RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuudet

Euroopan unioni (EU) on antanut nk. Seveso II –direktiivin, jonka mukaan Euroopan maiden on tunnistettava riskialttiit teollisuusalueet ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ehkäistäkseen vaarallisista aineista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaakseen niiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Direktiivin tavoitteena on suojelun korkean tason varmistaminen koko Euroopan unionissa.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 96/82/EY, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta [Ks. muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Tällä direktiivillä eli nk. Seveso II -direktiivillä korvattiin direktiivi 82/501/ETY eli Seveso I ‑direktiivi (nimetty italialaisen kaupungin mukaan, jossa tapahtui tuhoisa dioksiinipäästöonnettomuus vuonna 1976).

Seveso-laitokset

Direktiivin soveltamisalaa on samanaikaisesti laajennettu ja yksinkertaistettu. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin laitoksiin, joissa on vaarallisia aineita tai joissa niitä voi syntyä onnettomuustapauksissa vähintään niin suuria määriä kuin liitteessä mainitaan. Direktiiviä ei sovelleta

  • puolustusvoimien laitoksiin
  • ionisoivan säteilyn aiheuttamiin vaaroihin
  • vaarallisten aineiden maantie-, rautatie-, ilma- ja vesitiekuljetuksiin
  • vaarallisten aineiden siirtoon putkilinjoissa tässä direktiivissä tarkoitettujen tuotantolaitosten ulkopuolella
  • mineraalien hyödyntämiseen, lukuun ottamatta kemiallisia ja lämpöprosessitoimintoja ja näihin toimintoihin liittyvää varastointia
  • mineraalien offshore-etsintään tai -hyödyntämiseen
  • kaatopaikkoihin.

Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toiminnanharjoittaja

  • ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien seurauksien rajoittamiseksi
  • velvoitetaan olemaan aina valmis osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että hän on ryhtynyt kaikkiin direktiivissä säädettyihin tarpeellisiin toimiin.

Jälkimmäisessä tapauksessa toiminnanharjoittaja on todistusvelvollinen.

Ilmoitus

Direktiivissä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta noudattaen periaatetta, jonka mukaan yritysten on laitonta pitää hallussaan suurta määrää vaarallisia aineita ilmoittamatta siitä toimivaltaisille viranomaisille direktiivissä säädetyn määräajan kuluessa. Ilmoitukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

  • toiminnanharjoittajan nimi ja tuotantolaitoksen osoite
  • toiminnanharjoittajan toimipaikka
  • tuotantolaitoksesta vastaavan henkilön nimi tai toimi
  • tiedot, joiden avulla vaaralliset aineet tai näiden aineiden luokka voidaan tunnistaa
  • kyseisten vaarallisten aineiden määrä ja olomuoto
  • laitoksessa tai varastossa harjoitettava tai harjoitettavaksi suunniteltu toiminta
  • tuotantolaitoksen välitön ympäristö.

Jos tilanne muuttuu (esimerkiksi tuotantolaitos suljetaan lopullisesti), toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimintaperiaatteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että

  • toiminnanharjoittaja laatii asiakirjan, jossa toiminnanharjoittaja selostaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi
  • näitä toimintaperiaatteita noudatetaan hyvin.

Turvallisuusselvitys

Jäsenvaltiot velvoittavat toiminnanharjoittajan tekemään turvallisuusselvityksen seuraavia tarkoituksia varten:

  • osoittamaan, että on otettu käyttöön toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmä
  • osoittamaan, että suuronnettomuuden vaarat on tunnistettu ja että on ryhdytty tarpeellisiin toimiin niiden estämiseksi ja tällaisten onnettomuuksien seurauksien rajoittamiseksi
  • osoittamaan, että riittävä turvallisuus- ja luotettavuustaso on otettu huomioon suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa kaikkien laitosten toimintaan liittyvien varastojen, laitteiden ja perusrakenteiden osalta, joilla on yhteys tuotantolaitoksessa esiintyviin suuronnettomuusvaaroihin
  • osoittamaan, että on laadittu sisäiset pelastussuunnitelmat
  • toimittamaan tarvittavat tiedot ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiseksi
  • takaamaan riittävän tiedon toimittamisen toimivaltaisille viranomaisille.

Turvallisuusselvityksessä on oltava tietty määrä tietoja, muun muassa ajan tasalla oleva luettelo tuotantolaitoksessa olevista vaarallisista aineista.

Turvallisuusselvitys on tarkistettava:

  • vähintään joka viides vuosi tai
  • milloin tahansa muulloin toiminnanharjoittajan aloitteesta tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, kun se on tarpeen uusien seikkojen ilmaannuttua tai
  • tuotantolaitoksen muutoksen yhteydessä.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat joissakin tilanteissa vapauttaa toiminnanharjoittajan velvollisuudesta toimittaa tiettyjä tietoja turvallisuusselvityksessä ilman, että tätä kuitenkaan vapautetaan turvallisuusselvityksen esittämisvelvollisuudesta. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki myönnetyt vapautukset sekä niiden perusteet.

Pelastussuunnitelmat

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toiminnanharjoittajat, jotka velvoitetaan esittämään turvallisuusselvitys, laativat myös sisäisen pelastussuunnitelman sekä toimittavat toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat tiedot ulkoisen suunnitelman laatimiseksi. Pelastussuunnitelmat on tarkastettava, harjoitettava ja tarvittaessa korjattava ja ajanmukaistettava vähintään kolmen vuoden välein.

