EUROPA

TIIVISTELMÄ

Torjunta-aineita käytetään maataloudessa säätelemään kasvien kasvua muulla kuin maatalousmaalla tai muihin tarkoituksiin (biosidituotteita käytetään esimerkiksi puunsuojauksessa, desinfioinnissa tai toisinaan kotikäytössä). Niitä käytetään myös tappamaan tai torjumaan haitallisia organismeja.

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan torjunta-aineisiin, jotka ovat kasvinsuojeluaineita. Sitä ei sovelleta biosidituotteisiin.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa ennalta varautumisen periaatetta torjunta-aineiden käytön rajoittamiseksi tai kieltämiseksi erityisolosuhteissa tai tietyillä alueilla.

Kansalliset toimintasuunnitelmat

Kansallisissa toimintasuunnitelmissa on oltava tavoitteita, toimenpiteitä ja aikatauluja, joiden avulla vähennetään torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Niillä on myös edistettävä ekologisempien vaihtoehtoisten toimintatapojen tai tekniikoiden käyttöä.

Kansallisiin toimintasuunnitelmiin on myös sisällyttävä indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata erityisesti tarkkailtavia tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Koulutus, torjunta-aineiden myynti ja tiedotus

Jäsenvaltioiden on perustettava koulutusjärjestelmä, joka on tarkoitettu ammattimaisille käyttäjille sekä jakelijoille ja neuvojille. Tällaisen koulutuksen päätteeksi annetaan sertifikaatti. Sertifikaateilla todistetaan, että ammattimaiset käyttäjät sekä jakelijat ja neuvojat ovat hankkineet riittävät tiedot voimassa olevasta lainsäädännöstä, torjunta-aineisiin liittyvistä vaaroista ja riskeistä sekä niiden tunnistamis- ja valvontakeinoista, menettelyistä torjunta-aineiden levityskaluston valmistelemiseksi, onnettomuustilanteissa sovellettavista hätätoimenpiteistä jne.

Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen torjunta-aineiden myynnistä vastaavilla henkilöillä on oltava edellä mainittu sertifikaatti.

Jäsenvaltioiden on annettava kansalaisille tietoja ja edistettävä tiedotus- ja valistusohjelmia, jotka koskevat torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle.

Torjunta-aineiden levityskaluston tarkastaminen

Jäsenvaltioiden nimeämien elinten on tarkastettava ammattimaisessa käytössä oleva torjunta-aineiden levityskalusto viiden vuoden välein. Vuodesta 2020 alkaen tarkastuksia on toimitettava tiheämmin, vähintään kolmen vuoden välein. Tarkastuksilla varmistetaan, että levityskalusto toimii luotettavasti ja että sitä käytetään käyttötarkoitukseensa nähden asianmukaisesti, jolloin varmistetaan, että torjunta-aineet voidaan annostella ja levittää oikein.

Tarkastukset koskevat seuraavia kaluston osia: voimansiirto-osat, pumput, sekoituslaitteet, ruiskusäiliöt, mittaus-, valvonta- ja säätöjärjestelmät, putket ja letkut, suodattimet jne.

Torjunta-aineiden lentolevitys

Torjunta-aineiden lentolevitys on kielletty. Kiellosta voidaan kuitenkin poiketa, kun muita toteutuskelpoisia vaihtoehtoja ei ole olemassa tai kun lentolevitys tarjoaa ihmisten terveyden tai ympäristön kannalta etuja verrattuna maasta käsin tapahtuvaan levitykseen. Poikkeuksen myöntämisen jälkeen on toteutettava tiedotus- ja suojelutoimenpiteitä.

Vesiympäristön ja juomaveden suojelu

Jäsenvaltioiden on säädettävä erityistoimenpiteitä vesiympäristön ja juomavesivarastojen suojelemiseksi. Erityistoimenpiteissä on suosittava vähiten myrkyllisiä tuotteita, tehokkaimpia tekniikoita, kalustoa, joka rajoittaa tuotteiden leviämistä ympäristöön, sekä puskurivyöhykkeiden perustamista pintavesien varrelle. Erityistoimenpiteiden tarkoituksena on myös vähentää torjunta-aineiden levittämistä tai kieltää se kokonaan liikenneväylien ja rautatielinjojen läheisyydessä tai alueilla, joilta torjunta-aineita voi imeytyä tai valua pinta- tai pohjavesiin aiheuttaen niiden saastumista.

Haavoittuvien alueiden suojelu

Tietyillä haavoittuvilla alueilla torjunta-aineiden käyttö on kielletty tai sitä on tiukasti rajoitettu. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on suojella alueita, joihin sovelletaan niin sanottuja lintu- ja luontotyyppidirektiivejä, sekä suuren yleisön tai herkkien väestöryhmien käyttämiä alueita (yleisiä puistoja ja puutarhoja, urheilukenttiä, virkistysalueita jne.).

Integroitu torjunta

Integroidussa torjunnassa suositaan ratkaisuja, joista on vähiten vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Torjunta-aineiden ammattimaisten käyttäjien on siis otettava huomioon kaikki kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten hävittämiseksi. Heidän on suosittava muun muassa menetelmiä, joista aiheutuu vähiten häiriötä maatalouden ekosysteemeille, ja kannustettava käyttämään luonnonmukaista tuholaistorjuntaa. Nämä integroidun torjunnan yleisperiaatteet muuttuvat sitoviksi 1.1.2014 alkaen.

Riski-indikaattorit

Komissio vahvistaa yhdenmukaistetut indikaattorit jäsenvaltioiden kokoamien tilastotietojen perusteella. Indikaattorien avulla voidaan arvioida torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien riskien suuntauksia.

Jäsenvaltiot voivat käyttää yhteisön tasolla yhdenmukaistettujen indikaattoreiden lisäksi omia kansallisia indikaattoreitaan.

Taustaa

Puitedirektiivin taustalla on toinen kahdesta lainsäädäntöehdotuksesta, jotka liitettiin vuonna 2006 julkistettuun tiedonantoon torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisesta strategiasta. Toisen lainsäädäntöehdotuksen perusteella on annettu asetus (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta.