RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat

2000-luvun yhtenäismarkkinat voivat olla entistäkin yhtenäisemmät, avoimemmat ja kilpailukykyisemmät. Tämän saavuttamiseksi yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä paremmin edistämällä osaamista ja innovointia sekä sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Näin voidaan vastata globalisaation haasteisiin. Yhtenäismarkkinat on optimoitava tuloshakuisesti, mikä edellyttää uutta lähestymistapaa tulosten arviointia ja saavuttamista varten. Näin yhtenäismarkkinat tarjoavat enemmän valinnanvaraa kuluttajille ja mahdollisuuksia yrityksille.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 20 päivänä marraskuuta 2007, ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat” [KOM(2007) 724 lopullinen – ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Yhtenäismarkkinoista on hyötyä sekä kuluttajille että yrityksille. Ne ovat luoneet työpaikkoja sekä edistäneet kasvua, kilpailukykyä ja uudistuksia. Yhtenäismarkkinat ovat olleet olennaisen tärkeät myös Euroopan talous- ja rahapolitiikan sujuvalle toiminnalle. Tästä huolimatta yhtenäismarkkinoilla on yhä käyttämätöntä potentiaalia.

POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

Komissio esittää 2000-luvun Euroopalle vahvat, innovatiiviset ja kilpailukykyiset yhtenäismarkkinat. Yhtenäismarkkinat tukeutuvat nykyisiin vahvoihin perusteisiinsa ja keskittyvät keskeisiin lisäarvoa tuoviin alueisiin, jotta ne voivat vastata uusiin haasteisiin.

Kuluttajat ja yritykset

Yhtenäismarkkinoiden on tuotettava parempia tuloksia ja etuja vastatakseen kuluttajien ja yritysten odotuksiin ja huolenaiheisiin. Korkeiden laatuvaatimusten ansiosta yhtenäismarkkinat takaavat kuluttajansuojan muun muassa tuotteiden valikoiman ja laadun, hinnan, oikeuksien sekä sopimattomien kilpailumenettelyjen ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön torjumisen suhteen. Yhtenäismarkkinoilla on kuitenkin vielä lisää tarjottavaa kuluttajien jokapäiväisen elämän keskeisillä alueilla, kuten energia- ja televiestintäalalla, sekä hajanaisuudesta ja tehokkaan kilpailun puutteesta kärsivillä alueilla.

Tuotteiden ja palvelujen turvallisuutta ja laatua sekä markkinoiden valvontaa on myös parannettava. Kuluttajia voidaan kouluttaa ja heille voidaan antaa mahdollisuuksia erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden, lääkkeiden ja vähittäisrahoituspalvelujen alueilla, jotta yhtenäismarkkinoista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Kuluttajien oikeuksia, erityisesti sopimusoikeuksia ja muutoksenhakukeinoja tulisi tarkistaa, jotta voidaan kehittää yksinkertainen ja yleinen suojelukehys.

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) eivät ole integroituneet yhtenäismarkkinoihin samalla tavoin kuin suuret yritykset. Suurimmat esteet niiden osallistumiselle ovat verotuksellinen hajanaisuus sekä kieli-, kulttuuri- ja kulutuserot. Ongelman ratkaisemisessa voivat auttaa ”pienet ensin” ‑periaatteeseen perustuva «pienyrityksiä koskeva säädös» [EN] ja verotusympäristön parantaminen.

Vastaaminen globalisaation haasteisiin

Jatkuvasti kehittyvässä kansainvälisessä toimintaympäristössä yhtenäismarkkinat tarjoavat lukuisia etuja innovaatioon, kilpailukykyyn ja valikoimaan liittyen. Samalla ne noudattavat työhön, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä laatuvaatimuksia. Luonteensa ansiosta yhtenäismarkkinat vetävät puoleensa sijoituksia ja ulkomaisia yrityksiä.

EU ylläpitää tätä hanketta myös vastatakseen globalisaatioon «Globaali Eurooppa (BG) (CS) (ET) (GA) (LV) (LT) (HU) (MT) (PL) (RO) (SK) (SL)» -strategiassa esitettyjen kolmen keskeisen tekijän pohjalta. Nämä kolme tekijää ovat:

  • kauppapolitiikan ja kilpailun välineet, joilla varmistetaan, että kilpailualue torjuu kohtuuttomat ulkomaiset avustukset ja muut hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt
  • yhteistyön edistäminen monen- ja kahdenvälisen kaupan sääntöjen saralla; EU:n on otettava huomioon kansainväliset normit, ja sen omien vaatimusten on ohjattava maailmanlaajuisten standardien laatimista ja taattava sille johtava asema, varsinkin EU:n esiintyessä yhtenäisenä
  • sen varmistaminen, että Euroopan kansalaiset saavat markkinoiden avoimuudesta hyötyä, erityisesti edullisemmat hinnat ja suuremman valikoiman, ja että kauppasopimuksia noudatetaan.

Osaamisen ja innovoinnin "viides vapaus"

Yhtenäismarkkinat luotiin alun perin alkutuotannon tuotteita ja teollisuustuotteita varten, mutta nyt niihin sisältyy entistä enemmän palveluja, joilla on kasvava rooli osaamiseen perustuvassa taloudessa. Yhtenäismarkkinoiden onkin hyödynnettävä uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet viidennen vapauden eli osaamisen ja innovoinnin vapaan liikkumisen edistämiseksi.

Tämä prosessi perustuu palveludirektiiviin. Esteet on pyrittävä poistamaan ja kilpailua vahvistamaan, jotta voidaan tarjota kuluttajille laajempi valikoima ja edullisemmat hinnat sekä edistää innovaatiota. Tätä varten on aloitteilla hankkeita, erityisesti verkkotoimialan (kuten energia, postipalvelut, liikenne ja televiestintä) alalla. Tieto- ja viestintäteknologia auttavat kehittämään niin sanottujen sähköisten yhtenäismarkkinoiden yhteentoimivia palveluja (sähköinen laskutus, sähköinen hankintamenettely ja sähköinen tullaus) ilman, että syntyisi uusia sähköisiä esteitä.

Työntekijöiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus on taattava osaamisen vaihdon helpottamiseksi. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma (7. TTK) ja tutkijapassin käyttöönottohanke toimivat perustana eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamiseen liittyvälle liikkuvuudelle ja tutkimuksen verkottamisen kehittämiselle.

Sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus

Markkinoiden avaamisella on sekä taloudellisia että sosiaalisia seurauksia. Komissio lisää vaikutustenarviointeja, jotta markkinoiden muutokset voidaan ennakoida paremmin.

Yhtenäismarkkinoiden kehitys etenee yhdessä Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman kanssa. Rakennerahastoilla tuettava taloudellinen ja sosiaalinen koheesio antaa kansalaisille ja yrityksille uusia mahdollisuuksia ja levittää yhtenäismarkkinoiden hyödyt EU:n kaikille alueille. «Eurooppalainen alueyhteistyöyhtymä» (EAYY) tarjoaa tässä yhteydessä uusia rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa terveyden, ympäristön ja infrastruktuurin alueella.

Työ- ja liikkuvuusmahdollisuuksia tuetaan ammatillista liikkuvuutta koskevalla toimintasuunnitelmalla. Toimintasuunnitelmassa on noudatettava työntekijöiden perusoikeuksia, tasapuoliset toimintaedellytykset mukaan lukien. Tätä varten tehdään muutoksia eurooppalaiseen yritysneuvostoon.

Ekoteollisuuden kehitys edistää yhtenäismarkkinoiden ympäristöulottuvuutta. Vielä tarvitaan kuitenkin lisäinvestointeja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa varten.

TULOKSET

Yhtenäismarkkinoiden tehokas toiminta on yhä tärkeämpää nyt, kun EU on entistä suurempi ja monimuotoisempi. EU:n on keskityttävä markkinoiden näyttöön ja vaikutuksiin ja painotettava aloja, joilla markkinat eivät toimi hyvin tai joilla on optimaaliset parannusmahdollisuudet. Markkinaseurantaa kehitetään, jotta voidaan selvittää ongelmien ja niiden mahdollisuuksien syitä tekemällä kilpailuun liittyviä alakohtaisia kyselyjä, tunnistamalla edelläkävijämarkkinoita ja kehittämällä yhteisiä teknologia-aloitteita. Kuluttajien tulostaulu, joka integroidaan yhtenäismarkkinoiden tulostauluun vuodesta 2009 alkaen, auttaa valvomaan markkinoiden suorituskykyä kuluttajan näkökulmasta sekä taloudellisten ja sosiaalisten tulosten osalta.

Yksinkertaisten ja järkevien välineiden avulla yhtenäismarkkinat voidaan paremmin kohdistaa ja panna täytäntöön lisäämättä säännöksiä. Eri politiikanalojen olemassa olevien välineiden ja menettelyjen muutoksenhakukeinot on järkeistettävä, jotta lopputuloksesta tulee optimaalinen. Tämä koskee myös yhteisön oikeuden soveltamisen arviointivälineitä. Komissio vähentää EU:n toimia silloin, kun ne ovat tulleet tehottomiksi tai tarpeettomiksi.

Kaikkien hallinnon tasojen viranomaisten ja sidosryhmien on toimittava entistä tehokkaamman hajauttamisen pohjalta. Näin lisätään vastuunottamista ja keskinäistä luottamusta uusien yhteistyösuhteiden ja lähestymistapojen avulla. Verkostot, jotka voivat perustua niin sanottuihin yhtenäismarkkinakeskuksiin, ovat tärkeitä EU:n sääntöjen noudattamisen varmistamisen ja yhteistyön kannalta, sillä ne edistävät kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

Viestintä ja tiedonsaanti muodostavat perustan EU:n sääntöjen avoimuudelle ja niiden ymmärtämiselle. Ne ovat jäsenvaltioiden vastuulla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty ”yhtenäismarkkinoiden lähettiläiden” (yrityselämän ja kaupan henkilöiden) kokeiluhanke, jossa yksi keskitetty palvelupiste kattaa kansalaisille ja yrityksille tarkoitetut palvelut (kuten Europe Direct, Sinun Eurooppasi, SOLVIT, Kansalaisten neuvontapalvelu, EURES, uusi yhtenäinen yrityksiä tukeva verkosto). Lisäksi on otettu käyttöön yhtenäismarkkinoiden tulostaulu, jonka avulla yhtenäismarkkinoiden toimintaa voidaan arvioida paremmin.

Viimeisin päivitys 26.05.2008

Katso myös

Lisätietoja yhtenäismarkkinoiden tarkistuksesta saa sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston verkkosivuilta [EN].

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun