RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Julkiset hankinnat vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla

Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys Euroopan unionin talouden yleisen suorituskyvyn kannalta. Viranomaisten tavara-, palvelu- ja rakennusmenot ovat noin 18 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Nykyiset julkisia hankintoja koskevat direktiivit eli direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY ovat tulosta pitkästä kehityksestä, joka pantiin alulle vuonna 1971 antamalla direktiivi 71/305/ETY. Direktiivien päätavoitteena on taata avoimet ja syrjimättömät menettelyt ja sitä kautta varmistaa, että talouden toimijat hyötyvät sisämarkkinoilla täysimääräisesti perusvapauksista julkisista hankintasopimuksista kilpailtaessa.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta [Ks. muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Direktiiviä 2004/17/EY, joka koskee vesi- ja energiahuoltoa, liikennettä ja postipalveluja ("alakohtainen direktiivi"), sovelletaan hankintaviranomaisen asianomaisilla aloilla tekemiin julkisia

  • tavarahankintoja
  • palveluhankintoja
  • rakennusurakoita

koskeviin sopimuksiin, jotka eivät poikkeuksellisesti jää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta "klassisesta direktiivistä" (2004/18/EY) poiketen sitä ei sovelleta käyttöoikeusurakoihin.

Soveltamisala

Hankintayksiköt

Alakohtaista direktiiviä sovelletaan

  • kaikkiin hankintaviranomaisiin * tai julkisiin yrityksiin *, jotka toimivat jollain seuraavista aloista: kaasu, sähkö, vesi, liikennepalvelut, postipalvelut *, polttoaineiden talteen ottaminen tai satamien tai lentoasemien saataville saattaminen
  • kaikkiin hankintayksiköihin, jotka eivät ole hankintaviranomaisia eivätkä julkisia yrityksiä mutta toimivat yhdellä (tai usealla) edellä mainituista aloista ja joilla on direktiivissä säädettyjä, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämiä erityis- tai yksinoikeuksia *.

Hankintayksiköiden luettelot ovat liitteessä. Luettelot eivät ole tyhjentäviä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista luetteloon tehtävistä muutoksista.

Toiminta-alat

Direktiiviä sovelletaan seuraaviin toimiin:

  • sellaisten pysyvien verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun, lämmön tai sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja, tai kaasun, lämmön tai sähkön toimittaminen näihin verkkoihin
  • sellaisten kiinteiden verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle veden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja, tai veden toimittaminen tällaisiin verkkoihin
  • sellaiset hankintayksikköjen toimet, jotka liittyvät juomaveteen, maan kastelua, kuivatusta tai vesirakentamista koskeviin hankintoihin tai kilpailuihin tai jäteveden poistoa tai käsittelyä koskeviin hankintoihin
  • sellaisten verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.
    Linja-autokuljetuspalvelujen tarjoaminen yleisölle ei kuulu direktiivin soveltamisalaan, jos muut yksiköt voivat myydä tai vuokrata palvelun samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt, yleisesti tai tietyllä maantieteellisellä alueella
  • postipalvelujen * tarjoaminen. Kyseisiin palveluihin kuuluvat direktiivissä 97/67/EY tarkoitetut varatut palvelut sekä palvelut, joita ei voi varata direktiivin 97/67/EY nojalla; myös kaikki seuraavat palvelut kuuluvat järjestelmään sillä edellytyksellä, että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös postipalveluja, ja että markkinat eivät vielä ole avoimet kilpailulle: kuriiripalvelujen hallinta (esim. postitusten hoitaminen), kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut, jotka liittyvät sähköpostiin (esim. koodattujen asiakirjojen varmennettu siirto sähköisesti, osoitteiden hallinta), osoitteeton suoramainontaposti, rahoituspalvelut (esim. postiosoitukset ja postisiirrot postisiirtotileiltä), filatelia- ja logistiikkapalvelut
  • maantieteellisen alueen hyödyntäminen, jonka tarkoituksena on öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsiminen tai talteen ottaminen tai lentokenttien, meri- tai sisävesisatamien taikka terminaalipalvelujen saattaminen lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

Kyseisillä aloilla tehdyt hankintasopimukset eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan sen jälkeen, kun vallitsee todellinen kilpailu. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota tekemään päätöksen, jossa erityismenettelyn mukaisesti todetaan todellisen kilpailun olemassaolo jossain jäsenvaltiossa ja tietyllä alalla. Menettely perustuu kulloinkin kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen luonteeseen, hintoihin sekä vaihtoehtojen ja kilpailijoiden olemassaoloon. Komissio voi omasta aloitteestaan tai kansallisten hankintaviranomaisten pyynnöstä – jos se on direktiivin kansallisen täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti mahdollista – tehdä päätöksen, jossa todetaan todellisen kilpailun olemassaolo jossain jäsenvaltiossa ja tietyllä alalla. Jos päätöstä ei tehdä vahvistetussa määräajassa, sovelletaan poissulkemista.

Tarkistetut kynnysarvot

Direktiiviä sovelletaan julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

  • 400 000 euroa tavara- ja palveluhankintojen osalta
  • 5 000 000 euroa rakennusurakoiden osalta.

Komissio laskee kynnysarvot uudelleen joka toinen vuosi. Kynnysarvojen laskeminen perustuu euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistuun keskimääräiseen päivänkurssiin. Keskiarvo puolestaan lasketaan 1. tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun 31. päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson perusteella.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, Euroopan komissio laskee kynnysarvojen vasta-arvot ja julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä samanaikaisesti uudelleen laskettujen euromääräisten kynnysarvojen kanssa.

Tietyt soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tai varatut hankintasopimukset

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät

  • rakennusurakoita tai palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset asianomaisilla aloilla
  • hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle, muun kuin asianomaisiin aloihin kuuluvan toiminnon harjoittaminen tai tällaisen toiminnon harjoittaminen kolmannessa maassa.
    Komissio voi julkaista direktiivin soveltamisalojen ulkopuolelle jäävien tuote- ja toimintoryhmien luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä
  • salaiset, erityisiä turvatoimia vaativat hankintasopimukset tai kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset
  • tietyt hankintasopimukset, jotka on tehty hankintayksikön sidosyrityksen tai yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen kanssa asianomaisten toimintojen suorittamiseksi.
    Määritelmän mukaisesti sellaiset sopimukset, jotka tehdään niiden yritysten kanssa, joiden vuosittaiset tilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa tai jotka ovat määräysvallan alaisia omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.
    Hankintaviranomaisten on ilmoitettava komissiolle kyseisten (yhteis)yritysten nimet sekä kyseessä olevien hankintasopimusten luonne ja arvo.
  • yksinoikeuden perusteella myönnetyt palvelujen hankintasopimukset
  • palvelusopimukset, jotka koskevat maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta tai näihin liittyvien oikeuksien hankintaa (lukuun ottamatta osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen tehtäviä rahoituspalveluja koskevia hankintasopimuksia), välimies- ja sovittelupalveluja koskevat sopimukset, arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemiseen, ostoon, myyntiin ja siirtoon liittyvät rahoituspalvelut (esim. varojen tai pääoman hankkiminen), työsopimukset, tutkimus- ja kehittämispalvelut, jotka hankintayksikkö korvaa kokonaan
  • tiettyjen hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset veden hankkimiseksi tai energian tuottamiseksi tarkoitetun energian tai polttoaineen toimittamiseksi
  • tietyt Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa erityisjärjestelyjen alaisina olevat hankintasopimukset sekä öljyn, kaasun, hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsimistä ja talteen ottamista koskevat hankintasopimukset
  • tietyt direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan kuuluvat puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimukset.

Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua tiettyihin hankintasopimuksiin suojatyökeskuksille tai rajata sopimukset toteutettaviksi tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa, jos asianomaisten työntekijöiden enemmistö on vammaisia.

Hankintasopimuksiin sovellettavat säännöt

Hankintasopimuksen tekoperusteet

Hankintaviranomaisten on käytettävä seuraavia hankintasopimusten tekoperusteita:

  • joko yksinomaan alin hinta
  • tai kun hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kyseessä olevan hankintasopimuksen kohteeseen liittyvät erilaiset perusteet.
    Perusteita voivat olla esimerkiksi laatu, hinta, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, taloudellisuus, huolto ja tekninen tuki sekä toimitus- ja toteutusaika.
    Hankintayksikön on yleensä ilmoitettava kunkin perusteen suhteellinen painoarvo.

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

Jos julkisia hankintoja koskevien sopimusten määrät ovat suurempia kuin direktiivissä säädetyt kynnysarvot, niihin liittyy tiedottamis- ja avoimuusvelvoite koko menettelyn ajan. Velvoitteeseen sisältyy esimerkiksi komission vakiolomakkeiden mukaan laadittujen ilmoitusten julkaiseminen. Ilmoituksia on seuraavanlaisia:

  • ilmoitus kausi‑ilmoituksen julkaisemisesta (ei pakollinen)
  • ohjeellinen kausi-ilmoitus yli 750 000 euron arvoisista tavaroita ja palveluja koskevista hankintasopimuksista ja yli 5 000 000 euron arvoisista rakennusurakoista. Hankintayksikkö julkaisee itse tämän ilmoituksen hankkijaprofiilistaan (lähetettyään ilmoituksen kausi-ilmoituksen julkaisemisesta) tai toimittaa sen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon (OPOCE)
  • ilmoitusten julkaiseminen on pakollista ainoastaan silloin, kun hankintaviranomainen haluaa lyhentää tarjousten vastaanottamisen määräaikaa tai kun ilmoitusta käytetään kilpailukutsuna
  • hankintailmoitus tai kilpailua koskeva ilmoitus (pakollisia).
  • hankintaviranomainen voi julkaista tämän ilmoituksen itse jäsenvaltiossa, ja sen on lähetettävä ilmoitus julkaisutoimistolle. Julkaisutoimisto julkaisee ilmoituksen ilmaiseksi. Ilmoitus julkaistaan kokonaisuudessaan yhdellä yhteisön virallisella kielellä, ja sen yhteenveto käännetään muille kielille
  • ilmoitus tehdystä sopimuksesta sekä ilmoitus kilpailun tuloksista (pakollisia)
  • ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta.

Hankintaviranomaiset voivat lähettää ilmoitukset komissiolle tavanomaisilla tai sähköisillä viestintävälineillä. Vakiolomakkeet sekä lähettämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat saatavilla julkisten hankintojen tietojärjestelmästä (SIMAP).

Hankintayksikön on ilmoitettava päätökset, jotka koskevat hankintasopimuksen tekemistä, myös tapauksissa, joissa se on päättänyt olla tekemättä sopimusta. Sen on kyettävä perustelemaan kaikki hankintasopimuksia koskevat päätöksensä ja säilytettävä kaikki asiaa koskevat tiedot vähintään neljän vuoden ajan. Sen on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava

  • jokaiselle hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty
  • jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle valitun tarjouksen edut sekä valitun taloudellisen toimijan nimi.

Tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa sopimusmenettelyn eri osapuolten kesken varmistetaan, että tietojen koskemattomuus sekä luottamuksellisuus säilyvät. Hankintayksikkö saa tietää tarjousten sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä. Menettelyjä voidaan nopeuttaa käyttämällä sähköisiä välineitä, jotka ovat syrjimättömiä. Tarjousten sähköiset vastaanottojärjestelmät antavat mahdollisuuden käyttää sähköistä allekirjoitusta, takaavat tietojen aitouden, yhtenäisyyden ja luottamuksellisuuden sekä tarjoavat keinon havaita mahdolliset petokset.

Tekniset eritelmät

Teknisessä eritelmässä määritellään materiaalilta, hankinnalta tai palvelulta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, hankinta tai palvelu täyttää sille tarkoitetun käytön vaatimukset. Tekniset eritelmät esitetään hankintasopimusasiakirjoissa (hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjoissa tai täydentävissä asiakirjoissa), eivätkä ne saa haitata perusteettomasti kilpailua. Vaadittaviin ominaisuuksiin kuuluvat ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset, vaatimustenmukaisuuden arviointi, käyttöön soveltuvuus, turvallisuus, mitat, laadunvarmistus ja tuotantomenetelmät. Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekniset eritelmät koskevat myös testaukseen ja tarkastukseen liittyviä sääntöjä, työn hyväksymisehtoja sekä rakennusmenetelmiä. Niiden on joka tapauksessa liityttävä sopimuksen kohteeseen.

Teknisiä eritelmiä laatiessaan hankintaviranomainen viittaa kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin ja kansainvälisiin standardeihin. Se voi myös määrittää suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia varsinkin ympäristöalalla (esim. eurooppalaiset ympäristömerkit). Tarjoajan esittämää tarjousta ei saa hylätä, jos tarjoaja kykenee osoittamaan, että sen tarjous täyttää vastaavalla tavalla teknisten eritelmien vaatimukset. Tarkoitukseen soveltuvana keinona voivat olla tekniset asiakirjat tai jonkin tunnustetun laitoksen (laboratorion tai tarkastus- ja sertifiointielimen) laatima testausselostus.

Teknisissä eritelmissä ei periaatteessa saa mainita tiettyä valmistajaa tai erityistä menetelmää eikä viitata tiettyyn tavaramerkkiin, patenttiin tai tuotantoon.

Taloudellisten toimijoiden voimavarat ja petosten ja lahjonnan torjunta

Julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvässä EU:n lainsäädännössä säädetään julkisiin hankintoihin osallistumisen ehdot. Näiden ehtojen tarkoituksena on tarkistaa taloudellisten toimijoiden soveltuvuus osallistua hankintasopimukseen taloudellista ja rahoitustilannetta, ammatillista ja teknistä tietämystä tai pätevyyttä koskevien perusteiden avulla.

Osallistumisehdoilla pyritään myös torjumaan tehokkaasti petoksia ja lahjontaa. Julkisia hankintoja koskevista menettelyistä suljetaan järjestelmällisesti pois kaikki taloudelliset toimijat, joille on annettu tuomio osallistumisesta rikollisjärjestön toimintaan, lahjonnasta, petoksesta tai rahanpesusta. Hankintaviranomainen voi vaatia tarjoajia toimittamaan hyvää mainettaan ja/tai taloudellista tilannettaan osoittavat asiakirjat, ja se voi kääntyä toimivaltaisten viranomaisten puoleen kyseisessä tai toisessa jäsenvaltiossa saadakseen tarpeellisiksi katsomansa tiedot. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että ainoastaan hankintaviranomaisten on sovellettava näitä poissulkemislausekkeita. Muille hankintayksiköille (julkiset yritykset sekä yksityiset yritykset, joilla on yksityis- tai erityisoikeus) poissulkemislausekkeiden käyttäminen on vapaaehtoista.

Hankintamenettelystä voidaan sulkea pois taloudellinen toimija, joka

  • on konkurssissa tai purkumenettelyn kohteena tai keskeyttänyt liiketoimintansa tai jonka asioita hallinnoi tuomioistuin (tai on asianosaisena oikeudenkäynnissä, jonka tarkoituksena on konkurssiin asettaminen, purkaminen tai tuomioistuimen hallinnointi)
  • on saanut tuomion ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta
  • on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen (esimerkiksi väärien tietojen antamiseen)
  • on laiminlyönyt velvollisuutensa suorittaa sosiaaliturvamaksuja taikka veroja.

Sähköiset ja tavanomaiset viestintätavat ovat yhdenvertaisessa asemassa

Direktiivissä sähköiset viestintätavat asetetaan yhdenvertaiseen asemaan tavanomaisten viestintätapojen kanssa. Direktiivissä annetaan sopimusmenettelyn osapuolille mahdollisuus valita menettelyissä käytettävät viestintävälineet. Sähköisiä viestintävälineitä käytettäessä hankintaviranomainen voi lyhentää määräaikoja (kuitenkin vähimmäismääräaikoja noudattaen).

  • jos sähköisesti julkaistavaa ilmoitusta käytetään kilpailukutsuna (tapauksen mukaan kyseessä on hankintailmoitus, kausi-ilmoitus tai ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta), tarjousten vastaanottamisen määräaikaa avoimissa menettelyissä voidaan lyhentää seitsemällä päivällä. Sama koskee osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaikaa rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä
  • avoimeen ja rajoitettuun sekä neuvottelumenettelyyn liittyvää määräaikaa voidaan edellä mainitun lyhennyksen lisäksi lyhentää viidellä päivällä, jos hankintasopimusasiakirjat ovat saatavilla internetissä.

Direktiivillä otetaan käyttöön uusi sähköinen ostomenettely: dynaaminen hankintajärjestelmä. Siinä käytetään yksinomaan sähköisiä viestintävälineitä.

Sähköiset huutokaupat

Sopimuksen tekemiseksi hankintayksikkö voi käyttää sähköistä huutokauppaa. Se sopii kaikenlaisiin hankintasopimuksiin lukuun ottamatta tiettyjä palveluhankintoja ja rakennusurakoita, jotka sisältävät immateriaalisia suorituksia (kuten rakennusurakoiden suunnittelun). Sähköinen huutokauppa koskee:

  • joko ainoastaan hintoja, jos hankintasopimus tehdään alhaisimman hinnan perusteella
  • tai hintoja ja/tai tarjoukseen sisältyvien tekijöiden arvoja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on oltava seuraavat tiedot:

  • määrällisesti (lukuina tai prosenttimäärinä) ilmaistavissa olevat tekijät, joiden arvot ovat sähköisen huutokaupan kohteena, ja tarjouksen tekemiseen vaadittavat tarjousten väliset vähimmäiserot
  • sähköisen huutokaupan kulku sekä viestintäyhteyttä koskevat tekniset eritelmät.

Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintayksikkö arvioi tarjoukset alustavasti. Se esittää osallistumaan hyväksytyille tarjoajille osallistumispyynnön samanaikaisesti ja sähköisin keinoin. Pyyntö sisältää täsmälliset tiedot sähköisen huutokaupan alkamispäivästä ja kellonajasta ja tarvittaessa sen eri vaiheiden lukumäärästä. Siinä ilmoitetaan myös matemaattinen kaava, jonka mukaan tarjousten järjestys määräytyy automaattisesti. Kaava sisältää tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellisen painotuksen. Sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa kaikille tarjoajille toimitetaan tieto keskinäisestä järjestyksestä kuitenkin niin, ettei tarjoajien henkilöllisyyttä paljasteta.

Sähköinen huutokauppa päättyy joko etukäteen vahvistettuna päivämääränä ja kellonaikana tai kun on kulunut tietty määräaika viimeisen esityksen vastaanoton jälkeen tai kun huutokaupan eri vaiheiden määrä on täyttynyt.

Hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tai kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävien tarjousten hylkääminen

Hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, jos kyseinen tarjous

  • on poikkeuksellisen alhainen erityisesti siitä syystä, että tarjoaja on saanut laittomasti myönnettyä valtiontukea. Hankintayksikön on kuitenkin annettava tarjoajalle tilaisuus perustella tarjouksensa pääkohdat
  • sisältää arvoltaan yli 50 prosenttia kolmansista maista peräisin olevia tuotteita ja kyseiset markkinat eivät ole monen- tai kahdenvälisen sopimuksen vuoksi avoimet eurooppalaisille yrityksille.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vaikeuksista, joita niiden yritykset ovat kohdanneet pyrkiessään sopimuspuoliksi hankintasopimuksiin kolmansissa maissa. Erityisesti ne voivat ilmoittaa kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä. Vastaavasti komissio antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen kolmansien maiden kanssa käytävistä neuvotteluista, jotka koskevat EU-maiden yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Komissio voi ehdottaa, että neuvosto rajoittaisi kyseisiin kolmansiin maihin sidoksissa olevien yritysten osallistumista (tai keskeyttäisi osallistumisen) tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen palveluhankintoihin Euroopan unionissa.

Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt

Julkisia hankintoja koskevia sopimuksia voidaan tehdä eri menettelyillä: avoimella menettelyllä, rajoitetulla menettelyllä sekä neuvottelumenettelyllä, jonka yhteydessä voidaan julkaista hankintailmoitus. Sitä vastoin vuonna 2004 klassisella direktiivillä käyttöön otettu kilpailuun perustuva neuvottelumenettely ei ole käytettävissä erityisaloilla.

Hankintayksiköt voivat tehdä hankintasopimuksen ilman ennalta toteutettua tarjouskilpailua seuraavissa tapauksissa:

  • kun menettelyllä, johon sisältyy edeltävä tarjouskilpailu, ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia taikka yhtään ehdokkuushakemusta ei ole jätetty, kun hankintasopimus tehdään ainoastaan tutkimusta ja kehittämistä varten, kun teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankintasopimuksen toteuttaminen voidaan antaa ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan tehtäväksi, ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi, hankintasopimus perustuu tämän direktiivin mukaisesti tehtyyn puitesopimukseen
  • tavaroita koskevat hankintasopimukset: hankinnat lisätoimitusten saamiseksi alkuperäiseltä tavarantoimittajalta, kun tavarantoimittajan vaihtamisen vuoksi hankintayksikkö joutuisi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, kyseessä ovat raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankitut tavarat, kun tavaraa hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopullisesti lopettavalta selvitystilassa olevalta toimittajalta
  • kun kyseessä ovat alkuperäiseen hankkeeseen sisältymättömät lisäurakat tai -palvelut, jotka ovat ennalta arvaamattomista syistä tulleet välttämättömiksi
  • kun uusi rakennusurakka on samanlaisen rakennusurakan toistamista
  • julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset: kun sopimus on kilpailusääntöjen mukaisesti tehtävä suunnittelukilpailun voittajan kanssa.

Avoin menettely

Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat taloudelliset toimijat voivat jättää tarjouksen.

Vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 52 päivää ilmoituksen julkaisemisen jälkeen. Jos ennakkotietoilmoitus on julkaistu, määräaika voidaan yleensä lyhentää 36 päivään. Tarjousten vastaanottamisen määräaika ei missään tapauksessa voi olla alle 22 päivää.

Rajoitettu menettely

Rajoitetussa menettelyssä kaikki taloudelliset toimijat voivat pyytää saada osallistua, ja ainoastaan kutsutut taloudelliset toimijat voivat jättää tarjouksen.

Vähimmäismääräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle on yleensä 37 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä (tai vahvistuspyynnöstä, kun tarjouskilpailukutsu esitetään kausi-ilmoituksella). Määräaika ei voi olla alle 22 päivää (alle 15 päivää, jos kilpailukutsu esitetään sähköisesti). Sen jälkeen hankintayksikkö pyytää valittuja ehdokkaita esittämään tarjouksensa samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjousten vastaanottamisen määräaika, joka on sama kaikille ehdokkaille, voidaan asettaa hankintayksikön ja valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella. Jos sopimukseen ei päästä, hankintayksikkö asettaa määräajan, joka on yleensä vähintään 24 päivää pyynnön esittämispäivästä muttei koskaan alle 10 päivää.

Neuvottelumenettely

Neuvottelumenettelyssä hankintaviranomaiset ottavat yhteyttä valitsemiinsa taloudellisiin toimijoihin ja neuvottelevat sopimuksen ehdot niiden kanssa.

Neuvottelumenettelyssä, jossa julkaistaan samalla hankintailmoitus, menettely sekä osallistumishakemuksia ja tarjousten vastaanottamista koskevat määräajat ovat samat kuin rajoitetussa menettelyssä.

Suunnittelukilpailut palvelujen alalla

Direktiiviä sovelletaan palvelualan suunnittelukilpailuihin, joiden arvo tai palkkioiden ja maksujen kokonaisarvo on yli 400 000 euroa.

Kilpailua ei saa järjestää seuraavista:

  • hankintasopimukset, jotka tehdään muutoin kuin asianomaisia aloja koskevan toiminnon harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnon harjoittamiseksi kolmannessa maassa
  • salaiset, erityisiä turvatoimia vaativat hankintasopimukset tai kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset
  • kilpailulle avoimen toiminnon harjoittamiseksi järjestettävät kilpailut.

Hankintaviranomainen julkaisee kilpailua koskevan ilmoituksen, joka on laadittu julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että tietojen koskemattomuus sekä luottamuksellisuus säilyvät. Hankintayksikkö saa tietää hankkeiden sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa jäsenvaltion alueeseen (tai alueen osaan) tai osallistujien oikeudellisen aseman perusteella. Sopimusten tekemisen perusteet ovat selkeitä ja syrjimättömiä, ja niillä varmistetaan todellinen kilpailu. Valintalautakuntaan voi kuulua vain luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia suunnittelukilpailuun osallistujista. Jos suunnittelukilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla valintalautakunnan jäsenistä on oltava sama pätevyys. Valintalautakunnan on oltava päätöksissään riippumaton: sen on tarkasteltava ehdotuksia sopimusten tekemistä koskevien perusteiden mukaan. Osallistujien nimettömyyden suojaa on noudatettava lopulliseen päätökseen saakka.

Taustaa

Direktiivillä vastataan tarpeeseen varmistaa hankintojen todellinen avaaminen sekä hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla. Sillä pyritään takaamaan julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksiköiden yhdenvertainen kohtelu.

Keskeiset termit
  • Julkisia hankintoja koskeva sopimus: rahallista vastiketta vastaan tehty kirjallinen sopimus, joka on tehty hankintaviranomaisen ja taloudellisen toimijan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen.
  • Käyttöoikeusurakka tai palveluja koskeva käyttöoikeussopimus: sopimus, joka eroaa julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta siinä, että taloudellinen toimija saa vastikkeeksi joko yksinomaan käyttöoikeuden tai tällaisen oikeuden ja maksun yhdessä.
  • Hankintaviranomainen: valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka julkisoikeudellinen laitos (ja niiden yhteenliittymä), joka kykenee käynnistämään julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn.
  • Julkinen yritys: yritys, johon hankintaviranomaiset voivat käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella.
  • Taloudellinen toimija: urakoitsija, tavarantoimittaja ja palvelujen suorittaja, joka vastaa tarjouspyyntöön tai ‑kilpailuun.
  • Erityis- tai yksinoikeudet: oikeudet, jotka jäsenvaltio varaa yhdelle (tai useammalle) yksikölle määritellyn toiminnon harjoittamiseksi, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden yksikköjen mahdollisuuksiin harjoittaa kyseistä toimintaa.
  • Postipalvelut: palvelut, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu.

VIITTEET

Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL

Direktiivi 2004/17/EY

30.4.2004

31.1.2006

EUVL L 134, 30.4.2004

Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL

Direktiivi 2005/51/EY

21.10.2005

31.1.2006

EUVL L 257, 1.10.2005

Asetus (EY) N:o 2083/2005

1.1.2006

-

EUVL L 333, 20.12.2005

Asetus (EY) N:o 1422/2007

1.1.2008

-

EUVL L 317, 5.12.2007

Direktiivi 2009/81/EY

21.8.2009

21.8.2011

EUVL L 216, 20.8.2009

Asetus (EY) N:o 1177/2009

1.1.2010

-

EUVL L 314, 1.12.2009

Asetus (EU) N:o 1251/2011

1.1.2012

-

EUVL L 319, 2.12.2011

Neuvoston direktiiviin 2004/17/EY tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys 15.02.2012
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun