RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Satelliittinavigointi: Galileo

Galileo on eurooppalainen satelliittinavigoinnin ja -paikannuksen kehitysohjelma. Ohjelman on käynnistänyt Euroopan komissio yhdessä Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kanssa, ja sillä luodaan Euroopan unionille oma teknologiavaihtoehto amerikkalaisen GPS:n ja venäläisen GLONASSin rinnalle. Tällä tiedonannolla käynnistetään GALILEO-ohjelma ja määritellään sen haasteet ja tavoitteet.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, 10. helmikuuta 1999: Galileo - Euroopan osallistuminen satelliittinavigointipalvelujen uuteen sukupolveen [KOM(1999) 54 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Haasteet

Satelliittinavigointiala asettaa huomattavia ja moninaisia haasteita. Tällä hetkellä on olemassa kaksi kilpailevaa järjestelmää: markkinoita hallitseva amerikkalainen GPS ja venäläinen GLONASS.

Tämänhetkinen riippuvuus erityisesti GPS-järjestelmästä nostaa esiin strategisia kysymyksiä, koska käytetyt järjestelmät eivät ole eurooppalaisessa valvonnassa. Haasteena on siis vastata Euroopan strategisiin tarpeisiin esimerkiksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta siten, ettei siitä aiheudu riskejä tai kohtuuttomia kustannuksia.

Satelliittinavigoinnista on selkeästi etua liikenteen hallinnassa. Sen avulla voidaan lisätä turvallisuutta, parantaa liikennevirtojen sujuvuutta, vähentää ruuhkautumista ja ympäristöhaittoja sekä tukea multimodaalijärjestelmien kehittämistä. Vaikuttaa siltä, että nykyiset GPS- ja GLONASS-järjestelmät eivät takaa tarvittavaa luotettavuutta ja saatavuutta varsinkaan matkustajaliikenteessä. Eurooppalaisen Galileo-järjestelmän perustaminen auttaisi korjaamaan näitä puutteita.

Haasteet liittyvät myös talouteen ja teollisuuteen. Koska maailmanmarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet on arvioitu noin 40 miljardiksi euroksi vuoteen 2005 mennessä, haasteena on saada Eurooppaan riittävä osuus satelliittinavigointimarkkinoista sekä niiden synnyttämistä työpaikoista. Tällä hetkellä arvioidaan, että Galileo-järjestelmän infrastruktuurin kehittäminen synnyttäisi 20 000 työpaikkaa ja järjestelmän käyttäminen puolestaan 2 000 pysyvää työpaikkaa. Kyseisissä määrissä ei vielä ole otettu huomioon sovellusten alalla tarjoutuvia mahdollisuuksia.

Myös sääntelyyn liittyvät näkökohdat ovat tärkeitä. Käyttämällä paikannus- ja synkronointisignaaleihin perustuvia tietojärjestelmiä voitaisiin valvoa esimerkiksi tiettyjen kalastukseen tai vaikkapa ympäristönsuojeluun liittyvien yhteisön säädösten noudattamista.

Kehitys Yhdysvalloissa on jo pitkällä, ja siksi kyseisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää, että Eurooppa päättää nopeasti osallistumisestaan satelliittipaikannus-, satelliittinavigointi- ja satelliittiajoitusjärjestelmien seuraavaan sukupolveen.

Strategioiden valinta

GNSS-järjestelmän (maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä) kehittämistä on suunniteltava yhteisesti. Kun maaliskuussa 1998 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tutkimaan mahdollisuutta kehittää yhteinen järjestelmä Yhdysvaltojen kanssa, voitiin keskustelujen avulla määritellä selkeämmin mahdolliset vaihtoehdot. Koska Yhdysvallat ei ollut sotilaallisista syistä valmis yhteisomistukseen tai siihen, että Eurooppa osallistuisi varsinaisesti GPS-järjestelmän valvontaan, yhteistyön tuli perustua

  • joko nykyiseen Yhdysvaltojen valvomaan GPS-järjestelmään tai
  • sellaisen GNSS-järjestelmän kehittämiseen, joka perustuu kahteen toisiaan täydentävään ja yhteensopivaan satelliittinavigointijärjestelmään eli GPS:ään ja Galileoon.

Komissio valitsi näistä vaihtoehdoista jälkimmäisen ja hylkäsi vaihtoehdon, jonka mukaan Galileon kehittämistä ei jatkettaisi. Silloin se olisi tietoisesti luopunut kaikesta eurooppalaisesta osallistumisesta tulevan GNSS-järjestelmän tärkeimpään avaruudessa toteutettavaan osaan.

Komission mukaan on toivottavaa, että Galileo on avoin myös muille osapuolille, joihin on jo otettu yhteyttä. Näitä ovat muun muassa

  • Venäjän federaatio: GLONASS-järjestelmä voisi liittyä vaiheittain Galileoon
  • Japani, joka voisi osallistua Galileon kehittämisen rahoitukseen
  • muut maat ja alueet (esimerkiksi KIE-maat, EFTA ja Turkki), joissa Euroopan olisi edistettävä toimintamalliaan GNSS-järjestelmän puolesta.

Galileo-järjestelmän olisi myös hyödynnettävä mahdollisuuksia, joita satelliittinavigointijärjestelmän sovellukset tarjoavat siviilitarpeisiin. Tämä tapahtuisi korjaamalla GPS-järjestelmän puutteita ja lisäämällä GNSS-järjestelmän luotettavuutta. Järjestelmän olisi alusta alkaen oltava maailmanlaajuinen.