Sijaintiin liittyvät varotoimenpiteet

Toimivaltaisen viranomaisen on

  • nimettävä tuotantolaitokset tai tuotantolaitosryhmät, joissa suuronnettomuuden todennäköisyys tai suuronnettomuuden seuraukset saattavat suurentua tuotantolaitosten sijainnin tai toisten tuotantolaitosten läheisyyden sekä niissä olevien vaarallisten aineiden takia
  • varmistettava tuotantolaitosten välinen tiedonvaihto ja yhteistyö.

Turvallisuustoimenpiteisiin liittyvät tiedot

Jäsenvaltiot huolehtivat, että suuronnettomuuksien ehkäisemisen tavoite otetaan huomioon jäsenvaltioiden maankäytön suunnittelussa, muun muassa valvomalla uusien tuotantolaitosten sijoittumista, olemassa oleviin tuotantolaitoksiin tehtäviä muutoksia ja olemassa olevien tuotantolaitosten läheisyydessä toteutettavia uusia rakennushankkeita (liikenneväylät, asuinalueet jne.). Jäsenvaltioiden on otettava huomioon tarve säilyttää tai luoda pitkällä aikavälillä riittävä etäisyys tuotantolaitosten ja asuinalueiden välille.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että turvallisuustoimenpiteet ja onnettomuuden tapahtuessa noudatettavaa käyttäytymistä koskevat tiedot saatetaan ilman eri pyyntöä sellaisten henkilöiden tietoon, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Lisäksi niiden on huolehdittava, että väestöllä on mahdollisuus tutustua turvallisuusselvitykseen.

Tiedot, jotka toiminnanharjoittajan on toimitettava suuronnettomuuden jälkeen

Suuronnettomuuden jälkeen toiminnanharjoittajan on

  • tiedotettava tapahtuneesta toimivaltaiselle viranomaiselle
  • ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle onnettomuusolosuhteet, onnettomuuteen liittyvät vaaralliset aineet, käytettävissä olevat tiedot, jotta voitaisiin arvioida onnettomuuden vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, sekä pelastustoimenpiteet, joihin on ryhdytty
  • ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä onnettomuuden vaikutusten lieventämiseksi ja onnettomuuden toistumisen estämiseksi
  • saatettava onnettomuuteen liittyvät tiedot ajan tasalle.

Toimivaltaisen viranomaisen on

  • varmistettava, että tarpeellisiin toimiin on ryhdytty
  • kerätä onnettomuuden täydelliseen selvittämiseen tarvittavat tiedot
  • varmistettava, että toiminnanharjoittaja tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet
  • antaa suosituksia tulevista onnettomuuksien ehkäisemiskeinoista.

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle niiden alueilla tapahtuneista suuronnettomuuksista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava aluksi

  • ilmoituksesta vastaavan viranomaisen nimi ja osoite
  • suuronnettomuuden päivämäärä, kellonaika ja paikka
  • toiminnanharjoittajan nimi ja tuotantolaitoksen osoite
  • lyhyt kuvaus onnettomuuden olosuhteista
  • lyhyt kuvaus toteutetuista pelastustoimenpiteistä sekä välittömästi toteutettavista varotoimenpiteistä, jotta estettäisiin onnettomuuden toistuminen.

Voidakseen suorittaa jäsenvaltioiden tiedottamiseen liittyvät velvollisuutensa komissio perustaa rekisterin ja tietojärjestelmän, johon kootaan tiedot jäsenvaltioiden alueilla tapahtuneista suuronnettomuuksista.

Tarkastukset

Toimivaltaisten viranomaisten on perustettava tarkastusjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa, että

  • toiminnanharjoittaja on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin onnettomuuksien torjumiseksi ja niiden seurauksien rajoittamiseksi
  • turvallisuusselvitys on virheetön ja kattava
  • tarvittavat tiedot on annettu yleisölle.

Toiminnan kieltäminen

Jäsenvaltiot kieltävät tuotantolaitoksen, laitoksen tai varaston käyttämisen tai käyttöön ottamisen, jos toiminnanharjoittajan toteuttamat toimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ovat riittämättömät. Jäsenvaltiot voivat kieltää käyttämisen myös, jos toiminnanharjoittaja ei ole toimittanut säädetyssä määräajassa

  • ilmoitusta
  • selvityksiä
  • tai muita direktiivissä tarkoitettuja tietoja.

VIITTEET

Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL

Direktiivi 96/82/EY

3.2.1997

3.2.1999

EYVL L 10, 14.1.1997

Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL

Direktiivi 2003/105/EY

31.12.2003

1.7.2005

EUVL L 345, 31.12.2003

Asetus (EY) N:o 1882/2003

20.11.2003

-

EUVL L 284, 31.10.2003

Asetus (EY) N:o 1137/2008

11.12.2008

-

EUVL L 311, 21.11.2008

Neuvoston direktiiviin 96/82/EY tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta [KOM(2010) 781 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Komissio teki 21. joulukuuta 2010 ehdotuksen uudeksi direktiiviksi (Seveso III), koska vaarallisia aineita koskeva EU:n luokitusjärjestelmä, johon direktiivissä viitataan, on muuttunut. Lisäksi tavoitteena on tiettyjen säännösten selkeyttäminen ja ajantasaistaminen niiden täytäntöönpanon parantamiseksi (tarkastuksia ja tiedon yleistä saatavuutta koskevat tiukemmat säännökset).
Yhteispäätösmenettely 2010/0377/COD

Komission päätös 2009/10/EY, tehty 2 päivänä joulukuuta 2008, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY mukaisesti annettavasta suuronnettomuuksien ilmoituslomakkeesta [EUVL L 6, 10.1.2009].

Komission päätös 98/433/EY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 1998, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY 9 artiklan mukaisista poikkeuksien yhdenmukaistetuista perusteista [EYVL L 192, 8.7.1998].

Viimeisin päivitys 26.10.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun