RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhteisöpatentti

Yhteisöpatentin luomisen tarkoituksena on antaa keksijöille mahdollisuus saada yhtenäinen patentti, joka on lakisääteisesti voimassa koko Euroopan unionin alueella. Luomalla tällainen patentti mahdollistettaisiin patentoimiskustannusten (erityisesti hakemusten kääntämiseen ja jättämiseen liittyvien kustannusten) huomattava aleneminen, keksintöjen yksinkertaistettu suojaaminen yhtenäisen menettelyn avulla koko unionin alueella ja keskitetyn riitojenratkaisujärjestelmän perustaminen.

EHDOTUS

Ehdotus neuvoston asetukseksi, annettu 1 päivänä elokuuta 2000, yhteisöpatentista.

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Patenttisuoja taataan tällä hetkellä Euroopan unionissa (EU) kahdella järjestelmällä, kansallisten patenttijärjestelmien ja eurooppapatenttijärjestelmän avulla, eikä näistä kumpikaan perustu yhteisön lainsäädäntöön.

Kansallisia patenttisäännöstöjä on käytännössä yhdenmukaistettu allekirjoittamalla useita kansainvälisiä yleissopimuksia, joihin lukeutuu muun muassa vuonna 1973 eurooppapatenttien myöntämisestä tehty yleissopimus (Münchenin yleissopimus), johon kaikki EU:n jäsenvaltiot liittyivät.

Münchenin yleissopimuksella perustetaan yhtenäinen eurooppapatentin myöntämismenettely. Yleissopimuksella perustettu Eurooppalainen patenttivirasto (jäljempänä virasto) myöntää patentit, joista tulee kansallisia patentteja ja joihin sovelletaan kansallisia sääntöjä. Tällä hetkellä Euroopan patenttijärjestön jäseninä on 31 maata.

Vaikka Münchenin yleissopimuksella perustetaan yhtenäinen patenttien myöntämisjärjestelmä, vielä ei ole olemassa yhteisöpatenttia, joka olisi osa yhteisön oikeusjärjestystä. Koko yhteisön alueen kattavan yhtenäisen patentin avulla Eurooppa voi paremmin muokata tutkimuksen ja uuden tieteellisen ja teknisen osaamisen tuloksia teollisiksi ja kaupallisiksi menestyksiksi. Tavoitteena on myös auttaa Eurooppaa kuromaan umpeen Yhdysvaltojen ja Japanin yksityisten T&K-investointien etumatkaa.

Asetusehdotus on tulosta keskusteluista, joita käytiin kesäkuussa 1997 annetun Euroopan yhteisöpatenttia ja patenttijärjestelmää koskevan vihreän kirjan puitteissa. Vihreän kirjan yleislinjat esitettiin komission helmikuussa 1999 antamassa tiedonannossa "Yhteisön patenttia ja Euroopan patenttijärjestelmää koskevan vihreän kirjan perusteella toteutettavat toimet".

Uuden yhteisöjärjestelmän yleinen toiminta

Ehdotetun järjestelmän tavoitteena ei ole korvata kansallisia ja eurooppalaisia järjestelmiä, vaan se on voimassa niiden rinnalla. Keksijät voivat edelleen vapaasti valita itselleen parhaiten soveltuvan patenttisuojan.

Tämän ehdotuksen keskeisenä ajatuksena on luoda kiinteä suhde kahden eri järjestelmän eli yhteisöpatenttiasetuksen ja Münchenin yleissopimuksen välille.

Asetus täydentää Münchenin yleissopimusta. Yhteisöpatentin myöntää virasto ja se kattaa yhteisön alueen yksittäisten jäsenvaltioiden sijasta. Tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää yhteisön liittymistä Münchenin yleissopimukseen sekä yleissopimuksen tarkistamista, jotta virasto voi myöntää yhteisöpatentin.

Kun tämä asetus on hyväksytty, yhteisöpatenttia koskeva ulkoinen toimivalta on osa yhteisön yksinomaista toimivaltaa.

Yhteisöpatentin keskeiset ominaispiirteet

Yhteisöpatentti on luonteeltaan yhtenäinen ja riippumaton, eli sen vaikutukset ovat samat kaikkialla yhteisön alueella. Se voidaan myöntää, siirtää, mitätöidä tai se voi raueta vain koko yhteisön alueella.

Patentin myöntämisedellytykset

Patentin myöntämisedellytykset, esimerkiksi patentoitavuuden edellytykset, määritellään Münchenin yleissopimuksessa.

Oikeus patenttiin

Yhteisöpatentti kuuluu keksijälle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. Siinä tapauksessa, että keksijä on työntekijä, sovelletaan sen valtion lakia, jossa työntekijä pääasiallisesti työskentelee. Jos tätä valtiota ei voida määritellä, sovelletaan sen valtion lakia, jossa työnantajalla on se toimipaikka, jonka palveluksessa työntekijä on.
Lisäksi on säännöksiä, jotka koskevat patentin yhteishaltijuuden saamista sekä yhteisöpatentin omistajuusmuutosta.

Yhteisöpatenttihakemus

Hakemus tehdään Münchenin yleissopimuksen säännösten mukaan. Virasto tutkii hakemuksen ja julkaisee sen sekä mahdollisesti myönnetyn patentin yhteisöpatenttien rekisterissä ja/tai yhteisöpatenttien tiedotteessa.

Yhteisöpatentin vaikutukset

Yhteisöpatentti antaa oikeuden kieltää ilman patentin haltijan suostumusta

  • keksinnön suoran hyödyntämisen, kuten sen valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen ja maahantuonnin jne
  • keksinnön välillisen hyödyntämisen, kuten sen jakelun jne.

Yhteisöpatentin vaikutusten rajoitukset

Yhteisöpatentin antamat oikeudet eivät käsitä tiettyjä asetusehdotuksessa määriteltyjä aloja, erityisesti yksityisissä puitteissa ja muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa toteutetut toimet mukaan lukien.

Yhteisöpatenttiin kuuluvat oikeudet eivät kata toimia, jotka koskevat tämän patentin käsittämää tuotetta ja jotka toteutetaan jäsenvaltioiden alueella sen jälkeen kun patentinhaltija on laskenut tuotteen yhteisön markkinoille tai näin on tehty hänen suostumuksellaan, jollei ole olemassa oikeutettuja perusteluja.

Patentin oikeuksia ei sovelleta keksinnön aiempaan käyttöön. Siten henkilöllä, joka on vilpittömässä mielessä käyttänyt keksintöä yrityksensä tarpeisiin tai tehnyt tosiasiallisia ja vakavia valmisteluja käyttääkseen keksintöä ennen patentin myöntämisen perusteena olleen hakemuksen tekemispäivää, on oikeus jatkaa kyseistä käyttöä tai käyttää keksintöä siten, kuin hän on valmisteluissaan suunnitellut.

Sopimukseen perustuvat käyttöluvat

Yhteisöpatenttiin voidaan antaa käyttölupa, joka koskee sitä kokonaan tai sen osaa ja koko yhteisön aluetta tai sen osaa. Kyseessä voi olla yksinoikeuskäyttölupa tai rajoittamaton käyttölupa. Yhteisöpatentin antamiin oikeuksiin voidaan vedota käyttöluvan haltijaa vastaan, jos tämä rikkoo jotakin käyttöluvasta tehdyn sopimuksen rajoitusta.

Käyttölupavalmius

Yhteisöpatentin haltija voi antaa kaikille asiasta kiinnostuneille luvan käyttää keksintöä käyttöluvan haltijana asianmukaista, komission säätämää korvausta vastaan. Valtuutus tehdään ja voidaan myös perua jättämällä virastolle kirjallinen ilmoitus, ja se aiheuttaa patentin voimassaolon jatkamisesta aiheutuvien vuosimaksujen alentamisen.
Jäsenvaltioilla ei ole valtuuksia myöntää käyttölupavalmiuteen perustuvia yhteisöpatentin käyttölupia.

Pakkoluvat

Komissio voi myöntää pakkoluvan, jos yhteisöpatenttia ei hyödynnetä tai sitä hyödynnetään puutteellisesti tai jos patentti on riippuvainen toisesta patentista. Se voi myös antaa luvan yhteisöpatentin hyödyntämiseen tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa: kriisitilanteissa, muissa äärimmäisen kiireellisissä tilanteissa tai tilanteessa, jossa oikeudenkäynnissä tai hallintomenettelyssä kilpailunvastaiseksi todettua menettelytapaa on korjattava.

Yhteisöpatentin voimassa pitäminen

Virastolle on suoritettava vuosimaksuja yhteisöpatenttien pitämiseksi voimassa. Nämä maksut vahvistetaan maksuja koskevassa asetuksessa, jonka hyväksyy sääntelykomitea.

Yhteisöpatentista luopuminen

Yhteisöpatentista voi luopua ainoastaan kokonaan. Patentinhaltijan on ilmoitettava luopumisesta kirjallisesti virastolle ja luopuminen tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun se on merkitty yhteisöpatenttirekisteriin.

Yhteisöpatentin raukeaminen

Yhteisöpatentti on voimassa kaksikymmentä vuotta hakemispäivästä. Patentti mitätöidään, jos vuosimaksua tai mahdollisia lisämaksuja ei ole suoritettu määräajassa.

Yhteisöpatentin mitättömyys

Yhteisöpatentti voidaan julistaa mitättömäksi, kun

  • patentin kohde ei ole patentoitavissa Münchenin yleissopimuksen 52–57 artiklan mukaisesti
  • keksintö ei käy niin selvästi ja täydellisesti ilmi patentista, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä
  • patentin kohde käsittää sellaista, mikä ei käy ilmi tehdystä patenttihakemuksesta.

Patentin mitättömyydellä on takautuva vaikutus, paitsi loukkausta koskeviin lainvoimaisiin päätöksiin, jotka on pantu täytäntöön ennen mitättömyyttä koskevaa päätöstä. Mitättömyyden takautuva vaikutus ei koske myöskään ennen mitättömyyttä koskevaa päätöstä tehtyjä ja täytäntöön pantuja sopimuksia. Tietyissä tapauksissa suoritettuja maksujen palauttamista voidaan kuitenkin vaatia asianomaisen sopimuksen perusteella.

Kuka tahansa voi panna vireille mitättömyyskanteen, paitsi siinä tapauksessa, että haltijan oikeus saada patentti olisi kiistanalainen. Siinä tapauksessa kanteen nostajan tulee olla henkilö, jolla on oikeus olla merkittynä yhteisöpatenttirekisteriin patentinhaltijana tai patentin yhteishaltijana muiden henkilöiden kanssa, joilla on oikeus olla merkittynä rekisteriin.

Mitätöintikanne voidaan panna vireille, vaikka yhteisöpatentti olisi rauennut.

Patentti voidaan mitätöidä kokonaan tai osittain.

Oikeudellinen kehys

Ehdotuksessa esitetään keskitetyn immateriaalioikeuksiin erikoistuneen yhteisön tuomioistuinjärjestelmän luomista oikeuden yhtenäisyyden ja oikeuskäytännön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Kyseinen tuomioistuin käsittää ensimmäisen oikeusasteen jaostoja ja muutoksenhakujaostoja.

Immateriaalioikeustuomioistuimen toimivalta

Keskitetyllä tuomioistuimella on toimivalta ainoastaan tietynlaisiin kanteisiin, mukaan lukien riidat, jotka liittyvät yhteisöpatentin loukkaukseen ja pätevyyteen. Tuomioistuin käsittelee erityisesti yksityisten osapuolten välisiä riitakysymyksiä, ja se voi määrätä seuraamuksia ja vahingonkorvauksia.

Loukkauskanne

Loukkauskanteen tulee perustua oletettuun patenttioikeuksien rikkomiseen. Loukkauskanteen voi panna vireille patentinhaltija, tai tietyissä tapauksissa käyttöluvan haltija.

Hakemus patentin rajoittamiseksi

Yhteisöpatenttia voidaan rajoittaa patentinhaltijan hakemuksesta muuttamalla patenttivaatimuksia, selitystä tai piirustuksia. Sen henkilön suostumus vaaditaan, joka on rekisteriin merkityn esineoikeuden edunsaaja tai jonka nimissä merkintä on tehty.

Komission rooli yhteisön lainkäytössä

Komissio on toimivaltainen ryhtymään toimiin, jos asia koskee yhteisön etua. Komissio voi panna vireille yhteisöpatenttia koskevan mitättömyyskanteen yhteisön tuomioistuimessa ja olla väliintulijana kaikissa oikeudenkäynneissä.

Seuraamukset ja vahingonkorvaukset

Yhteisön tuomioistuin voi langettaa monentyyppisiä seuraamuksia. Jos asia koskee loukkauskannetta, se voi esimerkiksi päättää

  • kieltää vastaajaa jatkamasta loukkaustoimia
  • takavarikoida loukkaavat tuotteet
  • takavarikoida tavarat, materiaalit jne., joita käytetään keksinnön hyödyntämiseen.

Kansallisten tuomioistuinten toimivalta

Kansalliset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään kanteita, jotka eivät kuulu unionin tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan eivätkä yhteisön immateriaalioikeustuomioistuimen toimivaltaan. Kansalliset tuomioistuimet voivat siis käsitellä esimerkiksi

  • kanteita, jotka liittyvät työnantajan ja työntekijän väliseen patenttioikeuteen
  • kanteita, jotka koskevat yhteisöpatentin pakkotäytäntöönpanoa.

Välimiesmenettely

Jäsenvaltioiden kansalliset välimiesoikeutta koskevat säännöt jäävät voimaan.
Yhteisöpatenttia ei voida kuitenkaan välimiesmenettelyssä julistaa mitättömäksi tai pätemättömäksi.

Kielijärjestelyt

Patentti tulee myöntää Münchenin yleissopimuksen mukaisesti yhdellä viraston käsittelykielistä (englanti, saksa tai ranska) ja julkaista tällä kielellä patenttivaatimuksen kahden muun käsittelykielen (italian ja espanjan) käännöksen ohella. Yhteisöpatenttia ei vaadita käännettäväksi kaikille yhteisön kielille, vaikka patentinhaltija voi vapaasti tuottaa ja jättää patentin käännöksen muilla jäsenvaltioiden virallisilla kielillä. Nämä käännökset pidetään yleisön saatavilla. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on välttää korkeita kuluja, jotka voivat olla esteenä yhteisöpatentin käyttämiselle.

Lopullisen yksimielisyyden saavuttaminen tässä asiassa tuntuu tällä hetkellä vaikealta. Kompastuskivenä on lähinnä kysymys patenttivaatimusten kääntämisestä. Tekstin mukaan patenttivaatimukset – joita koskeva teksti on ehdotuksen lyhyin mutta tärkein osa, koska siinä määritellään suojan rajat – on käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille. Eurooppalaiset ministerit eivät tässä vaiheessa kykene löytämään sovitteluratkaisua siitä, kuka päättää käännösten oikeudellisesta sitovuudesta ja kuinka virheellisistä käännöksistä aiheutuvia seurauksia hoidetaan.

Toinen erimielisyyttä aiheuttava kohta liittyy käännösten jättämismääräajan määrittelemiseen. Kysymys on oleellinen, koska ehdotuksen mukaan yhteisöpatentti on mitätön, jos käännöksiä ei toimiteta määräajan kuluessa.

VIITTEET JA MENETTELY

Ehdotus EYVL Menettely

KOM(2000) 412 lopullinen

EYVL C 337 E, 28.11.2000

Kuuleminen CNS/2000/0177

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Tiiviimpi yhteistyö

Neuvoston päätös 2011/167/EU, tehty 10 päivänä maaliskuuta 2011, luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi [EUVL L 76, 22.3.2011].
Päätöksessä 25 jäsenvaltiota ilmaisee halukkuutensa tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi. Yhteistyön tavoitteena on luoda yhtenäinen patentti yhdenmukaisen suojan tarjoamiseksi yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden alueella. Patentin kääntämistä koskevia järjestelyjä on vielä tarkennettava.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä [KOM (2011) 215 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Ehdotuksen tarkoituksena on tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi neuvoston päätöksellä 2011/167/EU myönnetyn luvan perusteella. Ehdotuksessa määritellään eurooppapatentteja koskevat parametrit, jotta näillä patenteilla olisi yhtenäinen vaikutus yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta [KOM(2011) 216 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].
Ehdotuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön yhtenäisten eurooppapatenttien käännösjärjestelyjä koskevat yksinkertaistetut menettelyt. Eurooppapatentti julkaistaan yhdellä Euroopan patenttiviraston kolmesta virallisesta kielestä ja voidaan kääntää sen kahdelle muulle viralliselle kielelle. Patentti voidaan kääntää jollekin muulle EU‑kielelle riita‑asiassa tai jos patentin hakija on esittänyt eurooppapatenttihakemuksen jollakin muulla kuin Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä. Tässä tapauksessa käännöskustannukset korvataan Euroopan patenttiviraston hallinnoimasta korvausjärjestelmästä.

Yhteisöpatenttituomioistuin

Ehdotus neuvoston päätökseksi, annettu 23. joulukuuta 2003, yhteisöpatenttiriitoja koskevan toimivallan antamisesta yhteisöjen tuomioistuimelle [KOM(2003) 827 lopullinen - Ei julkaistu virallisessa lehdessä].

Ehdotus neuvoston päätökseksi, tehty 2 päivänä joulukuuta 2003, yhteisöpatenttituomioistuimen perustamisesta ja muutoksenhausta yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa [KOM(2003) 828 lopullinen - Ei julkaistu virallisessa lehdessä].
Yhteisöpatentin luomisen näkökulmasta katsottuna yhteisöpatenttituomioistuimen perustaminen Euroopan unionin tuomioistuimen yhteyteen merkitsee unionin patenttisuojajärjestelmän täydentämistä. Yhteisöpatenttituomioistuimen perustaminen mahdollistaa patenttiasioiden keskittämisen ja siten yhteisöpatentin loukkauksia ja pätevyyttä koskevien riitojen tehokkaamman ratkaisemisen.

Viimeisin päivitys 22.03.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun