Työntekijöiden liikkuvuus: lisäeläkeoikeuksien hankkimisen ja säilyttämisen parantaminen
Ehdotuksen tavoitteena on vähentää esteitä, jotka haittaavat vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä ja ammatillista liikkuvuutta jäsenvaltion sisällä, optimoimalla lisäeläkeoikeuksien hankkimiseen liittyviä ehtoja ja yhdenmukaistamalla uinuviin eläkeoikeuksiin ja hankittujen oikeuksien siirtämiseen liittyviä sääntöjä. Lisäksi sillä pyritään parantamaan työntekijöille annettavia tietoja liikkuvuuden vaikutuksista lisäeläkeoikeuksiin.
EHDOTUS
Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lisäeläkeoikeuksien siirrettävyyden parantamisesta.
TIIVISTELMÄ
Ehdotuksessa säädetään neljästä keskeisestä toimenpiteestä, joilla suojellaan Euroopan unionin (EU) sisällä muuttavien työntekijöiden lisäeläkeoikeuksia *.
Jos direktiivi hyväksytään, sitä ei sovelleta:
- lisäeläkejärjestelmiin, jotka eivät direktiivin voimaantuloajankohtana enää ota uusia jäseniä
- lisäeläkejärjestelmiin, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on tarkoitus säilyttää tai palauttaa ennalleen järjestelmien taloudellinen tilanne
- maksukyvyttömyystakuujärjestelmiin, korvausjärjestelmiin ja kansallisiin vararahastoihin.
Eläkeoikeuksien hankkimista koskevat ehdot
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet seuraavien seikkojen varmistamiseksi:
- jos järjestelmän aktiivinen jäsenyys edellyttää tietynpituista työskentelykautta, kyseisen kauden pituus saa olla enintään yksi vuosi
- jos aktiiviselta jäseneltä edellytetään vähimmäisikää eläkeoikeuksien hankkimiseksi, se ei saa olla korkeampi kuin 21 vuotta
- jos oikeuksien hankkimisessa sovelletaan odotusaikaa, se ei saa missään tapauksessa olla pidempi kuin yksi vuosi aktiivisen yli 25-vuotiaan jäsenen osalta ja viisi vuotta aktiivisen alle 25-vuotiaan jäsenen osalta
- jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on karttunut eläkeoikeuksia, lisäeläkejärjestelmän * on palautettava lähtevän työntekijän maksamat maksut tai maksut, jotka on maksettu työntekijän puolesta kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai muiden sopimusten mukaisesti
Uinuvien eläkeoikeuksien säilyttäminen.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla
- taataan, että lähtevien työntekijöiden eläkeoikeudet voivat säilyä siinä lisäeläkejärjestelmässä, jossa kyseiset oikeudet ovat karttuneet
- varmistetaan, että uinuvia eläkeoikeuksia tai niiden arvoa käsitellään samalla tavalla kuin aktiivisen jäsenen oikeuksien arvoa
Tiedottaminen
Ehdotuksella täydennetään ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (
) annettua direktiiviä 2003/41/EY tiedottamisen osalta. Sillä halutaan varmistaa, että kaikille (mahdollisesti) lähteville työntekijöille, olivatpa nämä jäseniä tai ei, annetaan tietoja työsuhteen päättämisen vaikutuksista lisäeläkeoikeuksiin.
Aktiiviset jäsenet voivat pyynnöstä saada tietoja, jotka koskevat
- lisäeläkeoikeuksien hankkimista koskevia ehtoja
- näiden ehtojen soveltamisen vaikutuksia työsuhteen päättyessä
- oikeuksiensa arvoa tai eläkeoikeuksiaan koskevaa arviota, joka on tehty enintään 12 kuukautta ennen pyyntöä
- uinuvien eläkeoikeuksien * tulevaa käsittelyä koskevia ehtoja.
Lykätyn etuuden saajat voivat pyynnöstä saada tietoja, jotka koskevat
- uinuvien oikeuksiensa * arvoa tai oikeuksia koskevaa arviota, joka on tehty enintään 12 kuukautta ennen pyyntöä
- uinuvien eläkeoikeuksien käsittelyä koskevia ehtoja.
Vähimmäisvaatimukset
Tällä ehdotuksella varmistetaan oikeuksien tason säilyttäminen.
Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa edullisempia säännöksiä kuin mitä tässä ehdotuksessa on säädetty.
Direktiivin täytäntöönpano ei saa missään tapauksessa johtaa jäsenvaltioissa voimassa olevan lisäeläkeoikeuksien hankkimisen ja säilyttämisen tason heikentämiseen.
Täytäntöönpano
Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 2 vuotta tämän direktiivin hyväksymisen jälkeen tai varmistettava, että työmarkkinaosapuolet antavat tarvittavat määräykset saman ajan kuluessa.
Lisäeläkejärjestelmien eroavaisuuksien vuoksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää viiden vuoden lisäaikaa (alkuperäisen täytäntöönpanoa koskevan kahden vuoden määräajan lisäksi) pannakseen täytäntöön tietyt säännökset (odotusaika), jotka saattavat olla liian rajoittavia lyhyellä aikavälillä.
Kertomus
Komissio laatii jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella kertomuksen vuosi sen jälkeen, kun täytäntöönpanoa koskevan kahden vuoden määräaika tämän direktiivin hyväksymisestä on kulunut. Sen jälkeen kertomus laaditaan joka viides vuosi.
Tausta
Tarkistetussa Lissabonin strategiassa samoin kuin sosiaalipoliittisessa ohjelmassa (2006–2010) korostetaan liikkuvuuden merkitystä työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamisessa ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisessä.
Väestörakenteen ikääntymiseen liittyvien ongelmien vuoksi jäsenvaltiot vahvistavat lisäeläkejärjestelmien merkitystä vanhuutta koskevien vakuutusten kattamisessa.
Näin ollen on erityisen tärkeää vähentää lisäeläkejärjestelmistä johtuvia liikkuvuuden esteitä.
Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin vuonna 1998 annetulla () direktiivillä, joka koski lisäeläkeoikeuksien säilyttämistä. Direktiivillä pyrittiin takaamaan maasta toiseen muuttavien henkilöiden oikeus yhdenvertaiseen kohteluun.
Tällä ehdotuksella halutaan täydentää vuoden 1998 tekstiä. Työmarkkinaosapuolia on kuultu kahdessa vaiheessa, ja eläkekomitea on ollut niissä tiiviisti mukana.
| Säädöksen avainsanat |
|---|
|