Vaatimukset ja tekniset ominaisuudet

Järjestelmä on suunniteltava niin, että maailmanlaajuinen peittoalue varmistetaan ja että suurelle yleisölle tarkoitetut sovellukset ovat mahdollisia. Lisäksi eurooppalaisen liikenteen turvallisuustaso on pidettävä hyvänä ja avaruusinfrastruktuuri mahdollisimman vähäisenä. Galileon horisontaalisen tarkkuuden on oltava vähintään alle 10 metriä.

Turvallisuuden varmistamiseksi järjestelmän on taattava elintärkeiden infrastruktuurien turvajärjestelyt ja huolehdittava siitä, että signaalit ovat tarkkoja kriisin tai sotatilan aikana. Signaalien käyttö kiertoteitse tai vihollisen pääsy järjestelmään sotatilan aikana on estettävä huolellisesti. Näiden turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi asiantuntijat suosittelevat valvottua pääsyä järjestelmään.

Rahoitus

Galileon kokonaiskustannukset on vuosina 1999-2008 arvioitu 2,2-2,95 miljardiksi euroksi riippuen Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön laajuudesta ja maassa olevien järjestelmien käytöstä.

Yhdysvaltojen nykyinen toimintamalli perustuu GPS-perussignaalin tarjoamiseen maksutta. Tämän kaltaisen toimintamallin soveltaminen Galileoon edellyttäisi huomattavaa julkista rahoitusta, sillä yksityinen sektori ei kykenisi yksin selviytymään suurista kustannuksista, joita ilmaisen palvelun tarjoaminen kuluttajille aiheuttaa.

Koska Galileo on Euroopan laajuisten verkkojen ja yhteisen liikennepolitiikan tärkeä osatekijä, EU:n rahoituksen saaminen on perusteltua. Rahoitus voidaan myöntää Euroopan unionin ja erityisesti TEN-verkkojen, Euroopan avaruusjärjestön sekä tutkimuksen ja kehittämisen viidennen puiteohjelman talousarvioista. Lisäksi voidaan perustaa erityisiä rahoituslähteitä esimerkiksi tiettyjen tilaajille tarkoitettujen valvottuun pääsyyn perustuvien palvelujen perustamisesta ja vastaanottimiin liittyvistä maksuista annettavilla säännöksillä. Myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia on edistettävä.

Organisaatio

Galileon suunnittelua, kehittämistä ja käyttämistä varten komissio ehdottaa organisaatiomallia, johon osallistuisivat GNSS-järjestelmää käsittelevä korkean tason työryhmä, komissio, Euroopan avaruusjärjestö ja kaikki rahoittajat. Myös suppean tilapäishallinnon perustaminen on mahdollista.

Teollisuusinvestoinneille on annettava niiden tarvitsemaa pontta, ja siksi ennen kaikkea poliittinen sitoutuminen on välttämätöntä, jotta voidaan neuvotella järjestelmän ominaisuuksista kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja vahvistaa Euroopan vaikutusta tällä strategisella alalla. Eurooppa-neuvosto voisi laatia tarvittavat suuntaviivat.

Taustatietoa

Tammikuussa 1998 annetun ensimmäisen tiedonannon jälkeen Eurooppa-neuvosto pyysi (maaliskuussa 1998) komissiolta suosituksia eurooppalaiseksi toimintamalliksi maailmanlaajuisen satelliittinavigoinnin alalla. Tämä tiedonanto sisältää komission suositukset. Tiedonannon pohjalta on vuonna 2002 perustettu Galileo-yhteisyritys sekä sen jälkeen annettu järjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaihetta koskeva asetus.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen toteuttamisesta (14.7.2004, [KOM(2004) 477 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]

Galileo-ohjelma on saavuttanut merkittävän kypsyysvaiheen, eikä sitä millään muotoa voida enää tarkastella pelkkänä tutkimushankkeena. Asetuksen tarkoituksena on luoda ohjelmalle oma oikeusperusta, joka palvelee paremmin sen teollisia ja kaupallisia tarpeita ja auttaa täyttämään järkevän varainhoidon vaatimukset.

Neuvoston asetus (EY) N:o 876/2002, annettu 21 päivänä toukokuuta 2002, Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta

Asetuksella perustetaan yhteisyritys, joka vastaa Galileo-ohjelman hallinnoinnista kehitysvaiheen (2002-2005) ajan. Tämän vuoteen 2005 ulottuneen kehitysvaiheen hallinnoinnin lisäksi yhteisyritys valmistelee myös ohjelman seuraavien vaiheiden (käyttöönotto ja kaupallinen toiminta) toteutusta.

Neuvoston päätöslauselma, 3.8.1999 [EYVL C 221, 3.8.1999]

Neuvosto antoi 19. päivänä heinäkuuta 1999 päätöslauselman Euroopan osallistumisesta satelliittinavigointipalvelujen uuteen sukupolveen, Galileoon. Määritysvaiheessa neuvosto kehotti komissiota esittelemään neuvotteluvaltuuksia koskevia hankkeita, joiden avulla voitaisiin tutkia kaikki yhteistyömahdollisuudet Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation kanssa. Lisäksi neuvosto kehotti esittelemään perusteellisen kustannus-hyötyanalyysin, jossa tutkitaan mahdolliset tulonlähteet, suunnitelmat julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä sekä mahdollisuudet rahoituksen saamiseksi yksityiseltä sektorilta.

Viimeisin päivitys 13.01.2006
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun