisenä sekä maksujärjestelmien ja arvopaperien selvitysjärjestelmien laadun paranemisena. Yleisesti ottaen suunnitellut toimet jakautuvat seuraaviin viiteen osaan:

  • Yhteisten säännösten laatiminen integroiduille arvopaperi- ja johdannaismarkkinoille: Komission on luotava mahdollisuudet rahoituspalvelujen vapaalle tarjoamiselle yli rajojen. Tämä tarkoittaa muun muassa sijoituspalveluista annetun direktiivin uudistamista, markkinoiden manipulointia koskevan direktiivin antamista ja ammattimaisten sijoittajien ja pienosakkaiden suojelusäännöt määrittelevän tiedonannon laatimista. (castellanodeutschenglishfrançais)
  • Pääoman hankkimista haittaavien esteiden poistaminen koko unionin alueella:
    Kansallisella tasolla arvopaperien liikkeeseenlaskulle asetetut esteet tekevät liikkeeseenlaskun toisessa jäsenvaltiossa erittäin kalliiksi ja jarruttavat Euroopan laajuista toimintaa. Tästä syystä on tärkeää saattaa tilinpäätöstietojen vaatimuksista sekä listalleotosta ja tarjousesitteistä annetut direktiivit ajan tasalle. Komission ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien yhteistyöjärjestön (FESCO) välistä yhteistyötä on lisäksi tiivistettävä.
  • Pörssiyhtiöiden tilinpäätöstietoja koskevan yhtenäisen säännöstön kehittäminen:
    Tarvitaan pikaisesti ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat sen, että yritykset voivat hankkia pääomaa koko Euroopan unionin alueelta käyttämällä tilinpäätöksiä, jotka on laadittu yhtenäistä säännöstöä noudattaen. Kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) näyttävät tässä vaiheessa sopivimmalta lähtökohdalta julkistettavia tilinpäätöstietoja koskevan yhtenäisen säännöstön laatimiselle. Kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit näyttävät samoin noudattavan vähimmäisvaatimuksia, jotka on täytettävä luotettavien tilinpäätösten julkaisemiseksi. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi annetaan komission tiedonanto, jossa keskitytään neljännen (castellanodeutschenglishfrançais) ja seitsemännen (castellanodeutschenglishfrançais) yhtiöoikeusdirektiivin muutosehdotuksiin.
  • Lisäeläkerahastoja koskevan säännöstön luominen:
    Rahastoivien eläkejärjestelmien kehittämiseksi tarvitaan selkeät vakavaraisuuspuitteet, jotka mahdollistavat edunsaajien aseman tehokkaan turvaamisen. Tämän puolestaan odotetaan helpottavan uusien työpaikkojen luomista henkilöstökulujen alenemisen ja väestönkehityksen eläkkeiden rahoittamiseen kohdistamien vaikutusten lievenemisen myötä. Yhteisön säädösten puuttuminen voi myös hankaloittaa työntekijöiden liikkumista. Komissio aikoo antaa tästä kysymyksestä tiedonannon, joka toimii eläkerahastojen (castellanodeutschenglishfrançais) toiminnan vakauden valvontaa koskevan direktiiviehdotuksen perustana.
  • Rajatylittävien arvopaperikauppojen tukemisen edellyttämän oikeusturvan luominen: Rajatylittävien vakuuksien vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoisuus ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan unionin vakaan rahoitusjärjestelmän ja kustannuksia säästävän ja yhtenäistetyn arvopaperien selvitysjärjestelmän käyttöönoton kannalta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää välttämättä lainsäädäntötoimenpiteitä. On esimerkiksi annettava ehdotus direktiiviksi rajatylittävien vakuuksien käytöstä.
  • Avoimen ja turvallisen ympäristön luominen rajatylittäville rakennemuutoksille:
    Kaikki Euroopan unionin talouden alat, erityisesti rahoitusala, ovat laajan rakennemuutoksen kourissa. Yritysostotarjouksista ja eurooppayhtiöstä annetuilla direktiiveillä pyritään varmistamaan vähemmistöosakkuuksien suoja ja selkeyttämään yhteismarkkinoilla toimivien yritysten oikeudellista rakennetta. Eurooppayhtiöstä annettu säädös antaa komissiolle mahdollisuuden esittää ehdotukset direktiiveiksi julkisten osakeyhtiöiden rajatylittävistä sulautumista ja yrityksen toimipaikan siirrosta. Myös vakavaraisuuskysymyksiä on luonnollisesti käsiteltävä. Jotta vakavaraisuusnäkökohdat eivät haittaisi meneillään olevaa rakennemuutosta, on välttämätöntä laatia objektiiviset ja julkiset kriteerit, joiden perusteella sallitaan rakennemuutosten toteuttaminen pankkialalla.

Vähittäismarkkinat

Rahoitusmarkkinoiden perusteelliset muutokset ovat saaneet alkusysäyksen rahan tukkumarkkinoilta. Kuitenkin myös vähittäissektorilla on tapahtumassa huomattavia muutoksia. Nykyisin voimassa oleva säännöstö antaa rahoituslaitoksille mahdollisuuden tarjota palveluitaan suojattuina maksukyvyttömyyttä ja järjestelmäriskejä vastaan. Tämäntyyppisten palveluiden (yksi ainoa pankkitili, asuntoluotot jne.) rajatylittävälle tarjoamiselle tai hankkimiselle on kuitenkin lukuisia oikeudellisia, hallinnollisia ja yksityisoikeuteen liittyviä esteitä. Tiedonannossa määritellään käytännön toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Komissio on yksilöinyt seuraavat kuusi keskeistä toiminta-aluetta:

  • Tiedottaminen ja avoimuus
    Kuluttajien on saatava selkeitä ja ymmärrettäviä tietoja sijoittaessaan säästönsä tai osan säästöistään toisessa valtiossa. On välttämätöntä parantaa tiedottamista, avoimuutta ja turvallisuutta vähittäismarkkinoihin liittyvien rajatylittävien rahoituspalvelujen osalta. Suunnitellut toimenpiteet koskevat ehdotusta direktiiviksi rahoituspalvelujen etämyynnistä, suositusta asuntoluottoihin liittyvästä tiedonannosta, ehdotusta direktiiviksi vakuutusedustajista sekä toimintasuunnitelmaa väärennösten ja petosten estämiseksi maksujärjestelmissä.
  • Muutoksenhakukeinot
    On laadittava tehokkaat oikeudelliset ja muut riitojen ratkaisumenettelyt, jotta markkinaosapuolet voivat suhtautua riittävällä luottamuksella rajatylittäviin liiketoimiin. Komissio perustaa toimintansa 30. maaliskuuta 1998 antamaansa suositukseen tuomioistuinten ulkopuolisiin kuluttajariitoja ratkaiseviin elimiin sovellettavista periaatteista. Helmikuussa 2001 komissio loi FIN-NET-verkoston, jonka avulla helpotetaan tuomioistuinten ulkopuolista riitojen ratkaisua rahoitusalalla tilanteessa, jossa palveluntarjoaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Verkosto kattaa kaikki vähittäissektorin rahoituspalvelut (verkossa ja reaalimaailmassa), sillä tarkoituksena ei ole estää verkkokaupan laajentumista eikä rajapalveluiden kehittämistä. FIN-NET-verkoston tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien luottamusta tarjoamalla yksinkertainen, nopea ja edullinen vaihtoehto perinteisille tuomioistuinmenettelyille. Euron käyttöönotto edistää vaihtoehtoisia riitojenratkaisumenetelmiä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden poliittiseen tahtoon tehdä rajatylittävästä vaihdosta yhtä yksinkertainen toteuttaa kuin kansallisella tasolla. Rajatylittävien palveluiden hitaus, monimutkaisuus ja kustannukset hillitsevät kuitenkin usein kuluttajien intoa.
  • Kuluttajansuojasääntöjen tasapainoinen soveltaminen
    Komissio tutkii joihinkin rahoitustuotteisiin sovellettavat kansalliset kuluttajansuojasäännöt. Tarkoituksena on kartoittaa vastaavuudet samanlaisilta vaikuttavista säännöksistä. Komission toiminta perustuu pääasiallisesti tulkitsevan tiedonannon laatimiseen yleisen edun (castellanodeutschenglishfrançais) soveltamisesta vakuutusalalla.
  • Sähköinen kaupankäynti
    Sähköinen kaupankäynti vahvistaa yhtenäismarkkinoiden integraatiota. On kuitenkin varauduttava ongelmiin, jotka ovat jo nähtävissä rajatylittävässä myynnissä vähittäismarkkinoilla ja joista tulee entistä merkittävämpiä. Ehdotukset direktiiveiksi rahoituspalvelujen sähköisestä kaupasta (castellanodeutschenglishfrançais) ja etämyynnistä hyväksytään lähiaikoina.
  • Vakuutusedustajat
    Jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännöissä säädetään vakuusjärjestelmistä, jotka suojaavat kuluttajia näiden suhteissa vakuutusedustajiin. Lainsäädäntö on kuitenkin vaihtelevaa, mikä voi estää palveluiden vapaan liikkuvuuden. Direktiivi, jolla saatettiin vuoden 1976 vakuutusedustajia käsittelevä ja kuluttajasuojaa vahvistava direktiivi ajan tasalle, hyväksyttiin vuonna 2002. Uudesta direktiivistä tulisi tuolloin ainoa aiheesta annettu sitova säädösteksti.
  • Rajatylittävät maksut (BG) (CS) (ET) (GA) (LV) (LT) (HU) (MT) (PL) (RO) (SK) (SL)
    Yhteisen valuutan mukanaan tuomat edut voivat ensi alkuun jäädä rahoituspalvelujen kuluttajien kannalta lähes huomaamattomiksi, jos asianmukaisia toimenpiteitä ei toteuteta. Pienistä tilisiirroista euroalueen valtioiden välillä peritään jatkossakin korkeita maksuja, kunnes saadaan aikaan tehokas maksujärjestelmä, jolla voidaan vähin kustannuksin ja tehokkaasti suorittaa rajatylittäviä maksuja. Maksukorteilla suoritettaviin rajatylittäviin maksuihin sovelletaan usein korkeampia kuluja kuin kotimaan sisäisiin korttimaksuihin. Markkinoille on siis saatava integroitu vähittäismaksujärjestelmä, jonka avulla rajatylittävät pienet maksut voidaan suorittaa tehokkaasti ja kilpailukykyisin ehdoin. Näiltä osin on välttämätöntä kehittää Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ), Euroopan unionin toimielinten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.

Valvontajärjestelmien vahvistaminen

Unionin lainsäädäntö on mukautettava uusiin rahoitusriskien aiheuttajiin ja valvonnan alalla aikaan saatuihin uudistuksiin, jotta järjestelmäriskejä tai institutionaalisia riskejä (esimerkiksi pääoman vakavaraisuus, vakuutusyritysten toimintapääoma) saadaan rajoitettua, sekä otettava huomioon markkinoiden uudet realiteetit (instituutiot järjestäytyvät yleiseurooppalaisen tai monialaisen perustan mukaisesti). Ehdotettuihin toimenpiteisiin kuuluu

  • säädöksiä, joiden tarkoituksena on mukauttaapankkialan (castellanodeutschenglishfrançais), vakuutusalan ja arvopaperialan valvontalainsäädäntö kaikkein vaativimpiin laatunormeihin, ottaen huomioon nykyisten järjestelmien, kuten Baselin komitean ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien yhteistyöjärjestön (FESCO) toteuttamat toimet
  • rahoitusryhmittymien (castellanodeutschenglishfrançais)toiminnan vakauden valvominen; jäljempänä esitellyn kolmannen toimintasuunnitelmasta annetun kertomuksen jälkeen komissio ilmoitti olevansa sitä mieltä, että aihetta koskevan direktiiviehdotuksen laatiminen on yksi kuudesta ensisijaisesta tehtävästä; rahoitusryhmittymät ovat yrityksiä, jotka tarjoavat monenlaisia rahoituspalveluja esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja arvopaperialalla; yritysten toiminta on usein rajatylittävää ja se on kehittynyt niin nopeasti, että uusien sääntöjen laatiminen on välttämätöntä; rahoitusryhmittymät on perinteisesti eroteltu alakohtaisesti, mikä ei ole enää ajankohtainen käytäntö.
  • aloitteita, joiden tarkoituksena on kehittää alojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä virkamiesten kesken jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaisista asioista perustamalla neuvoa-antava arvopaperialan komitea.

Yleiset edellytykset

Yritysjohdon valvontasäännöissä esiintyvät erot jäsenvaltioiden välillä saattavat asettaa oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä unionin rahoitusmarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Yrityshallinto kattaa laajan kirjon tekijöitä, joiden vaikutuksista rahoitusmarkkinoihin ei ole varmuutta. Yhteisön aloitteissa onkin keskityttävä aluksi tarkastelemaan yritysjohdon valvonnan kansallisia käytäntöjä jäsenvaltioissa, jotta saataisiin selville unionin yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden tehokkaalle kehittymiselle mahdollisesti aiheutuvat esteet.

Toinen tärkeä kysymys on verotuksellisten esteiden ja vääristymien poistaminen. Rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoita on poliittisesti vaikea toteuttaa, jos rahoitusmarkkinoiden verotusta ei saada sovitettua yhteen. Tiedonannossa kehotetaan hyväksymään vuoden 1998 direktiiviehdotus, jolla varmistetaan rajatylittävien talletusten tuottojen tehokas vähimmäisverotus. Komissio pyrkii edelleen poistamaan verotuksellisia esteitä, jotka haittaavat rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden täysipainoista toimintaan. Veropoliittisen työryhmän tuella on suunniteltu ehdotuksia direktiiveiksi eläkerahastoista (castellanodeutschenglishfrançais) ja vakuutuksista.

Täytäntöönpano

Tiedonannossa kehotetaan laatimaan järjestelmiä valvomaan saavutettua edistymistä ja avustamaan toimien käytännön toteutuksessa. Järjestelmiin kuuluu esimerkiksi valtiovarainministeriöiden edustajien työryhmän toiminnan jatkaminen tehtävänään tulevaisuuden haasteiden kartoittaminen, strategisten tietojen toimittaminen ja ensisijaisten tehtävien määritteleminen. Samoin voitaisiin perustaa korkean tason foorumi, jonka tehtävänä olisi tutkia Euroopan unionin tärkeimpiä eturyhmiä edustavien elinten näkemyksiä. On myös eturyhmien edun mukaista, että rahoitusmarkkinat toimivat vakaasti ja tehokkaasti. Euroopan unionin toimielinten on myös omalta osaltaan etsittävä markkinaosaajia, jotka voisivat auttaa komissiota arvioimaan teknisten ratkaisujen vaikutuksia.

Nykytilanne ja tulevan toiminnan valmistelu

Komissio perusti 27. lokakuuta 2003 rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman nykytilannetta tarkastelevan ja tulevaa toimintaa valmistelevan asiantuntijaryhmän. Ryhmä arvioi neljän uuden rahoitusmarkkinoita käsittelevän asiantuntijaryhmän avustuksella yksityiskohtaisesti Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen nykytilannetta. Arviointiprosessi käynnistetään rahoitusmarkkinoiden toimintasuunnitelman viisivuotisen lainsäädäntövaiheen ollessa loppusuoralla. Arviointi on toteutettava kattavasti, avoimesti ja julkisesti. Arviointiprosessin ensimmäisessä vaiheessa perustetaan pankki- ja vakuutusalan sekä omaisuudenhoidon ja arvopaperikaupan korkean tason asiantuntijaryhmiä, joiden tehtävänä on avustaa komissiota kartoittamaan seuraavassa vaiheessa järjestettävän kuulemisprosessin aikana tarkasteltavat pääkysymykset. Näiden ryhmien tarkoituksena on auttaa komissiota ratkaisemaan pääasialliset kysymykset, jota tarkastellaan tulevassa kuulemisprosessissa.

Lisätietoja rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman arvioinnista asiantuntijaryhmissä: DG MARKT (EN).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission valmisteluasiakirja, 5. tammikuuta 2006, "Single Market in Financial Services Progress Report 2004-2005" [SEC(2006) - Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Tässä seurantakertomuksessa komissio tarkastelee rahoituspalveluissa tapahtunutta kehitystä vuoden 2004 puolivälistä alkaen. Seurantakertomukset ovat osa 5. joulukuuta 2005 rahoituspalvelupolitiikasta vuosina 2005-2010 julkaistussa valkoisessa kirjassa tehtyjä sitoumuksia. Komissio toteaa, että 98 prosenttia rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmassa esitetyistä toimista on toteutettu aikataulussa (2005). Toimenpiteiden toteuttaminen on käynnistetty.

Kertomuksessa mainitaan muun muassa seuraavien säädösten antaminen:

SEURANTAKERTOMUKSET

Kymmenes seurantakertomus, 2. kesäkuuta 2004, "Turning the corner - Preparing the challenge of the next phase of European capital market integration".

Tässä kymmenennessä seurantakertomuksessa todetaan, että rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmassa ehdotetuista 42 säädöksestä lähes kaikki (93%) oli vuoden 2004 puolivälissä annettu suunnitellun aikataulun mukaisesti. Marraskuussa 2003 julkaistun yhdeksännen seurantakertomuksen jälkeen sopimukseen on päästy seuraavista säädöksistä:

Komissio on myös antanut:

  • tiedonannon arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten säilytysyhteisöjen (yhteissijoitusyritykset (castellanodeutschenglishfrançais)) sääntelystä
  • kaksi suositusta: yhteissijoitusyritysten yksinkertaistettuun tarjousesitteeseen sisällytettävistä tiedoista ja johdannaisinstrumenttien käytöstä yhteissijoitusyrityksissä
  • tiedonannon, jossa annetaan suuntaviivat arvopaperien rajatylittäviin luovutuksiin (castellanodeutschenglishfrançais)liittyviä korvauksia ja sääntelyä koskeville jatkotoimille.

Komissio painottaa, että on tärkeää jatkaa seuraavia ensisijaisia lainsäädäntötoimia:

  • lakisääteistä tilintarkastusta koskevan kahdeksannen yhtiöoikeusdirektiivin nykyaikaistaminen
  • kolmas rahanpesudirektiivi
  • vakavaraisuusdirektiivi, jolla tarkistetaan pankkien ja sijoitusyritysten vakavaraisuusvaatimuksia
  • rajatylittäviä sulautumisia koskeva kymmenes yhtiöoikeusdirektiivi
  • osakeyhtiöiden (castellanodeutschenglishfrançais) pääoman säilyttämistä ja muuttamista koskevan toisen direktiivin yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 24. marraskuuta 2003 annettu yhdeksäs kertomus "The FSAP enters the Home Straight".

Tässä komission laatimassa seurantakertomuksessa (pdf) (EN ) (FR ) todetaan, että rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma, joka on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2005, on ollut yksi Euroopan pääomamarkkinoiden kehityksen vetureista. Sijoituksiin perustuvan kestävän kasvun odotukset sekä työllisyysnäkymät ovatkin parantuneet sen ansiosta. Lisäksi on edistytty erityisesti seuraavien toimintasuunnitelmaan sisältyvien lainsäädäntötoimenpiteiden toteuttamisessa:

Kertomuksessa kuitenkin korostetaan, että toukokuussa 2004 tapahtuvan Euroopan unionin laajentumisen ja kesäkuussa 2004 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien vuoksi seuraavien neljän kuukauden aikana on päästävä sopimukseen niistä toimintasuunnitelmaan kuuluvista keskeisistä lainsäädäntötoimenpiteistä, jotka tulee vielä toteuttaa. Niitä ovat sijoituspalveluja koskeva direktiivi, tiedonantovelvollisuutta koskeva direktiivi sekä yritysostotarjouksia koskeva direktiivi.
Lisäksi kertomuksessa painotetaan komission pyrkimyksiä kartoittaa Euroopan rahoitusmarkkinoiden nykyistä integroitumisastetta.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 2. kesäkuuta 2003 annettu kahdeksas kertomus "Eight Report - Financial Services / Nine months left to deliver the FSAP".

Kahdeksannen kertomuksen (pdf) (EN ) (FR ) mukaan yleiset rahoitusnäkymät tukevat Euroopan unionin rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä edistävää politiikkaa. Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettavan yhdentymisen tavoitteena on vahvistaa talouden vakautta ja markkinoiden yhtenäisyyttä, luoda puitteet rahoitusalan yhteisen eurooppalaisen lainsäädännön täytäntöönpanolle ja sen valvonnalle sekä varmistaa Euroopan unionin laajentumisen myötä unioniin liittyvien uusien markkinoiden harmoninen yhdentyminen EU:n sääntelyjärjestelmään.
Vaikka yhdentyneiden rahoitusmarkkinoiden luomisen edellyttämistä lainsäädäntötoimenpiteistä suuri osa on jo toteutettu, kertomuksessa painotetaan, että tämän prosessin saattaminen loppuun on ratkaisevan tärkeää, jos rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma halutaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2005 mennessä.
Komissio ei aio ehdottaa lyhyellä aikavälillä uutta kokonaisvaltaista rahoituspalvelujen toimenpideohjelmaa vaan pyrkii keskittymään kahteen keskeiseen poliittiseen tavoitteeseen, jotka edellyttävät tulevina vuosina huomattavia ponnistuksia. Nämä tavoitteet ovat (a) rahoitusalaa koskevan lainsäädännön yhdenmukainen täytäntöönpano ja yhteinen valvonta erityisesti perustamalla rahoituspalvelujen valvonta- ja sääntelyviranomaisten verkosto; (b) maailmanlaajuisen ulottuvuuden sisällyttäminen Euroopan unionin rahoitusmarkkinoihin erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 2. joulukuuta 2002 annettu seitsemäs kertomus.

Seitsemännessä kertomuksessa (EN ) (FR ) todetaan, että alan yhdentyminen on edistynyt huomattavasti erityisesti investointipalveluihin, pankkien ja sijoitusyritysten omien varojen riittävyyteen, selvitystoimintaan, yritysostotarjouksia koskevaan uuteen ehdotukseen, tarjousesitteisiin, eläkerahastoihin, finanssiryhmittymiin ja markkinoiden väärinkäyttöön liittyvien kysymysten osalta. Lähes kaikki vuonna 2001 yksilöidyt ensisijaiset toimenpiteet on nyt toteutettu. Kertomuksessa painotetaan kuitenkin, että ponnisteluja on jatkettava, jos halutaan pitää kiinni rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman mukaisesta aikataulusta rahoitusmarkkinoilla ilmenneistä ongelmista ja sijoittajien luottamuspulasta huolimatta. Tehostaakseen toimintasuunnitelman seurantaa komissio aikoo kehittää indikaattoreita, joilla voidaan parantaa finanssipoliittisten toimenpiteiden luokittelua tärkeysjärjestyksen mukaan. On lisäksi suotavaa, että "Lamfalussyn menetelmä", joka mahdollistaa nopean ja joustavan reagoinnin markkinoiden kehitysnäkymiin, laajennettaisiin kattamaan kaikki rahoitusalat. Kertomuksessa otetaan lopuksi esille kysymys yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta (corporate governance) koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta alkaen vuodesta 2003.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 3. kesäkuuta 2002 annettu kuudes kertomus [KOM(2002) 267 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Kuudennessa kertomuksessa todetaan, että vaikka on tapahtunut selvää edistymistä, jäsenvaltioiden on tehostettava edelleen suunnitelman täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitään. Kertomuksessa muistutetaan erityisesti, että aiheesta on annettava pikaisesti vielä kahdeksan lainsäädäntöehdotusta. Ehdotukset koskevat markkinoiden väärinkäyttöä, rahoitusvakuuksia, rahoituspalvelujen etämyyntiä, vakuutusedustajia, tarjousesitteitä, rahoitusryhmittymiä, kansainvälisiä tilinpäätössuosituksia ja lisäeläkerahastoja. Kertomuksessa pahoitellaan julkisia ostotarjouksia koskevan hankkeen hylkäämistä 12 vuoden neuvotteluiden jälkeen ja ilmoitetaan, että komissio aikoo antaa aiheesta uuden ehdotuksen. Yhdysvaltalaisen Enron-konsernin konkurssin seurauksena asiantuntijaryhmän tehtäväksi on annettu laatia suosituksia yritysjohtoa ja tilintarkastusta koskeviksi parhaiksi käytännöiksi. Komissio korostaa kuitenkin, että toimintaohjelmassa käsitellään jo valtaosaa Enron-konkurssin myötä havaituista ongelmista. Tarkasteltavina on lisäksi rahoitusanalyytikkoja ja luottoluokituslaitoksia koskevia uusia ehdotuksia.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 30. marraskuuta 2001 annettu viides kertomus [KOM(2001) 712 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Viidennessä kertomuksessa korostetaan tarvetta yhtenäistää kiireellisesti eurooppalaiset rahoitusmarkkinat. On otettava huomioon alaan vaikuttanut viimeaikainen kehitys, kuten euron käyttöönotto, talouskasvun hidastuminen, rahoitusmarkkinoiden järkkyminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen seurauksena ja terrorismin rahoittamisen torjuminen. Kertomuksessa pannaan tyytyväisenä merkille saavutettu edistys kuten rahanpesudirektiivin hyväksyminen, sopimus rajatylittäviä maksujärjestelmiä koskevista säännöistä, eurooppayhtiötä koskevan säädöksen hyväksyminen, rahoituspalvelujen etämyyntiä koskevan direktiivin hyväksyminen ja Lamfalussyn raportissa suositellut arvopaperialan komiteat. Lainsäädäntöhankkeet eläkerahastoista, esitteistä, rahoitusryhmittymistä ja kansainvälisistä tilinpäätössuosituksista sekä uusi ehdotus yritysostotarjouksista ovat kuitenkin avainasemassa olevia toimenpiteitä, jotka on ehdottomasti toteutettava mahdollisimman pian.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 5. kesäkuuta 2001 annettu neljäs kertomus [KOM(2001) 286 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Kertomuksessa arvioidaan aiheesta annettujen ehdotusten ja direktiivien edistymistä. Siinä todetaan että päätösvalta kuuluu vastedes neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Toimintasuunnitelmaa koskevan ehdotuksen jälkeen on esitetty 18 toimenpidettä, ja vaikka joistakin kohdista on päästy sopimukseen, osa kysymyksistä asettaa todellisia haasteita. Tarvitaan todellista poliittista tahtoa, jotta toimintasuunnitelman täytäntöönpano saataisiin kokonaisuudessaan päätökseen asetettuihin määräaikoihin eli vuosiin 2003 ja 2005 mennessä. Tämä on tilanne esimerkiksi Lamfalussyn raportissa annetun suosituksen mukaisen kahden arvopaperikomitean perustamisen osalta. Parlamentti on ollut toistaiseksi haluton myöntämään valtaa toimielimelle, jota ei ole valittu äänestämällä. Parlamentti onkin riitautunut asiassa neuvoston kanssa. Kertomuksesta käy lisäksi ilmi, että pankkialalla tapahtuneet nopeat muutokset on otettava huomioon, sillä (valvonta-) lainsäädännön tarkistaminen on kiireellisempi tehtävä kuin alun perin ajateltiin. Kertomuksessa käsitellään myös pörssien rajatylittävää yhteistyötä. Siinä luetellaan edistysaskeleet (rahoitusryhmittymät, yleisölle tarjotuista tai pörssissä noteeratuista arvopapereista julkaistavat esitteet, markkinoiden manipulaatio, vakuuksiin ja luottoihin liittyvät riskit) sekä ongelmakohdat (eläkerahastot ja sähköinen kaupankäynti).

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 8. marraskuuta 2000 annettu kolmas kertomus [KOM(2000) 692/2 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Kertomuksessa todetaan, että tulokset olivat olleet kokonaisuudessaan tyydyttäviä, vaikka toimintasuunnitelmaa ei kertomuksen mukaan todennäköisesti saada toiminnan riittämättömyyden vuoksi pantua täytäntöön asetettuun määräaikaan eli vuoteen 2005 mennessä. Komissio oli laatinut yksityiskohtaisen aikataulun (ns. kriittisen polun), jotta määräaika saavutettaisiin. Lisäksi nk. ryhmä 2005:n oli valvottava aikataulun noudattamista. Markkinoiden kehittymistä ja suuntauksia seuratakseen komissio oli laatinut luettelon indikaattoreista.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 30. toukokuuta 2000 annettu toinen kertomus [KOM(2000) 336 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Kertomuksessa muistutetaan, että Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti panemaan toimintasuunnitelman täytäntöön vuoteen 2005 mennessä. Komissio toteaa kertomuksessa, että edistymistä on saavutettu. Seuraavat alat eivät kuitenkaan olleet juurikaan edistyneet: eurooppayhtiötä koskeva säädös, maksujärjestelmäpetokset ja -väärennökset sekä selvityksen lopullisuutta koskevan direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jotta vuodeksi 2005 asetettua määräaikaa noudatetaan, toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa on nopeutettava seuraavien viiden painopistealueen osalta: koko EU:n alueella voimassa oleva toimilupa liikkeeseenlaskijoille, yritysten tilinpäätösten vertailtavuuden parantaminen, sijoittamisen esteiden poistaminen eläkerahastoilta ja yhteissijoitusyrityksiltä, rajatylittävien takaisinostosopimusmarkkinoiden tehostaminen ja sijoituspalveludirektiivin perusteellinen tarkistaminen.

Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 24. marraskuuta 1999 annettu ensimmäinen kertomus [KOM(1999) 630 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Seurantakertomuksessa luodaan ensimmäinen katsaus tilanteeseen viiden kuukauden kuluttua toimintasuunnitelman hyväksymisestä. Kertomuksessa korostetaan, että useilla aloilla on edistytty monien suunniteltujen toimien toteuttamisen ansiosta. Siinä annetaan myös yleisesti myönteinen arvio toimintasuunnitelman erityishankkeita varten toteutetusta valmistelutyöstä sekä tunnustetaan palveluntarjoajien, kuluttajien ja käyttäjien antaman panoksen tärkeys. Kertomuksessa painotetaan, että neuvosto ja parlamentti ovat kaksinkertaistaneet ponnistelunsa edistääkseen hankkeita, vaikka ponnistelut eivät aina olekaan tuottaneet tulosta. Komissiota kehotetaan tehostamaan toimiaan, jotta se saisi aikaan tärkeitä toimenpiteitä asetetun aikataulun mukaisesti (eläkerahastot, sijoituspalvelut, kirjanpitostrategian ajantasaistaminen, sähköinen kaupankäynti). Toimintasuunnitelmassa asetettujen toimenpiteiden lisäksi unionin on hiottava strategiaansa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia rakennemuutoksia silmällä pitäen.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 21. toukokuuta 2003, "Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa - etenemissuunnitelma" [KOM(2003) 284 - Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Komission mukaan EU:n yhtiöoikeudellisia ja omistajaohjausta koskevia sääntelypuitteita on uudistettava. Komissio perustelee tätä vaatimusta erityisesti viimeaikaisilla talousskandaaleilla, eurooppalaisten yritysten kasvavalla pyrkimyksellä harjoittaa sisämarkkinoilla toimintaa valtioiden välisellä tasolla, EU:n pääomamarkkinoiden jatkuvalla yhdentymisellä, uuden tieto- ja viestintäteknologian kehittämisellä ja Euroopan unionin näköpiirissä olevalla laajentumisella kymmeneen uuteen jäsenvaltioon. Näistä lähtökohdista komissio määrittelee tärkeimmät poliittiset tavoitteet, jakaa toimet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toteutettaviin toimiin sekä erittelee, minkä tyyppisiä sääntelytoimia olisi käytettävä mihinkin mennessä.
Komission toimintasuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita ovat osakkeenomistajien oikeuksien ja kolmansien osapuolten suojan vahvistaminen sekä yritysten tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Komissio on toimintasuunnitelmaa laatiessaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että kaiken EU:n tason lainsäädännön on täytettävä tietyt perusvaatimukset, joita ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen, joustava soveltaminen tinkimättä kuitenkaan vahvistetuista periaatteista ja kansainvälisen sääntelyn kehityksen edistäminen.
Tämä lähestymistapa kattaa myös toimintasuunnitelmaan kuulumattomia aloitteita, joita ovat mm. seuraavat:

 
Viimeisin päivitys 20.10.2006
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun